Metro (yritys)
| Metro AG | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö, pörssiyhtiö |
| Osake | Deutsche Börse: DE000BFB0019 (St=kantaos.), DE000BFB0027 (Vz=etuos.) |
| Markkina-arvo | 6,3 mrd. euroa (12.2.2018)[1] |
| ISIN | |
| Perustettu | 1963 / 1996 / 2017 |
| Toimitusjohtaja | Dr. Steffen Greubel[2] |
| Puheenjohtaja | Jürgen Steinemann[2] |
| Kotipaikka |  Saksa: Metro-Strasse 1, D-40235 Düsseldorf, Saksa[2] |
| Toimiala | elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa[2] |
| Liikevaihto |  37,140 mrd. euroa (2016/17)[3] |
| Tilikauden tulos |  345 milj. euroa (2016/17)[3] |
| Henkilöstö | 155 082 (2016/17)[3] |
| Tytäryhtiöt | useita |
| www |
|
.jpg)
Metro AG (aiemmalta nimeltään Metro Group ja Metro Wholesale & Food Specialist AG) on suuri saksalainen tukku- ja vähittäiskauppa-alan pörssiyritys, joka toimii noin 35 Euroopan ja Aasian maassa. Metro AG:n päämaja sijaitsee Düsseldorfissa. [2][4]
Tilikaudella 2016–2017 konsernin liikevaihto oli 37,14 miljardia euroa. Tilikauden voitto oli 345 miljoonaa euroa. Metro AG:n ja sen tytäryritysten palveluksessa oli yhteensä noin 155 000 työntekijää.[3]
Konsernin tärkeimmät kauppaketjut ovat noutotukkujätti Metro Cash & Carry ja vähittäiskauppajätti Real.[4][5][6][7] Suomessa vuodesta 1991 toiminut Wihuri Metro-tukku ei liity saksalaisyritykseen muuten kuin samankaltaisen nimensä puolesta[8]. Metron suuret Media Markt- ja Saturn-kodinkoneketjut eriytettiin vuonna 2017 omaksi Ceconomy-pörssiyhtiökseen.
Metron kilpailijoita Saksan päivittäistavarakaupassa ovat Rewe, Edeka, Aldi ja Lidl[9][10].
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Metro sai alkunsa 1960-luvun puolivälissä tuomalla Saksan markkinoille noutotukkutoiminnan, jossa pienyrittäjiksi varmistetut ja noutotukun jäsenkortin saaneet eri alojen yrittäjät voivat noutaa tarvitsemansa tavaraerät helposti vähittäiskauppaa muistuttavasta katutason myymälästä ja maksaa ne saman tien käteisellä. Ensimmäinet noutotukut avattiin vuonna 1964 Ruhrin ja Essenin seuduille. Ne olivat pinta-alaltaan noin 14 000 neliömetriä, suurempia kuin tuon ajan perinteiset saksalaistukut, ja saattoivat tarjota vähittäiskauppoja laajemmat aukioloajat.[11]
1980-luvun puolivälissä Metro laajeni vähittäiskauppaan ostamalla Massa- ja Meister-nimiset ruokakauppaketjut sekä huomattavan osuuden Kaufhof-tavarataloketjusta. Pian Metro osti Kaufhofin kokonaan itselleen ja liitti siihen belgialaisen Innon[12]. Se alkoi myös laajentaa noutotukkutoimintaansa nopeasti Saksan ulkopuolisiin maihin niin, että 2000-vuosikymmenen lopulla jo yli 80 prosenttia liikevaihdosta tuli ulkomailta, liki 30 maasta ja 655 toimipisteestä, jotka työllistivät noin 110 000 ihmistä.[11]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metro Cash & Carry -ketjun myymälä Venäjän Pietarissa.
Real-hypermarket Saksan Emdenissä (ilmakuva).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Arkistoitu kopio Morningstar, morningstar.com. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 METRO AG, Public Company bloomberg.com. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Metro Reporting home 2016/17 (myös alavalikot, Annual Report 2016/17 pdf-muodossa) Metro AG, metroag.de. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
- 1 2 Metro AG (B4B.DE) (myös välilehti People) Reuters, reuters.com. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Our Brands Metro AG, metroag.de. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
- ↑ METRO Cash & Carry Metro AG, metroag.de. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopio Metro AG, metroag.de. Arkistoitu 25.11.2018. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Wihuri Oy Aarnio kokosi tukkunsa Metro-tukuksi. Helsingin Sanomat, 23.5.1991, s. 23. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Triltsch, Marlene: Welche Supermärkte gehören zusammen? Deutschlands Supermarkt-Gruppen kaufda.de. 13.2.2019. Viitattu 4.2.2026.
- ↑ Ahlert, Dieter ym.: ”Current Status an Future Evolution of Retail Formats”, Retailing in the 21st Century. Current and Future Trends, s. 343. Springer, 2010. ISBN 978-3-540-72001-0
- 1 2 Mierdorf, Zygmunt ym.: ”Retailing in the Global World: Case Study of Metro Cash & Carry”, Retailing in the 21st Century. Current and Future Trends, s. 31–42. Springer, 2010. ISBN 978-3-540-72001-0
- ↑ Peltola, Heikki: Palveluloisto ja kiehtomisen aito taito, Kaupan keinot hyperkilpailussa, s. 208. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 9789513749422