Saksan talous

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saksan talous
Uusi Mercedes-Benz henkilöauto. Autoteollisuus kuuluu Saksan talouden kivijalkoihin ja saksalaiset autot ovat maailmankuuluja laadustaan.
Uusi Mercedes-Benz henkilöauto. Autoteollisuus kuuluu Saksan talouden kivijalkoihin ja saksalaiset autot ovat maailmankuuluja laadustaan.
Valuutta euro
Tilikausi kalenterivuosi
Jäsenyydet EU, WTO, OECD
Tilastot
BKT 3,5 bilj. $ (2016)
3,9 bilj. $ (PPP)(2016) [1]
- per asukas 48 000 $ (ostovoimalla korjattu) (2016) [1]
- kasvu 0,6 % (Q1, 2017) [2]
- toimialoittain maatalous 0,7 %
teollisuus 30,2 %
palvelut 69,1 % (2015)
Inflaatio 2,0 % (huhtikuu 2017) [2]
Köyhyysrajan alle
jäävien määrä
16,7 % (2015) [3]
Gini-kerroin 30,7 (2015)
Työvoima 43,7 milj. (Q1, 2017) [2]
- toimialoittain maatalous 1,6 %
teollisuus 24,6 %
palvelut 73,8 % (2011)
Työttömyys 4,2 % (huhtikuu 2017) [4]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti 1,2 bilj. € (2016) [5]
Vientituotteet kulkuneuvot,
kemikaalit, sähkö- ja elektroniikkatuotteet
Merkittävimmät
vientimaat
Yhdysvallat 9,6 %, Ranska 8,6 %,
Iso-Britannia 7,5 %, Alankomaat 6,6 %,
Kiina 6 %, Italia 4,9 %,
Itävalta 4,8 % (2015)
Tuonti 955 mrd. € (2016) [5]
Tuontituotteet koneet, laitteet,
kemikaalit, öljy ja kaasu
Merkittävimmät
tuontimaat
Alankomaat 13,7 %, Ranska 7,6 %,
Kiina 7,3 %, Belgia 6 %,
Italia 5,2 %, Puola 5 %,
Yhdysvallat 4,7 % (2015)
Julkinen talous
Julkinen velka 68,3 % BKT:sta (2016) [2]
Budjetin tulot 1,1 bilj. $ (2015)
Budjetin menot 1,0 bilj. $ (2013)

Saksan talous on markkinahinnoin laskettuna maailman neljänneksi suurin Yhdysvaltain, Kiinan ja Japanin jälkeen. Ostovoimakorjattuna Saksa on maailman viidenneksi suurin kansantalous: IMF arvioi maan ostovoimakorjatun bkt:n kohoavan lähes neljään biljoonaan Yhdysvaltain dollariin vuonna 2015.[6] Saksa on Euroopan suurin talous ja sen ulkomaankaupan arvo on huomattavan suuri myös suhteessa bruttokansantuotteeseen. Saksan viennin kokonaisarvo oli maailman kolmanneksi suurin vuonna 2014,[7] myös tuonnin arvo oli kolmanneksi suurin.[8] Vaihtotaseen ylijäämä on huomattavan suuri, joskaan ei poikkeuksellisen suuri suhteessa väestömäärään ja kansantuotteeseen.[9]

Vienti tuottaa kolmanneksen Saksan kansantulosta. Merkittävimpiä vientituotteita ovat ajoneuvot, koneet, kemialliset tuotteet, elektroniikka ja telekommunikaatioteknologia. Saksa tuo muun muassa raaka-aineita, elintarvikkeita ja tekstiilejä. Saksan tärkeimmät kauppakumppanit ovat Ranska, Italia, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Alankomaat ja Belgia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksa teollistui suhteellisen myöhään. Tämä johtuu osittain siitä, että Saksa yhdistyi pienemmistä valtiokokonaisuuksista yhtenäiseksi kansallisvaltioksi vasta vuonna 1871.[10] Vuonna 1835 rakennettiin ensimmäinen rautatie Nürnbergin ja Fürthin välille. Se osoittautui hyvin menestyksekkääksi, ja vuosien 1845 ja 1870 välillä uutta rautatietä rakennettiin maahan 8000 km. [11] Rautatien ohella tärkeä Saksan teollisuutta tehostanut tekijä oli valuuttojen yhdenmukaistaminen. Vuonna 1871 otettiin käyttöön Saksan markka, jonka arvo perustui kultaan. Hopearaha oli kuitenkin käytössä vuoteen 1907 asti. [12]

Vuosien 1881 ja 1889 välillä Saksaan säädettiin useita työväestön asemaa parantavia lakeja. Saksa oli ensimmäinen valtio, jossa oli yleinen terveydenhoito, oppivelvollisuus sekä eläke. Saksaa pidettiinkin maailman ensimmäisenä hyvinvointivaltiona, ja sen väestöstä 99 % osasi lukea, mikä oli aikanaan maailman korkein luku.[13]

