Siirry sisältöön

Uniper

Wikipediasta
Uniper SE
Yritysmuoto eurooppayhtiö (SE), pörssiyhtiö
Osake FWB: UN01 (DE000UNSE018)[1]
Markkina-arvo 21,57 mrd euroa (2021)[2]
ISIN DE000UNSE018, DE000UNSE2N1, DE000UNSE026
Perustettu 2016[3]
Toimitusjohtaja Michael D. Lewis[4]
Kotipaikka Düsseldorf, Saksa[5]
Toimiala energia
Liikevaihto 174 mrd. EUR (2021)[2]
Nettotulos -6,8 mrd. EUR (2021)[2]
Henkilöstö 11 208 (2021)[2]
Tytäryhtiöt useita, mm. Uniper Kraftwerke GmbH, Sydkraft AB, PAO Unipro (venäjäksi Юнипро)[6]
www.uniper.energy

Uniper SE on saksalainen, julkisesti noteerattu energiayhtiö. Yhtiö on perustettu vuonna 2016, kun E.ON SE-energiayhtiön toimintoja jaettiin osiin. Uniperin kotipaikka on Düsseldorf.[3] Yhtiön osake noteerataan Frankfurtin pörssissä (Deutsche Börse).[1]

Talousjulkaisu Forbesin maailman suurimpien julkisesti noteerattujen yritysten Forbes Global 2000 -listalla Uniper oli vuonna 2017 sijalla 896; se arvioitiin samalla listalla Saksan 32. suurimmaksi pörssiyritykseksi. Listalla korkeammalle sijoittuivat saksalaisista energiayhtiöistä E.ON (sijalla 607.) ja RWE (698.). Uniperin markkina-arvo oli 6,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria (toukokuussa 2017) ja liikevaihto 67,3 miljardia euroa (2016).[7] Sama Forbesin maailmanlista sijoitti suomalaisen Fortumin sijalle 1091., mutta totesi suomalaisen energiayhtiön markkina-arvon olleen toukokuussa 2017 yli kaksinkertainen (12,4 mrd. USD) Uniperin markkina-arvoon nähden.[8]

Uniper putosi Global 2000-listalta vuonna 2020.[9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2016–2017

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö perustettiin vuonna 2016, kun E.ON SE-energiayhtiön toimintoja jaettiin osiin.[3]

Uniperilla oli 25 prosentin osuus venäläisestä Južno-Russkojen kaasukentästä Jamalin Nenetsiassa, mutta yhtiö myi sen itävaltalaiselle OMV:lle keväällä 2017 velkataakkaansa vähentääkseen. Yhtiö kirjasi edellisvuoden tapaan vuodelta 2016 roiman kertaluontoisen tappion luopuessaan joistain vanhoista fossiilista polttoaineita käyttäneistä voimalayksiköistään.[6][10]

Vuonna 2017 Uniper toimi kolmella liiketoiminta-alueella: Eurooppalainen tuotanto, Maailmanlaajuiset hyödykkeet ja Kansainvälinen voimantuotanto. Eurooppalainen tuotanto on sähkön ja lämmön tuotantoa EU:n alueella sijaitsevissa laitoksissa fossiilisilla polttoaineilla toimivissa voimalaitoksissa (hiili, kaasu, öljy, tai kaasun ja höyryn yhteistuotantona) tai vesivoimalla, ydinvoimalaitoksissa (Ruotsissa), biomassavoimalassa (Ranskassa) tai pieneltä osin aurinko- ja tuulivoimalaitoksilla. Yhtiö myös varastoi kaasua ja sillä on kaasutankkausasemia (power-to-gas) Saksassa, Itävallassa ja Britanniassa. Pääosa EU-alueella tuotetusta energiasta myydään yhtiön toisen liiketoimintasektorin välityksellä. Lisäksi yhtiö käy kauppaa päästöoikeuksilla, maakaasulla, LNG:llä, hiilellä ja rahtipalveluilla. Kansainväliseen voimantuotannon segmenttiin kuuluu omistusosuuksia Venäjällä, Tšekissä ja Brasiliassa toimivista energiayhtiöistä.[11][12][6] Suurin kansainvälisen segmentin yksikkö oli Moskovan pörssissä noteerattu venäläinen tytäryhtiö PAO Unipro.[13] }}[6] Yhtiön tärkeimmät energiamarkkinat sijaitsivat: Saksassa, Ruotsissa, Britanniassa, Benelux-maissa, Ranskassa ja Venäjällä.[12] Lisäksi yhtiöllä oli toimintoja Unkarissa ja Yhdysvalloissa.[12] Vuoden 2016 lopussa yhtiön palveluksessa oli 12 635 ihmistä, joista Venäjällä 4 756, Saksassa 4 498, Ruotsissa 1 170, Britanniassa 1 000, Alankomaissa 532, Ranskassa 473 ja muualla 206 henkeä.[6][14]

