Malediivien talous

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Malediivien talous
Malé on Malediivien kaupallinen keskus
Malé on Malediivien kaupallinen keskus
Valuutta Malediivien rufiyaa
Jäsenyydet WTO, SAFTA
Tilastot
BKT 5,786 mrd USD (2019)[1]
- per asukas 15 563 (2019)[1]
- kasvu 4,8% (2017)[2]
- toimialoittain maatalous 3%, teollisuus 16% palvelut 81% (2017)[2]
Inflaatio 2,3% (2017)[2]
Köyhyysrajan alle
jäävien määrä
15% (2009)[2]
Gini-kerroin 13,3 (2016)[3]
Työvoima 222 200 (2017)[2]
- toimialoittain maatalous 7,7%, teollisuus 22,8% palvelut 96,5% (2017)[2]
Työttömyys 2,9% (2017)[2]
Merkittävimmät
teollisuusalat
turismi, kalanjalostus, laivaliikenne, veneiden rakennus, kookospähkinöiden jalostus, käsityöt, korallien ja hiekan kaivostoiminta[2]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti 256,2 mrd USD (2016)[2]
Vientituotteet kala
Merkittävimmät
vientimaat
 Thaimaa 42,5%
 Sri Lanka 8,7%
 Bangladesh 6,4%
 Ranska 6,2%
 Yhdysvallat 6,1%
 Saksa 5%
 Irlanti 4,6%(2017)[2]
Tuonti 2,125 mrd USD (2016)[2]
Tuontituotteet öljytuotteet, vaatteet , välituotteet ja tuotantohyödykkeet[2]
Merkittävimmät
tuontimaat
 Arabiemiirikunnat 17,1%
 Intia 13,5%
 Singapore 13,3%
 Kiina 10,8%
 Sri Lanka 6,7%
 Malesia 6%
 Thaimaa 4,5%(2017)[2]
Julkinen talous
Julkinen velka 848,8 milj. USD (2016)[2]
Budjetin tulot 1,19 mrd USD (2016)[2]
Budjetin menot 1,643 mrd USD (2016)[2]
Alijäämä -10,1% bkt:sta (2016)[2]

Malediivien talous on hyvin riippuvainen maahan suuntautuvasta matkailusta. Turismin kasvun myötä siitä on nopeasti tullut keskitulotason valtio, mutta maassa on edelleen suuri ja kasvava talouden alijäämä. Maan talouspohjan monipuolistaminen on Malediiveille suuri lähitulevaisuuden haaste. Pidemmällä aikavälillä Malediivien viranomaiset ovat huolissaan eroosion ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista matalaan maahan. Maan alueesta 80% on alle metrin korkeudella merenpinnasta.[2]

Toimialat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuuden osuus Malediivien bruttokansantuotteesta on vain noin 9%. Maan perinteisiä teollisuudenaloja ovat veneenrakennus ja käsityöt. Nykyaikainen teollisuus rajoittuu muutamaan tonnikalasäilykkeitä tuottavaan laitokseen, vaatetehtaaseen ja pullotuslaitokseen. Pääkaupunki Maléssa on muutama yritys, jotka tuottavat PVC-putkia, saippuaa, huonekaluja ja elintarvikkeita.[4][5]

Maatalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malediivien maaperä soveltuu huonosti maanviljelykseen. Viljelykelpoista alaa on vähän, joten viljelykasvit rajoittuvat muutamiin kasveihin, joilla taataan toimeentulo. Tärkeitä viljelykasveja ovat kookospähkinä, banaani, leipäpuu, papaija, mango, taaro, betelpähkinä, chilit, bataatti ja sipuli. Lähes kaikki elintarvikkeet on tuotava maahan.[4][5]

Malediivien työvoimasta kymmenesosa toimii kalastusalalla. Verkkokalastus on laitonta, joten kaikki pyynti tehdään siimalla. Kalastusaluksina toimivat dhoniveneet. Kun näissä alettiin käyttää 1980-luvulla perämoottoreita purjeiden sijasta, kalasaaliit nousivat merkittävästi. Tärkein saaliskala on boniitti. Noin puolet kalanjalostustuotteista viedään muualle Aasiaan tai Euroopan unionin jäsenmaihin.[4][5]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkaiden vesien, valkoisten hiekkarantojen ja korallien ansiosta Malediivit on houkutteleva turistikohde. Turismista muodostui 1980-luvulla maan tärkein valuutanlähde, ohi perinteisen kalastuksen. Maahan on 1970-luvulta lähtien rakennettu lomakeskuksia, jotka koostuvat olkikattoisista bungaloweista.[6] 1970-luvulta lähtien Malediiveilla on valjastettu noin 80 aiemmin asumatonta saarta turismia varten. Niiden kokonaiskapasiteetti on noin 19 000 vuodepaikkaa.[4] Pääkaupunki Malé on turisteilta suljettu maan perinteisen elämänmuodon suojelemiseksi.[6]

Infrastruktuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malediivien infrastruktuuria on kehitetty pääasiassa turismin ja sitä täydentävien palvelualojen ja liikenteen tarpeisiin.[5] Matkailualan ylläpitäminen on Malediiveille välttämätöntä, sillä siitä saatavia tuloja ohjataan ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousulta suojautumiseen.[7] Malediivit on maailman matalin valtio, se koostuu 27 koralliatollista ja se on keskimäärin noin 1-1,5 metrin korkeudella merenpinnasta.[8][7] Ongelman ratkaisemiseksi maassa on investoitu tekosaariin. Yksi tällainen on Hulhumalén saari lähellä Maléa ja Velanan kansainvälistä lentoasemaa. Hulhumalé on rakennettu pumppaamalla hiekkaa ympäröiviltä atolleilta ja sitä on vahvistettu valleilla jotka ulottuvat kolme metriä merenpinnan yläpuolelle.[7][9]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malediiveilla saarten välissä ei ole siltoja, minkä vuoksi paikalliset asukkaat liikkuvat saarelta toiselle veneillä.[7] Päällystettyjä teitä Malediiveilla on vain suurimmilla atolleilla.[2]

Energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malediiveilla kulutettu sähköenergia on tuotettu pääasiassa dieselgeneraattoreista, mutta aurinkovoimaa on käytetty yhä enemmän korkeiden polttoainekustannusten säästämiseksi.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Report for Selected Countries and Subjects International Monetary Fund. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Maldives The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
  3. GINI index (World Bank estimate) - Maldives The World Bank. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
  4. a b c d Maldives historycentral.com. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
  5. a b c d Economy and Business Opportunities from Maldives globaltenders.com. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
  6. a b Tourism U.S. Library of Congress. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
  7. a b c d Määritä osoite! borgenproject.org. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
  8. GEOGRAPHY U.S. Library of Congress. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
  9. Mega infrastructure in the Maldives – Broadening the horizons and the gateway to paradise hoteliermaldives.com. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
  10. ADB launches plan to repower diesel-reliant Maldives with solar hybrids 15.1.2020. pv-tech.org. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)