Singaporen talous

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Singaporen talous
Singaporen siluetti.
Singaporen siluetti.
Valuutta Singaporen dollari[1]
Tilikausi 1. huhtikuuta – 31. maaliskuuta
Jäsenyydet WTO, APEC, ASEAN
Tilastot
BKT 328,9 mrd. $ (2012)[2]
- per asukas 61 528 (ostovoimalla korjattu) (2012)[2]
- kasvu 4,9 % (2011)[1]
- toimialoittain maatalous 0 %
teollisuus 26,6 %
palvelut 73,4 % (2011)[1]
Inflaatio 3,0 % (2012)[2]
Gini-kerroin 47,3 (2011)[1]
Työvoima 3,237 milj. (2011)[1]
- toimialoittain maatalous 0,1 %
teollisuus 19,6 %
palvelut 80,3 (2008)[1]
Työttömyys 2,2 % (2012)[2]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti 414,8 mrd. $ (2011)[1]
Vientituotteet koneet,
lääkkeet ja muut kemian tuotteet[1]
Merkittävimmät
vientimaat
Malesia (12,2%), Hongkong (11%),
Kiina (10,4%), Indonesia (10,4%),
Yhdysvallat (5,4%), Japani 4,5% (2010) [1]
Tuonti 366,3 mrd. $ (2011)[1]
Tuontituotteet polttoaine, koneet ja laitteet,
kemikaalit, ruokatuotteet,
kulutustuotteet[1]
Merkittävimmät
tuontimaat
Malesia (10,7%), Yhdysvallat (10,7%),
Kiina (10,4%), Japani (7,2%),
Etelä-Korea (5,9%), Taiwan (5,9%) (2010)[1]
Julkinen talous
Julkinen velka 118,2 % BKT:sta (2011)[1]
Budjetin tulot 40,53 mrd. $ (2011)[1]
Budjetin menot 37,18 mrd. $ (2011)[1]
Alijäämä 1,3 % BKT:sta (2011)[1]

Singaporen talous on maailman vapaimpia, ja siellä on vain vähän rajoituksia ulkomaalaisten yrityksille, joiden pääoma on merkittävä tekijä maan talouskasvussa. Global Financial Centres Indexin vuoden 2012 listan mukaan Singapore oli maailman neljänneksi merkittävin finanssikeskus. Singaporen bruttokansantuote asukasta kohden on maailman korkeimpia, ja maan budjettivaje on selvästi pienempi kuin monissa muissa kehittyneissä valtioissa. Lisäksi maalla on huomattavat valuuttavarat. Palvelut tuottavat noin 73 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja erityisen merkittäviä ovat finanssipalvelut ja turismi. Teollisuus tuottaa bruttokansantuotteesta noin neljänneksen, ja se on keskittynyt erityisesti elektroniikkaan ja öljynjalostukseen. Maanviljely on hyvin vähäistä, ja käytännössä kaikki ruokatuotteet on tuotava ulkomailta.

Talouspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singapore on vapaa markkinatalous, ja sen taloudellinen vapaus on maailman korkeimpia.[3] Singaporen hallitus valvoo tiukasti maan talouskehitystä, joka on melko riippuvainen monikansallisten yritysten pääomasta.[4] Singaporessa onkin vain vähän rajoituksia ulkomaalaisten yritysten toiminnalle, ja sijoitukset ovat sallittuja kaikilla toimialoilla. Osakkeisiin, toimilupiin ja yhteisyrityksiin on olemassa joitain rajoituksia, ja merkittäviä rajoituksia on aseteollisuudessa, joukkotiedotusvälineissä ja kotimaisella pankkisektorilla.[5]

Singaporen valtiontalous on ollut 2000-luvulla suhteellisen vakaa. Yli- ja alijäämät ovat olleet pieniä, ja julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on ollut pitkään noin 15 prosenttia. Budjettivaje on selvästi pienempi kuin monissa muissa kehittyneissä valtioissa, mutta valtion velkamäärä on korkea, joskaan ei huolestuttava. Vaihtotase on ollut pitkään ylijäämäinen, minkä ansiosta maallta sen kokoon nähden huomattavat valuuttavarat.[6]

Toimialat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuus tuottaa noin neljänneksen Singaporen bruttokansantuotteesta.[1] Valtio pyrki 1960-luvulla keskittymään vientivoittoiseen teollisuuteen, ja tuon jälkeen teollisuus on keskittynyt entistä enemmän korkean teknologian tuotteisiin. Maan teollisuuden keskeisimpiä tuotteita ovat erilaiset elektroniset laitteet ja mittausvälineet. Lisäksi öljynjalostus on merkittävää.[4]

Maatalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singapore on kaupunkivaltio, eikä maanviljelyä juurikaan harjoiteta. Vain noin 0,1 prosenttia bruttokansantuotteesta tulee maan- ja metsätaloudesta.[7] Yhtä suuri osa työvoimasta työskentelee maataloudessa.[1] Singapore on täysin riippuvainen elintarvikkeiden tuonnista, ja vain kananmunien tuotannon suhteen maa on omavarainen.[7] Maanviljelyn lisäksi Singaporessa harrastetaan jonkun verran kalastusta ja vesiviljelyä. Maa on merkittävä orkideoiden ja akvaariokalojen viejä.[4]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelut tuottavat noin 73 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja työvoimasta yli 80 prosenttia saa tulonsa palveluammateista.[1] Erityisen merkittäviä palvelualoja ovat finanssipalvelut ja turismi.[8] Singaporen rahoitusmarkkinat ovat maailman kehittyneimpiin kuuluvat, ja maassa toimii yli 600 paikallista ja ulkomaista rahoituslaitosta. Singaporen pörssi oli Aasian ensimmäinen pörssi, jossa alettiin tarjota osakkeiden ja johdannaistuotteiden integroitua kaupankäyntiä.[7] Monetary Authority of Singapore on keskuspankkia vastaava elin.[4]