Uniper ja Fortum (2018–2022)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2018 energiayhtiö E.ON hyväksyi Fortumin ostotarjouksen saksalaisen energiayhtiö Uniperin osakkeista, kaupan arvo oli 3,76 miljardia euroa. Tarjouksen mukaan Fortum sai lähes 47 prosentin osuuden Uniperin osakkeista ja äänioikeuksista.[15] Uniperin johto arvosteli kauppaa pitäen sitä vihamielisenä.[16] Uniperin sähköntuotannon kapasiteetti oli Fortumiin verrattuna oli kolminkertainen eli noin 11 000 megawattia. Kapasiteetistä noin kolmannes oli hiilivoimaa ja loput noin 70 prosenttia kaasua, ydinvoimaa ja vesivoimaa. Fortum arvioi, että jos Eurooppa lopettaa hiilen käytön, Uniperin kaasu-, vesi- ja ydinvoiman arvo kasvaa enemmän kuin mitä sen hiilivoiman arvossa menetetään. Uniperilla oli merkittäviä vesivoimaloita Ruotsissa ja Saksan Alpeilla ja sen liikevaihto (ilman trading-toimintoja) oli noin kaksi kertaa Fortumia suurempi. Venäjän kilpailuviranomaisten antaman rajoituksen vuoksi Fortum ei saanut aluksi kasvattaa Uniper-osuuttaan yli 50 prosenttiin. Vaatimus perustui siihen, että Uniperin Venäjän tytäryhtiöllä Uniprolla oli yhdellä voimalaitoksellaan juomaveden puhtauden valvontaan tarvittava lisenssi, mikä luokitellaan Venäjän lain mukaan strategiseksi toiminnaksi. Fortumin omilla voimalaitoksilla vastaava toiminta oli ulkoistettu paikalliselle toimijalle.[17]