Vuoteen 1900 mennessä Saksa oli ohittanut Iso-Britannian ja Yhdysvallat teräksentuotannossa. Saksan talousihmettä tehosti myös suuri väestönkasvu: vuonna 1850 väestöä oli 35 miljoonaa, vuonna 1913 jo 67 miljoonaa. Natsien valtaannousun aikaan työttömyysprosentti oli korkea[14], mutta Saksa saavutti täystyöllisyyden laajojen julkisten rakennushankkeiden ansiosta.[15] Natsi-Saksan ulkomaankauppa keskittyi vähemmän kehittyneisiin maihin, joilta saatiin raaka-aineita saksalaisia tuotteita vastaan.[16] Vuonna 1933 ammattiliitot lakkautettiin, ja tilalle tulivat valtion omat toimielimet RAD, DAF ja SDA jotka päättivät työehdoista ja työajoista sekä KDF, joka järjesti työläisille urheilukerhoja.[17]

Sodan jälkeen Länsi-Saksa teki valuuttauudistuksen, joka käynnisti pitkän matalan inflaation ja nopean teollisuustuotannon kasvun aikakauden. Sen ansiosta Länsi-Saksa nousi erääksi Euroopan kehittyneimmistä maista. Vuoteen 1971 mennessä Saksa maksoi takaisin kokonaisuudessaan saamansa 1,1 miljardin dollarin apupaketin. Saksan talousihmeen aikana maahan tuli paljon vierastyöläisiä muun muassa Italiasta, Espanjasta ja Kreikasta.

2000-luvun alussa Saksan talouskasvu oli hidasta ja työttömyys melko korkeaa.[18] [19] Tämä yhdistettynä ikääntyvään väestöön aiheutti hyvinvointipalvelujen ylläpitämiselle haasteita. Tästä syystä Saksan hallitus päätti useista talousuudistuksista, joihin sisältyivät työmarkkinoiden ns. Hartz-reformit. [19] Vuosikymmenen loppupuolella Saksan talous kasvoi nopeampaa tahtia muun maailman tavoin. Hartz-reformeja pidetään onnistuneina tästä syystä, mutta osa myös kritisoi reformeja elintason alentamisesta ja vaikutusten lyhytaikaisuudesta. [19]

Vuonna 2008 Saksan talous ajautui taantumaan. [20] Vuonna 2009 päätettiin 50 miljardin euron elvytystoimista [21]. Saman vuoden toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä taantuma päättyi viennin elvyttyä ja kotimaisen kysynnän säilyttyä vakaana. [19]

Maatalous ja kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan maaperästä yli kolmannes on viljeltyä ja noin puolet maasta on maatalouskäytössä (kuten laidunmaana). Tästä huolimatta vain pari prosenttia Saksan työvoimasta saa elantonsa alkutuotannosta ja vain noin prosentti bruttokansantuotteesta tulee alkutuotannosta. Saksan tärkeimmät viljelykasvit ovat muun muassa viljatuotteet, peruna ja sokerijuurikas. Vaikka lähes kolmasosa Saksan maa-alasta on metsää, ei metsätaloudella ole merkittävää asemaa Saksan taloudessa. Tärkeimmät karjaeläimet ovat nauta-, sika- ja siipikarja. Kalastuksen merkitys Saksan kansantaloudelle on vähäinen, sillä maan vuotuinen kalansaalis oli vain vähän yli 300 000 tonnia.

Mineraalit ja energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan mineraalivarat ovat vähäiset ja maa joutuu tuomaan suurimman osan niin mineraaleistaan kuin energiastaankin muualta. Kivihiili on kuitenkin tärkeä energianlähde nykyäänkin ja Saksa tuottaa sillä yli puolet sähköntarpeestaan. Ydinvoimalla Saksa tuottaa sähköntarpeestaan lähes kolmasosan. Maakaasun ja öljyn yhteinen osuus sähköntuotannosta on hieman yli kymmenen prosenttia.

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksa kuuluu maailman teollisuusmahteihin ja monet sen teollisuustuotteet ovat maailmankuuluja. Tunnettuja saksalaisia teollisuusyrityksiä ovat muun muassa Adidas, BASF, Bayer, BMW, Bosch, Continental, Daimler, MAN, SAP, Siemens, ThyssenKrupp, Volkswagen ja Audi. Saksan tärkeimpiä teollisuudenaloja ovat kone-, auto-, kemian-, perusmetalli- ja elektroniikkateollisuus. Jalostus työllistää noin 30 % Saksan työvoimasta ja tuottaa suunnilleen saman verran myös BKT:sta.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frankfurt am Mainin siluetti. Kaupunki on Saksan finanssipalveluiden tärkein keskus.

