Ranskan talous

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ranskan talous
La Défense on merkittävä liikekaupunginosa Pariisissa.
La Défense on merkittävä liikekaupunginosa Pariisissa.
Valuutta euro
Jäsenyydet G8, EU, Maailman kauppajärjestö
Tilastot
BKT 2,94 biljoonaa dollaria (PPP, 2021)[1]
- per asukas 51 360 dollaria (PPP, 2021)[1]
- kasvu 7,0 % (2021)[1]
- toimialoittain maatalous 1,7 %
teollisuus 19,5 %
palvelut 78,8 % (2017)[2]
Inflaatio 1,2 % (2017)[2]
Köyhyysrajan alle
jäävien määrä
14,2 % (2015)[2]
Gini-kerroin 29,3 (2016)[2]
Työvoima 30,68 milj. (2017)[2]
- toimialoittain maatalous 2,8 %
teollisuus 20 %
palvelut 77,2 % (2016)[2]
Työttömyys 8,8 % (tammikuu 2019)[3]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti 549,9 mrd. dollaria (2017)[2]
Vientituotteet koneet ja kuljetusvälineet, lentokoneet,
muovit, kemikaalit, lääkkeet,
rauta ja teräs, juomat[2]
Merkittävimmät
vientimaat
Saksa 14,8 %, Espanja 7,7 %, Italia 7,5 %,
Yhdysvallat 7,2 %,
Belgia 7 %,
Iso-Britannia 6,7 % (2017)[2]
Tuonti 601,7 mrd. dollaria (2017)[2]
Tuontituotteet koneet ja varusteet, kuljetusneuvot,
raakaöljy, lentokoneet,
muovit, kemikaalit[2]
Merkittävimmät
tuontimaat
Saksa 18,5 %, Belgia 10,2 %, Alankomaat 8,3 %,
Italia 7,9 %, Espanja 7,1 %,
Iso-Britannia 5,3 %,
Yhdysvallat 5,2 % (2017)[2]
Julkinen talous
Julkinen velka 96,8 % BKT:sta (2017)[2]
Budjetin tulot 1,392 bilj. dollaria (2017)[2]
Budjetin menot 1,459 bilj. dollaria (2017)[2]
Alijäämä -2,6 % BKT:sta (2017)[2]

Ranskan talous on markkinavetoinen sekatalous. Se on kehittynyt maatalousvaltaisesta teollisuusvaltaiseksi ja 1900-luvun jälkipuoliskolla edelleen palveluvaltaiseksi. Ranskan bruttokansantuote kasvoi voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeisinä kolmena vuosikymmenenä, ja ajanjaksoa on kutsuttu termillä "trente glorieuses". Sen jälkeen kasvu on tasaantunut. Pohjois-Ranska kehittyi 1980-luvulle asti etelää nopeammin, sittemmin Etelä-Ranskan talouskasvu on ollut pohjoista pirteämpää. Ranska on Euroopan unionin johtava maatalousmaa, ja suuri osa sen pinta-alasta on viljelty. Maa tunnetaan eritoten viineistään. Teollisuuden painopiste on maan pohjoisosassa. Energiantuotannosta ydinvoiman osuus on suuri.[4]

Ranskan bruttokansantuotteen arvo oli vuonna 2021 noin kolme biljoonaa Yhdysvaltain dollaria[1]. Ranskan palveluyhteiskunta heijastuu talouteen: 79,3 % ranskalaisista saa elantonsa palvelualalta, 18,3 % teollisuudesta ja 2,4 prosenttia maataloudesta.[2] Ranska kuuluu G7-maihin.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskassa tuotetaan runsaasti erilaisia elintarvikkeita. Länsimaalaisesta näkökulmasta maatilojen koko on suhteellisen pieni, mutta silti Ranska on Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä. Yli puolet maan pinta-alasta on tehokkaassa viljelyksessä.[5]

Erikoisuutena Ranskan maataloudessa on se, että Ranskan Guyanassa tuotetut tuotteet katsotaan kotimaisiksi. Niinpä Ranskassa tuotetaan mm. kotimaisia banaaneja ja sokeriruokoa.[5]

Tärkeimmät vientituotteet ovat vehnä, maissi, ohra ja sokerijuurikas. Suuret alueet erityisesti Burgundissa ja Champagnessa, Bordeaux'n ja Rhônen laaksossa ovat viininviljelyksessä. Ranska onkin Euroopan ja maailman suurin viinintuottaja.[6]

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Ranskan teollisuudesta on viime vuosiinmilloin? asti ollut valtion omistuksessa. Sittemmin Ranska on alkanut yksityistää valtionyhtiöitään. Merkittävimmät teollisuuskeskittymät ovat Pariisi, Lille, Nantes, Strasbourg, Lyon, Grenoble, Marseille ja Toulouse. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat teräksen tuotanto, autojen, lentokoneiden, aseiden ja erilaisten koneiden valmistus, öljynjalostus, sekä tekstiilit ja kemikaalit.[5] Tunnettuja ranskalaisia vientimerkkejä ovat Renault, Peugeot sekä monet muoti- ja kosmetiikka-alojen tuotteet.

Mineraalivarat ovat vähäiset, mutta maasta löytyy rautamalmia, sinkkiä ja uraania. Suurin osa maan energiasta tuotetaan ydinvoimalla.[5]. Ranska on Euroopan johtava ydinvoiman tuottaja. Suurimmat ydinvoimayhtiöt ovat Areva, EDF ja GDF Suez.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranska on maailman suosituimpia matkailumaita. Vuonna 2019 siellä vieraili 90 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja matkailun osuus bruttokansantuotteesta on noin kahdeksan prosenttia[7]. Muun muassa Etelä-Ranskan Nizza on suosittu matkailualue, mutta myös pääkaupunki Pariisi on suosittu matkailukohde. Suosittuja osia ovat myös vuoristoinen Chamonix'n seutu ja Lounais-Ranska, joka tunnetaan punaviineistään ja gastronomiastaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Download World Economic Outlook database: April 2022 (.html) International Monetary Fund. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q Ranska The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  3. Unemployment rates, seasonally adjusted, January 2019 (%)
  4. Economy of France (.html) Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)
  5. a b c d Geographica, s. 245
  6. France reclaims crown as top wine producer Guardian.co.uk. 9.11.2011. Viitattu 5.8.2012. (englanniksi)
  7. Destination France: The recovery and transformation plan for tourism (.html) Ministry for Europe and Foreign Affairs. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.