Helmikuussa 2019 Uniperin hallintoneuvosto lopetti valtataistelun Fortumin kanssa[17] ja kauppaa vastustaneet toimitusjohtaja Klaus Schäfer ja talousjohtaja Christopher Delbrück saivat lähteä yhtiöstä elokuun 2019 loppuun mennessä.[18] Toimitusjohtajaksi nousi Klaus-Dieter Maubach, E.Onin entinen teknologiajohtaja, joka oli ollut myös Fortumin johtokunnassa.[19] Ympäristöjärjestö CAN Europe julkaisi keväällä selvityksen, jonka mukaan Fortum oli yksi Euroopan eniten saastuttavista energiayhtiöistä Uniper-kaupan myötä. Ympäristöjärjestöt kritisoivat Fortumia ja Uniperia investoinneista fossiiliseen kaasuun, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta. Fortum ei yhdistänyt Uniperin talous- ja tuotantolukuja omiinsa, koska Fortumin mukaan sillä ei ollut määräysvaltaa yritykseen.[20] Syyskuussa Uniper suunnitteli hollantilaisen Telegraaf-lehden mukaan oikeustoimia Alankomaita vastaan, joka päätti kieltää hiilen energiakäytön vuoteen 2030 mennessä kompensoimatta laitosten omistajia. Maan päätös velvoittaisi Uniperin sulkemaan vuonna 2016 avatun hollantilaisen hiilivoimalansa 26 vuotta ennakoitua aiemmin.[21] Hiilikieltolain mukaan hiilen poltto lopetetaan Suomessa vuoteen 2030 mennessä[22], mutta Saksa tavoitteli kivi- ja ruskohiilestä eroon pääsemistä vuoteen 2038 mennessä. Se aikoi myös kompensoida laitosten omistajia niiden menetyksistä.[23] Uniper oli suunnitellut avaavansa kesällä 2020 Saksaan uuden Datteln 4-hiilivoimalan, jota Saksan hiilikomissio vastusti.[21] Saksan hallitus perusteli Datteln 4:n avaamista sillä, että on järkevämpää sulkea vanhat, vähemmän tehokkaat laitokset, kuin kieltää modernin voimalan avaaminen, josta olisi jouduttu maksamaan suuret korvaukset.[24] Lokakuussa Fortum ilmoitti, että se lisää omistuksensa Uniperista 70,5 prosenttiin hankittuaan osakkeita Elliottilta ja Knight Vinkeltä. Kaupan myötä Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö ja Fortum sai Uniperissa enemmistöosuuden.[25] Moody's ja Fitch, jotka olivat maailman parhaimpien luottoluokittajien joukossa, ilmoittivat harkitsevansa Fortumin luottoluokituksen alentamista Uniper-kaupan vuoksi.[26] Kauppalehden mukaan muutama suursijoittaja pelkäsi Uniper-oston heikentävän Fortumin osakekurssia.[27] Marraskuussa Fortum sai Venäjän viranomaisilta alustavan luvan Uniper-kauppoihinsa.[28] Samassa kuussa joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä vaati, että ilmastonmuutoksen torjuminen olisi otettava vahvemmin mukaan valtion päätöksentekoon. Ne halusivat, että valtio vaatii omistamiltaan yhtiöiltä, kuten Fortumilta, suunnitelman siitä, kuinka nämä mukauttavat liiketoimintansa niin, että se on linjassa Pariisin ilmastotavoitteiden kanssa.[29] Uniperin tuotannosta noin 80 perustui fossiilisiin polttoaineisiin.[30]

Helmikuussa 2020 Venäjän viranomaiset antoivat Fortumille lopullisen luvan nostaa Uniper-osuutensa 70,5 prosenttiin. Kauppa oli yksi Suomen historian suurimpia yrityskauppoja ja se teki Fortumista liikevaihdoltaan Suomen suurimman yrityksen.[31] Suomessa Fortumin Uniper-kauppaa kyseenalaistivat sekä media että aktivistisijoittajat.[32] Erityistä kritiikkiä sai Datteln 4 -hiilivoimala, jonka Uniper avasi Saksassa vuonna 2020.[32] Saksan hiilikomission suunnitelman mukaan Datteln 4 suljettaisiin hiilivoimaloista viimeisenä vuoteen 2038 mennessä, koska se oli voimaloista tehokkain.[33] Helmikuussa Fortum kertoi aikeistaan tehdä yhteinen strategia ja näkemys Uniperin kanssa vuoden loppuun mennessä.[34] Virallisesti Uniperista tuli Fortumin tytäryhtiö marraskuussa, kun Fortumin omistus nousi yli 75 prosenttiin.[33]

Alkuvuonna 2021 Fortum vaihdatti Uniperin ylimmän johdon eli toimitusjohtajan, talous-, lakiasiain- ja strategiajohtajan.[35] Huhtikuussa Uniper haastoi Alankomaat oikeuteen kivihiilen kieltolain takia.[36] Ympäristöjärjestöjen mukaan Uniperin korvausvaatimukset olivat kohtuuttomia, ja ne hidastivat ilmastotoimia.[37] Järjestöt arvostelivat voimakkaasti myös ECT-sopimusta, jonka nojalla energiayhtiöt saivat haastaa valtioita oikeuteen.[36] Toukokuussa kerrottiin, että Fortum alkaa johtaa sekä Fortumin että Uniperin pohjoismaisia vesivoimatoimintoja kun taas Uniper vastaa molempien yhtiöiden tuuli- ja aurinkovoimasta ja vetyliiketoiminnasta.[35] Elokuussa Nordrhein-Westfalenin osavaltion 1. asteen hallinto-oikeus totesi Datteln 4 -voimalan sijainnin laittomaksi.[38] Fortum jatkoi Uniperin osakkeiden ostamista. Enimmillään Fortum omisti Uniperista yli 80 prosenttia.[39]