Palvelut työllistävät nykyään noin 68 % Saksan työvoimasta ja tuottavat noin 70 % Saksan kansantulosta. Saksa on siis tyypillinen jälkiteollinen yhteiskunta. Merkittäviä kansainvälisiä palveluyrityksiä ovat muun muassa Saksan postilaitos ja logistiikkayritys Deutsche Post, puhelinoperaatori Deutsche Telekom ja lentoyhtiö Deutsche Lufthansa. Saksassa on myös merkittäviä vakuutus- ja rahoituslaitoksia, kuten vakuutusyhtiö Allianz, liikepankki Deutsche Bank ja jälleenvakuutusyhtiö Münchener Re.

Turismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksassa yöpyy vuosittain yli 20 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Saksan suosituimpia matkakohteita ovat muun muassa Berliini, München (etenkin Oktoberfestin aikaan), Hampuri, Schwarzwald ja Dresden. Kotimainen ja ulkomainen turismi tuottaakin 8 % Saksan kansantulosta ja tuottaa lähes 3 miljoonaa työpaikkaa. Saksan matkailutase on kuitenkin perinteisesti ollut negatiivinen, sillä saksalaiset matkailevat runsaasti ulkomailla.

Finanssipalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan tärkein finanssikeskus on Frankfurt am Main, jota pidetään usein Saksan talouden pääkaupunkina. Frankfurtin pörssi kuuluu maailman suurimpiin. Saksan muut pörssit:

Saksan yhdistyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan yhdistyminen on maksanut joidenkin arvioiden mukaan jo 1250 miljardia euroa, eikä talous ole tietyissä suhteissa kehittynyt idässä toivotulla tavalla noin 50 miljardin euron (4% läntisten osavaltioiden BKT:sta) vuosittaisista tulonsiirroista huolimatta. Hallitus onkin suunnitellut lisärahoitusta vuoteen 2019 asti idän talouskasvua nopeuttamaan.

Saksassa otettiin 1991 käyttöön ylimääräinen "solidaarisuusvero" (Solidaritätszuschlag) Itä-Saksan kehittämiseksi. Sitä perittiin vuonna 1991 7,5 % palkka- ja yhtiöveron päälle, tämän jälkeen vero otettiin uudelleen käyttöön 1995 ja 1998 sitä leikattiin 5,5 %:iin.[22]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Germany International Monetary Fund. huhtikuu 2016. Viitattu 11.6.2017.
  2. a b c d Homepage - Federal Statistical Office (Destatis) Viitattu 11.6.2017.
  3. State & society - Income, consumption, living conditions, housing - Federal Statistical Office (Destatis) Federal Statistical Office (Destatis). Viitattu 11.6.2017.
  4. National economy & environment - Labour market - Federal Statistical Office (Destatis) Federal Statistical Office (Destatis). Viitattu 11.6.2017.
  5. a b National economy & environment - Foreign trade - Federal Statistical Office (Destatis) Federal Statistical Office (Destatis). Viitattu 11.6.2017.
  6. IMF, Report for Selected Countries and Subjects, Viitattu 20.8.2015
  7. COUNTRY COMPARISON EXPORTS CIA The World Fact Book. 2014. Viitattu 20.8.2015.
  8. COUNTRY COMPARISON IMPORTS CIA The World Fact Book. 2014. Viitattu 20.8.2015.
  9. COUNTRY COMPARISON CURRENT ACCOUNT BALANCE CIA The World Fact Book. 2014. Viitattu 20.8.2015.
  10. (2006) Great Train Race: Railways and the Franco-German Rivalry, 1815–1914. Berghahn Books. 
  11. Richard Tilly, "Germany: 1815–1870" in Rondo Cameron, ed. Banking in the Early Stages of Industrialization: A Study in Comparative Economic History (Oxford University Press, 1967), pages 151-182
  12. Germany's Strong Economic Growth After 1871  :: Papers
  13. Class and Politics in Germany, 1850 to 1900
  14. http://econ161.berkeley.edu/TCEH/Slouch_Purge15.html berkeley.edu. Arkistoitu 11 May 2008. Viitattu 15 August 2007.
  15. (1982) Geschichte der Inflationen : vom Altertum bis zur Gegenwart, Nachdr., München: Battenberg, 279–298. ISBN 3-87045-211-0. 
  16. (1996) Weimar and Nazi Germany. Oxford: Heinemann, 60. ISBN 043530920X. 
  17. (1996) Weimar and Nazi Germany, Foundation, Oxford: Heinemann, 49. ISBN 0435308602. 
  18. Bruttoinlandsprodukt (Vierteljahres- und Jahresangaben) Statistisches Bundesamt.
  19. a b c d CIA Factbook: Germany Cia.gov. Viitattu 13.8.2014.
  20. Hopkins, Kathryn. "Germany officially in recession as OECD expects US to lead recovery", The Guardian, 14 November 2008. Luettu 1 May 2010. 
  21. "Germany agrees on 50-billion-euro stimulus plan", France 24, 6 January 2009. Archived from the original on 13 May 2011. 
  22. http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518,663476,00.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]