Turismin merkitys on ollut kasvavaan päin. Sen keskeinen sijainti Kaakkois-Aasiassa ja hyvät lentoyhteydet sekä suuret investoinnit hotelleihin ja ostoskeskuksiin ovat auttaneet turismin kasvussa.[4] Singaporeen saapui 2010 yli 11,6 miljoonaa turistia.[8]

Ulkomaankauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen kauppa on merkittävä tekijä Singaporen taloudessa, ja maan talous on hyvin voimakkaasti riippuvainen viennistä. Lisäksi maan elintarvike- ja energiahuolto sekä teollisuuden raaka-ainehuolto ovat vahvasti riippuvaisia tuonnista.[5] Ulkomaankauppa on jakautunut suhteellisen tasaisesti tärkeimpien kauppakumppanien kesken.[9] Vuonna 2011 tärkeimmät vientimaat olivat Malesia, Hongkong, Kiina ja Indonesia ja tärkeimmät tuontimaat olivat Malesia, Yhdysvallat, Kiina ja Japani.[1]

Viennistä yli neljänneksen muodosti vuonna 2009 elektroniikkatuotteet. Seuraavaksi tärkeimmät tuoteryhmät olivat polttoaineet sekä lääkkeet ja kemikaalit. Koneet ja kuljetusvälineet sen sijaan muodostivat tuonnista lähes puolet. Muita merkittäivä tuontitavaroita olivat polttoaineet ja erilaiset tavarat.[9]

Työmarkkinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singaporen työvoima on pääosin ammattitaitoista ja hyvin koulutettua.[6] Työvoimaan kuuluu noin 3,2 miljoonaa ihmistä, ja niistä noin neljä viidesosaa työskentelee palveluammateissa.[1]

Singaporen työllisyystilanne on hyvä, ja työttömyysaste on vain noin kaksi prosenttia. Hyvän työllisyyden ansiosta maassa on työvoimapulaa vähän arvostetuilla, huonosti palkatuilla ja raskailla aloilla. Tällaisiin töihin singaporelaisia on vaikeata saada, ja niissä työskentelevät usein laittomat siirtolaiset Indonesiasta tai Malesiasta. Ulkomaalaisen työvoiman osuus on muutenkin suurin, sillä maassa työskentelee arviolta 1,3 miljoonaa ulkomaalaista.[6]

Singaporen ammattiyhdistysliike ei ole kovinkaan vaikutusvaltainen, ja liittoihin kuuluu noin 400 000 työntekijää. Suurin osa teollisuus ja toimistotyöntekijöistä ei kuulu ammattiliittoihin. Tästä johtuen lakot ovatkin hyvin harvinaisia.[6]

Infrastruktuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singaporella ei ole omia energiavaroja, mutta maa kuuluu henkeä kohden mitattuna maailman kymmenen eniten energiaa kuluttuvan valtion joukkoon. Singapore onkin riippuvainen tuontienergiasta. Sähköstä noin 80 prosenttia tuotetaan nesteytetyllä maakaasulla.[7]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singaporen liikenneinfrastruktuuri on uudenaikaista ja tehokasta, ja se tukee maan talouselämää. Tieverkosto on maailman parhaita, ja tiet ovat hyvässä kunnossa. Yksityisautoilun lukumäärää rajoitetaan isolla rekisteröitymismaksulla.[7] Ruuhkat ovat olleet välillä ongelmana, minkä takia maahan rakennettiin 1970- ja 1980-luvuilla Mass Rapid Transit -metrojärjestelmä yhdistämään asuin- ja työssäkäyntialueita.[4] Singaporessa on kaikkiaan 3356 kilometriä maanteitä.[1]

Singaporessa on yhdeksän lentoasemaa.[1] Changin kansainvälinen lentoasema on moderni, ja vuonna 2008 tehdyn laajennuksen jälkeen sen vuosikapasiteetti 70 miljoonaa matkustajaa. Malesiaan Singaporen yhdistää lisäksi rautatieverkko.[7]

Singaporen satama on rahtaustonneissa mitattuina maailman vilkkaimpia. PSA International vastaa sataman toiminnasta.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Singapore Encyclopædia Britannica. 2012. Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 21.10.2012. (englanniksi)
  • Singapore The World Factbook. 16.10.2012. Washington: CIA. Viitattu 21.10.2012. (englanniksi)
  • Singaporen maaraportti (pdf) 23.6.2010. Washington: Finpro. Viitattu 17.5.2012.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w The World Factbook.
  2. a b c d 5. Report for Selected Countries and Subjects 24.10.2012. International Monetary Fund. Viitattu 24.10.2012. (englanniksi)
  3. Singapore The Heritage Foundation. Viitattu 24.10.2012. (englanniksi)
  4. a b c d e f g Encyclopædia Britannica.
  5. a b Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa Formin.Finland.fi. 22.8.2011. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 24.10.2012.
  6. a b c d Singaporen maaraportti, s. 10–11.
  7. a b c d e f Singaporen maaraportti, s. 17–20.
  8. a b Singapore Economy Economy Watch. 18.3.2010. Stanley St Labs. Viitattu 24.10.2012. (englanniksi)
  9. a b Singapor maaraportti, s. 13.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]