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 aiheutti eurooppalaisen energiakriisin.[40] Huhti–kesäkuussa Uniperin kaasuliiketoiminta aiheutti Fortumille kuuden miljardin euron tappiot. Kun Venäjältä ei saatu tarvittua maakaasua, sitä piti ostaa markkinahintaan, mutta myydä se eteenpäin vanhojen sopimusten mukaisesti huomattavasti edullisemmin.[40] Uniper oli tehnyt asiakkaidensa kanssa pitkiä sopimuksia, joissa se lupasi toimittaa kaasua kiinteällä hinnalla. Kun sen hankkiman kaasun hinta nousi yli ulosmyyntihinnan, liiketoiminta alkoi tuottaa tappiota. Hinnannousun syynä oli ensin koronapandemian jälkeinen talouden elpyminen etenkin Aasiassa, sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Kun Venäjä vähensi kaasun vientiä, kaasun maailmanmarkkinahinta nousi valtavasti. Samalla EU painosti Saksaa osallistumaan pakoitteisiin ja hankkiutumaan eroon venäläisestä kaasusta.[41] Fortumissa ei oltu nähty riskiä, että maakaasun saanti Venäjältä loppuisi, olihan Venäjä toimittanut kaasua sopimusten mukaisesti viisikymmentä vuotta. Toimitukset jatkuivat hyökkäyksen alettua normaaliin tapaan kesäkuuhun asti.[40] Uniper antoi tulosvaroituksen kesäkuun lopussa.[40] Heinäkuussa Saksan hallitus päätti hankkia itselleen 30 prosenttia Uniperista, jolloin Fortumin osuus laski 80 prosentista 56 prosenttiin.[40] 21. syyskuuta Fortum sopi myyvänsä Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle 500 miljoonalla eurolla. Lisäksi yritys saisi takaisin Uniperille antamansa 8 miljardin euron rahoituspaketin. Fortum oli aikanaan maksanut Uniperista 7 miljardia euroa.[39] Joulukuussa Fortum, Uniper ja Saksan valtio allekirjoittivat sopimuksen Uniper-kaupasta.[42] Fortum sai osakekaupasta noin 0,5 miljardia euroa,[43] ja Uniper maksoi Fortumille takaisin neljän miljardin euron lainan.[42] Samalla myös Fortumin neljän miljardin euron emoyhtiötakauksesta vapautui kolme miljardia.[43] Omistuksensa aikana Fortum sai osinkoja noin 900 miljoonalla eurolla.[39] Kaupan myötä Fortumin edustajat erosivat Uniperin hallintoneuvostosta.[44]

