Britannian talous

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Britannia on maailman kuudenneksi suurin kansantalous ostovoimakorjatulla BKT:lla mitattuna Yhdysvaltain, Kiinan, Intian, Japanin ja Saksan jälkeen. Euroopan unionissa sen talous on toiseksi suurin heti Saksan jälkeen. Maan taloudella on viime vuosikymmeninä mennyt kohtalaisen hyvin 1980-luvulla tehtyjen uudistusten jälkeen; muun muassa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana valtio on yksityistänyt voimakkaasti ja purkanut sääntelyä. Britannian taloutta pidetäänkin nykyään etenkin Länsi-Euroopan maaksi erittäin uusiliberaalina. Britannia ei kuulu euroalueeseen.

Maatalous, kalastus ja rikastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatalous on tehokasta ja pitkälle koneistettua, ja se tuottaa 60 % kulutetusta ruoasta vain 1 %:lla työvoimasta. Viljelykasveista tärkeimpiä ovat muun muassa peruna, vehnä ja sokerijuurikas. Karjatalous on tärkeä osa maataloutta, mutta ala on kokenut pahoja takaiskuja hullun lehmän taudin ja vuoden 2001 laajan suu- ja sorkkatautikriisin vuoksi, joidenka vuoksi muun muassa brittiläisen lihan vientiä muualle maailmaan jouduttiin rajoittamaan. Saarivaltiona Britannia kuuluu myös Euroopan tärkeisiin kalastusmaihin ja vuotuinen kalansaalis on ollut noin 900000 tienoilla.

Teollisuus ja luonnonvarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannia oli teollisen vallankumouksen kehto, mutta nykyisin teollisuus tuottaa enää viidenneksen bruttokansantulosta. Esimerkiksi hiilen louhinta on lähes täysin mennyttä maailmaa. Teollisuuden osuus taloudesta on edelleen vähentymässä. 1970-luvulta lähtien maan talous sai piristysruiskeen Pohjanmeren öljylöydöistä ja se onkin lähes omavarainen öljyn ja kaasun suhteen. Energiantuotannon osuus on 10 % BKT:stä, mikä yksi suurimpia osuuksia teollistuneissa maissa. Tärkeimpiä teollisuusaloja ovat muun muassa metalli-, kone-, kulkuneuvo-, kemian- ja elektroniikkateollisuus.

Merkittävimmät luonnonvarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englannin keskuspankki, Bank of England, Lontoossa

Britannia on nykyään hyvin pitkälle palveluyhteiskunta ja palvelut tuottavatkin valtaosan maan BKT:stä sekä työllistää yli 70 % työvoimasta.

Pankkiala on erittäin tärkeä Britannian taloudelle ja Lontoo onkin yksi maailman tärkeimmistä ja Euroopan tärkein finanssialan keskus. Matkailu on myös tärkeä tulonlähde ja vuonna 2005 maassa vieraili lähes 30 miljoonaa turistia.

Ulkomaankauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaankauppa on Britannialle tärkeää, huolimatta kohtalaisen suurista kotimaanmarkkinoista. Maan kauppatase on perinteisesti ollut huomattavan alijäämäinen, eli maa on tuonut enemmän kuin vienyt, mikä ei toisaalta johdu niinkään vientiteollisuuden heikkoudesta vaan pikemminkin talouden avoimuudesta tuonnille sekä brittikuluttajien runsaasta kulutuksesta ja alhaisesta säästämisasteesta. Maan tärkeimpiä vientituotteita ovat muun muassa metalliteollisuuden tuotteet, kemikaalit ja mineraalit. Tärkeitä tuontituotteita ovat muun muassa elintarvikkeet, teollisuuden raaka-aineet ja tekstiilit. Britannian tärkeimpiä kauppakumppaneja ovat Yhdysvallat, Saksa, Ranska, Irlanti, Alankomaat ja Belgia.

Taloudellinen kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Britannian taloudella meni 1970-luvulla (mm. Tanskan ohella) kehnommin kuin useimmilla Länsi-Euroopan mailla. Teollisuus oli vanhakantaista ja rakenteet valtiokeskeisiä. Tultuaan valtaan oikeistolainen pääministeri Margaret Thatcher toteutti merkittäviä yksityistämistoimenpiteitä ja muita reformeja. Talous alkoi kasvaa ja työttömyys pieneni. Nousukautta kesti 1990-luvun taitteeseen saakka. 1990-luvun alun laman jälkeen ja 2000-luvulla talous oli yksi Euroopan terveimmistä; vaikka kasvun nopeus oli eurooppalaisittain korkeintaan keskitasoa, maa veti puoleensa investointeja sekä työttömyys oli matala työmarkkinoiden joustavuuden vuoksi. Kuitenkin finanssialan tärkeän roolin takia vuodesta 2008 finanssikriisi on vaikuttanut Britannian talouteen voimakkaasti, ja elpyminen taantumasta ollut takeltelevaa. Mutta 2013 alkupuolella, samaan aikaan kun monet Manner-Euroopan maat ovat kärsineet euroalueen velkakriisistä ja olleet lamassa, Britannia on ollut maanosan valopilkku osittain sen vuoksi että jäi euroalueen ulkopuolelle. Ensimmäisellä neljänneksellä 2013 talous kasvoi 0,3 ja toisella neljänneksellä 0,6 prosenttia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]