Saksan talous

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uusi Mercedes-Benz henkilöauto. Autoteollisuus kuuluu Saksan talouden kivijalkoihin ja saksalaiset autot ovat maailmankuuluja laadustaan.

Saksan talous on markkinahinnoin laskettuna maailman neljänneksi suurin Yhdysvaltain, Kiinan ja Japanin jälkeen. Ostovoimakorjattuna Saksa on maailman viidenneksi suurin kansantalous: IMF arvioi maan ostovoimakorjatun bkt:n kohoavan lähes neljään biljoonaan Yhdysvaltain dollariin vuonna 2015.[1] Saksa on Euroopan suurin talous ja sen ulkomaankaupan arvo on huomattavan suuri myös suhteessa bruttokansantuotteeseen. Saksan viennin kokonaisarvo oli maailman kolmanneksi suurin vuonna 2014,[2] myös tuonnin arvo oli kolmanneksi suurin.[3] Vaihtotaseen ylijäämä on huomattavan suuri, joskaan ei poikkeuksellisen suuri suhteessa väestömäärään ja kansantuotteeseen.[4]

Vienti tuottaa kolmanneksen Saksan kansantulosta. Merkittävimpiä vientituotteita ovat ajoneuvot, koneet, kemialliset tuotteet, elektroniikka ja telekommunikaatioteknologia. Saksa tuo muun muassa raaka-aineita, elintarvikkeita ja tekstiilejä. Saksan tärkeimmät kauppakumppanit ovat Ranska, Italia, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Alankomaat ja Belgia.

Maatalous ja kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan maaperästä yli kolmannes on viljeltyä ja noin puolet maasta on maatalouskäytössä (kuten laidunmaana). Tästä huolimatta vain pari prosenttia Saksan työvoimasta saa elantonsa alkutuotannosta ja vain noin prosentti bruttokansantuotteesta tulee alkutuotannosta. Saksan tärkeimmät viljelykasvit ovat muun muassa viljatuotteet, peruna ja sokerijuurikas. Vaikka lähes kolmasosa Saksan maa-alasta on metsää, ei metsätaloudella ole merkittävää asemaa Saksan taloudessa. Tärkeimmät karjaeläimet ovat nauta-, sika- ja siipikarja. Kalastuksen merkitys Saksan kansantaloudelle on vähäinen, sillä maan vuotuinen kalansaalis oli vain vähän yli 300 000 tonnia.

Mineraalit ja energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan mineraalivarat ovat vähäiset ja maa joutuu tuomaan suurimman osan niin mineraaleistaan kuin energiastaankin muualta. Kivihiili on kuitenkin tärkeä energianlähde nykyäänkin ja Saksa tuottaa sillä yli puolet sähköntarpeestaan. Ydinvoimalla Saksa tuottaa sähköntarpeestaan lähes kolmasosan. Maakaasun ja öljyn yhteinen osuus sähköntuotannosta on hieman yli kymmenen prosenttia.

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksa kuuluu maailman teollisuusmahteihin ja monet sen teollisuustuotteet ovat maailmankuuluja. Tunnettuja saksalaisia teollisuusyrityksiä ovat muun muassa Adidas, BASF, Bayer, BMW, Bosch, Continental, Daimler, MAN, SAP, Siemens, ThyssenKrupp, Volkswagen ja Audi. Saksan tärkeimpiä teollisuudenaloja ovat kone-, auto-, kemian-, perusmetalli- ja elektroniikkateollisuus. Jalostus työllistää noin 30 % Saksan työvoimasta ja tuottaa suunnilleen saman verran myös BKT:sta.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frankfurt am Mainin siluetti. Kaupunki on Saksan finanssipalveluiden tärkein keskus.

Palvelut työllistävät nykyään noin 68 % Saksan työvoimasta ja tuottavat noin 70 % Saksan kansantulosta. Saksa on siis tyypillinen jälkiteollinen yhteiskunta. Merkittäviä kansainvälisiä palveluyrityksiä ovat muun muassa Saksan postilaitos ja logistiikkayritys Deutsche Post, puhelinoperaatori Deutsche Telekom ja lentoyhtiö Deutsche Lufthansa. Saksassa on myös merkittäviä vakuutus- ja rahoituslaitoksia, kuten vakuutusyhtiö Allianz, liikepankki Deutsche Bank ja jälleenvakuutusyhtiö Münchener Re.

Turismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksassa yöpyy vuosittain yli 20 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Saksan suosituimpia matkakohteita ovat muun muassa Berliini, München (etenkin Oktoberfestin aikaan), Hampuri, Schwarzwald ja Dresden. Kotimainen ja ulkomainen turismi tuottaakin 8 % Saksan kansantulosta ja tuottaa lähes 3 miljoonaa työpaikkaa. Saksan matkailutase on kuitenkin perinteisesti ollut negatiivinen, sillä saksalaiset matkailevat runsaasti ulkomailla.

Finanssipalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan tärkein finanssikeskus on Frankfurt am Main, jota pidetään usein Saksan talouden pääkaupunkina. Frankfurtin pörssi kuuluu maailman suurimpiin. Saksan muut pörssit:

Saksan yhdistyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan yhdistyminen on maksanut joidenkin arvioiden mukaan jo 1250 miljardia euroa, eikä talous ole tietyissä suhteissa kehittynyt idässä toivotulla tavalla noin 50 miljardin euron (4% läntisten osavaltioiden BKT:sta) vuosittaisista tulonsiirroista huolimatta. Hallitus onkin suunnitellut lisärahoitusta vuoteen 2019 asti idän talouskasvua nopeuttamaan.

Saksassa otettiin 1991 käyttöön ylimääräinen "solidaarisuusvero" (Solidaritätszuschlag) Itä-Saksan kehittämiseksi. Sitä perittiin vuonna 1991 7,5 % palkka- ja yhtiöveron päälle, tämän jälkeen vero otettiin uudelleen käyttöön 1995 ja 1998 sitä leikattiin 5,5 %:iin.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. IMF, Report for Selected Countries and Subjects, Viitattu 20.8.2015
  2. COUNTRY COMPARISON EXPORTS CIA The World Fact Book. 2014. Viitattu 20.8.2015.
  3. COUNTRY COMPARISON IMPORTS CIA The World Fact Book. 2014. Viitattu 20.8.2015.
  4. COUNTRY COMPARISON CURRENT ACCOUNT BALANCE CIA The World Fact Book. 2014. Viitattu 20.8.2015.
  5. http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518,663476,00.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]