2023–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2026 Saksan valtio kertoi aikovansa myydä Uniperin.[45]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimaloita Venäjällä (PAO Unipro)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimaloita Saksassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimaloita Ruotsissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimaloita Britanniassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 UNIPER SE NA O.N. Equity | UNSE02 | DE000UNSE026 | Share Price live.deutsche-boerse.com. Viitattu 27.5.2026.
  2. 1 2 3 4 Uniper : Geschäftsbericht 2021 Market Screener. 23.3.2022. Viitattu 1.1.2023.
  3. 1 2 3 Reunamäki, Ilmari; Kiviranta, Varpu: Reuters: Fortum ja Saksa sopineet alustavasti Uniperin pelastamisesta Yle Uutiset. 22.7.2022. Viitattu 27.5.2026.
  4. ↑ members of the Management Board Uniper. Viitattu 27.5.2026.
  5. ↑ Contact Uniper in Germany | Uniper www.uniper.energy. Viitattu 27.5.2026. (englanniksi)
  6. 1 2 3 4 5 2016 Uniper Konzern Geschäftsbericht (pdf) (vuosikertomus 2016, pdf (englanniksi)) Uniper SE, uniper.energy. Viitattu 9.10.2017. (saksaksi)
  7. ↑ The World’s Biggest Public Companies - The list - Germany (lähteenä käytetty myös yritykseen keskittyvää sivua 896. Uniper. Market Cap As of May 2017: $6.1 Billion) forbes.com. Viitattu 9.10.2017. (englanniksi)
  8. ↑ The World’s Biggest Public Companies - The list - Finland (lähteenä käytetty myös yritykseen keskittyvää sivua 1,091. Fortum. Market Cap As of May 2017: $12.4 Billion) forbes.com. Viitattu 9.10.2017. (englanniksi)
  9. ↑ Uniper Forbes. Viitattu 1.1.2023.
  10. ↑ Flauger, Jürgen: Arkistoitu kopio 6.3.2017. handelsblatt.com. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 10.10.2017. (englanniksi)
  11. ↑ Uniper SE (UN01.DE) (myös välilehti People) reuters.com. Viitattu 9.10.2017. (englanniksi)
  12. 1 2 3 Company Overview of Uniper SE (myös välilehti People) bloomberg.com. Viitattu 9.10.2017. (englanniksi)
  13. 1 2 3 Company Profile PAO Unipro, unipro.energy. Viitattu 10.10.2017. (englanniksi)
  14. 1 2 3 Kauhanen, Anna-Liina: Saksalainen ruskohiili­voimala puksuttaa poskettomasti päästöjä ilmakehään, mutta silti Fortum ostaa sen – Uniper ei vieläkään ymmärrä, mitä jättikaupalla tavoitellaan 6.10.2017. hs.fi. Viitattu 10.10.2017.
  15. ↑ Energiayhtiö E.ON hyväksyi Fortumin ostotarjouksen Uniperin osakkeista yle.fi. 8.1.2018. Viitattu 25.2.2018.
  16. ↑ Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark valittiin EK:n hallituksen puheenjohtajaksi Helsingin Sanomat. 21.11.2018. Viitattu 10.6.2019.
  17. 1 2 Kankare, Matti: Aikamoinen selkävoitto Uniperista, herra Lundmark! Talouselämä. Viitattu 17.6.2019.
  18. ↑ Valtataistelu Uniperissa kääntyi Fortumin voitoksi Helsingin Sanomat. 5.2.2019. Viitattu 10.6.2019.
  19. ↑ Abrupter Chefwechsel bei Uniper Manager Magazin. 30.3.2021. Viitattu 1.1.2023.
  20. ↑ Ikävalko, Kari: Ympäristöjärjestöt laskivat: Fortum on Uniper-kaupan myötä yksi Euroopan saastuttavimmista yhtiöistä YLE Uutiset.
  21. 1 2 Lampela, Rosa: Uniper rakentaa hiilivoimaa ja suunnittelee kannetta Alankomaita vastaan Kauppalehti. Viitattu 28.11.2019.
  22. ↑ Hallitus sopi kivihiilen kieltolaista Yle Uutiset. Viitattu 28.11.2019.
