Ranskan talous
| Ranskan talous | |
|---|---|
 La Défense on merkittävä liikekaupunginosa Pariisissa. |
|
| Valuutta | euro |
| Jäsenyydet | G8, EU, Maailman kauppajärjestö |
| Tilastot | |
| BKT | |
| - per asukas | |
| - kasvu |
|
| - toimialoittain |
|
| Inflaatio | 1,1 % (2025)[1] |
| Köyhyysrajan alle jäävien määrä |
20,5 % köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevia (AROPE, 2024)[3] |
| Gini-kerroin | 30,0 (2024) [4] |
| Työvoima | |
| Työttömyys | 7,4 % (2024)[7] |
| Ulkomaankauppa ja -investoinnit | |
| Vienti | 1 071 mrd. $ (2024)[2] |
| Vientituotteet | lentokoneet, autot, pakatut lääkkeet, kaasuturbiinit, ajoneuvojen osat/lisävarusteet[2] |
| Merkittävimmät vientimaat |
|
| Tuonti | 1 074 mrd. $ (2024)[2] |
| Tuontituotteet | autot, maakaasu, raakaöljy, jalostettu öljy, vaatteet[2] |
| Merkittävimmät tuontimaat |
|
| Julkinen talous | |
| Julkinen velka | 111,1 % BKT:sta (2022)[8] |
| Budjetin tulot | 1,392 bilj. dollaria (2017)[9] |
| Budjetin menot | 1,459 bilj. dollaria (2017)[9] |
| Alijäämä | -2,6 % BKT:sta (2017)[9] |
Ranskan talous on markkinavetoinen sekatalous. Se on kehittynyt maatalousvaltaisesta teollisuusvaltaiseksi ja 1900-luvun jälkipuoliskolla edelleen palveluvaltaiseksi. Ranskan bruttokansantuote kasvoi voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeisinä kolmena vuosikymmenenä, ja ajanjaksoa on kutsuttu termillä "trente glorieuses". Sen jälkeen kasvu on tasaantunut. Pohjois-Ranska kehittyi 1980-luvulle asti etelää nopeammin, sittemmin Etelä-Ranskan talouskasvu on ollut pohjoista pirteämpää. Ranska on Euroopan unionin johtava maatalousmaa, ja suuri osa sen pinta-alasta on viljelty. Maa tunnetaan eritoten viineistään. Teollisuuden painopiste on maan pohjoisosassa. Energiantuotannosta ydinvoiman osuus on suuri.[10]
Ranskan bruttokansantuotteen arvo on vuonna 2024 noin 3,1 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria[8]. Ranskan palveluyhteiskunta heijastuu talouteen: 79,3 % ranskalaisista saa elantonsa palvelualalta, 18,3 % teollisuudesta ja 2,4 prosenttia maataloudesta.[9] Ranska kuuluu G7-maihin.
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maatalous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ranskassa tuotetaan runsaasti erilaisia elintarvikkeita. Maatiloista kolmannes on alle kymmenen hehtaarin kokoisia. Länsimaalaisesta näkökulmasta maatilojen koko on suhteellisen pieni, mutta silti Ranska on Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä. Yli puolet maan pinta-alasta on tehokkaassa viljelyksessä.[11][12]
Ranskassa on Euroopan maista eniten nautakarjaa. Maidontuottajana se on Saksan jälkeen toiseksi suurin. Lampaita kasvatetaan erityisesti maan eteläosissa. Lampaanmaitoa Ranska tuottaa neljänneksi eniten Euroopassa. Vuonna 2020 sen tuotanto oli 297 miljoonaa litraa. Suurin osa lampaanmaidosta menee juuston valmistukseen.[12]
Erikoisuutena Ranskan maataloudessa on se, että Ranskan Guyanassa tuotetut tuotteet katsotaan kotimaisiksi. Niinpä Ranskassa tuotetaan mm. kotimaisia banaaneja ja sokeriruokoa.[11]
Tärkeimmät vientituotteet ovat vehnä, maissi, ohra ja sokerijuurikas. Suuret alueet erityisesti Burgundissa ja Champagnessa, Bordeaux'n ja Rhônen laaksossa ovat viininviljelyksessä. Ranska onkin Euroopan ja maailman suurin viinintuottaja.[13]
Teollisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa Ranskan teollisuudesta on viime vuosiinmilloin? asti ollut valtion omistuksessa. Sittemmin Ranska on alkanut yksityistää valtionyhtiöitään. Merkittävimmät teollisuuskeskittymät ovat Pariisi, Lille, Nantes, Strasbourg, Lyon, Grenoble, Marseille ja Toulouse. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat teräksen tuotanto, autojen, lentokoneiden, aseiden ja erilaisten koneiden valmistus, öljynjalostus, sekä tekstiilit ja kemikaalit.[11] Tunnettuja ranskalaisia vientimerkkejä ovat Renault, Peugeot sekä monet muoti- ja kosmetiikka-alojen tuotteet.
Mineraalivarat ovat vähäiset, mutta maasta löytyy rautamalmia, sinkkiä ja uraania. Suurin osa maan energiasta tuotetaan ydinvoimalla.[11]. Ranska on Euroopan johtava ydinvoiman tuottaja. Suurimmat ydinvoimayhtiöt ovat Areva, EDF ja GDF Suez.lähde? Vuonna 2023 Ranska tuotti sähköstään 65% ydinvoimalla, suuremman osuuden kuin mikään muu maa maailmassa.[14]
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ranska on maailman suosituimpia matkailumaita. Vuonna 2019 siellä vieraili 90 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja matkailun osuus bruttokansantuotteesta on noin kahdeksan prosenttia[15]. Muun muassa Etelä-Ranskan Nizza on suosittu matkailualue, mutta myös pääkaupunki Pariisi on suosittu matkailukohde. Suosittuja osia ovat myös vuoristoinen Chamonix'n seutu ja Lounais-Ranska, joka tunnetaan punaviineistään ja gastronomiastaan.
Ranskan julkisen talouden alijäämä (1959–2006)
Tuonnin ja viennin kehitys
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 Datamapper: France International Monetary Fund. Viitattu 25.12.2025. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 7 France CIA: The World Facebook. Viitattu 25.12.2025. (englanniksi)
- ↑ People at risk of poverty or social exclusion by sex Eurostat. Viitattu 25.12.2025. (englanniksi)
- ↑ Gini coefficient of equivalised disposable income Eurostat. 23.12.2025. Viitattu 25.12.2024.
- ↑ Labor force, total World Bank Group. Viitattu 25.12.2025. (englanniksi)
- ↑ Employment - annual statistics Eurostat. Viitattu 25.12.2025. (englanniksi)
- ↑ Unemployment by sex and age - annual data Eurostat. Viitattu 25.12.2025. (englanniksi)
- 1 2 Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; viitettä ”ImfRanska” ei löytynyt. - 1 2 3 4 Ranska The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. Arkistoitu (englanniksi)
- ↑ Economy of France (.html) Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Geographica, s. 245
- 1 2 Liikanen-Regner, Helena: Paimenia vartioimassa laumaansa. HS TEEMA, 2021.
- ↑ France reclaims crown as top wine producer Guardian.co.uk. 9.11.2011. Viitattu 5.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Nuclear Share of Electricity Generation in 2023 IAEA PRIS. Viitattu 30.7.2024.
- ↑ Destination France: The recovery and transformation plan for tourism (.html) Ministry for Europe and Foreign Affairs. Viitattu 20.4.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ranskan talous Wikimedia Commonsissa
- Observatory of Economic Complexity: France (englanniksi)