  23. ↑ Germany agrees to phase out coal power by 2038 BBC News. 16.1.2020. Viitattu 21.5.2020. (englanniksi)
  24. ↑ Bundesregierung beschließt Kohleausstiegsgesetz Home Page. Viitattu 21.5.2020. (englanniksi)
  25. ↑ Fortum saa vihdoin havittelemansa määräysvallan Uniperista Yle Uutiset. Viitattu 28.11.2019.
  26. ↑ Parviainen, Juuso: Maailman parhaista luottoluokittajista jo kaksi pohtii Fortumin luottoluokituksen alentamista Kauppalehti. Viitattu 28.11.2019.
  27. ↑ Jurvelin, Kyösti: Saako ”likaiseksi yhtiöksi” muuttuva Fortum Putinilta Uniper-apua? Kauppalehti. Viitattu 28.11.2019.
  28. ↑ Lehtinen, Jukka: Fortum sai viranomaishyväksynnän Uniper-enemmistöomistuksesta Venäjällä Kauppalehti. Viitattu 11.3.2020.
  29. ↑ Ympäristöjärjestöt vaativat valtion omistajaohjaukselta ilmastotoimia Helsingin Sanomat. 3.11.2019. Viitattu 28.11.2019.
  30. ↑ Fortumin yhtiökokous hylkäsi WWF:n ympäristöehdotuksen, minkä seurauksena pääkonttorilla osoitettiin mieltä virtuaalisesti Helsingin Sanomat. 24.4.2020. Viitattu 26.5.2020.
  31. ↑ Fortum kasvoi maailmanluokkaan Kauppalehti. Viitattu 3.12.2020.
  32. 1 2 Analyysi: Fortum puristuu puun ja kuoren väliin Yle Uutiset. 21.2.2020. Viitattu 28.8.2021.
  33. 1 2 Lähteenmäki, Pekka: Fortum lataa miljardipanokset tuuleen ja aurinkoon ja hyökkää sitten vetybuumiin Talouselämä. 11.12.2020. Viitattu 21.5.2026.
  34. ↑ Näin valtio-omistaja kommentoi Fortumin ja WWF:n ilmastovääntöä Ilta-Sanomat. 24.2.2020. Viitattu 26.5.2020.
  35. 1 2 Osavuosikatsaukset | Uniper veti Fortumin tuloksen yli miljardiin euroon alkuvuonna Helsingin Sanomat. 12.5.2021. Viitattu 27.5.2021.
  36. 1 2 Voiko Alankomaat määrätä Fortumin omistaman Uniperin hiilivoimalan kiinni ilman, että maksaa korvauksia? Yle Uutiset. 16.4.2021. Viitattu 28.8.2021.
  37. ↑ Fortumin tytäryhtiö Uniper haastaa Hollannin päätöksen sulkea hiilivoimalat Helsingin Sanomat. Viitattu 28.8.2021.
  38. ↑ Jurvelin, Kyösti: Fortumin Datteln-sotkussa oikeuden päätös Kauppalehti. 30.8.2021. Viitattu 19.10.2021.
  39. 1 2 3 Lindholm, Petteri; Parviala, Antti: Fortum myy Uniper-osuutensa Saksan valtiolle puolella miljardilla, kahdeksan miljardin rahoitus palautuu Fortumille Yle Uutiset. 21.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
  40. 1 2 3 4 5 Mäntylä, Juha-Matti: Fortumin tytäryhtiössä ammotti miljardien riski, johon yhtiö ei puuttunut Yle Uutiset. 25.8.2022. Viitattu 7.9.2022.
  41. ↑ Harju, Elli; Kari, Onni: Miksi suomalaisten rahojen pelätään humahtavan saksalaisille ja kenen vika se on? Iltalehti. 21.7.2022. Viitattu 1.1.2023.
  42. 1 2 Energia | Fortum, Uniper ja Saksa sopivat Uniper-myynnin ehdoista Helsingin Sanomat. 19.12.2022. Viitattu 2.2.2023.
  43. 1 2 Koponen, Henri: Fortumin tulos koheni loppuvuonna odotettua enemmän Talouselämä. Viitattu 2.3.2023.
  44. ↑ Energia | Fortum sai päätökseen Uniper-omistuksensa myynnin Helsingin Sanomat. 21.12.2022. Viitattu 2.2.2023.
  45. ↑ Lassila, Anni: Energia | Saksa myy pelastamansa energiayhtiö Uniperin, Fortum yhä kiinnostunut Helsingin Sanomat. 19.5.2026. Viitattu 21.5.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uniper Wikimedia Commonsissa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uniper&oldid=24027159”