Venezuelan talous

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Venezuelan talous
Caracas
Caracas
Valuutta Venezuelan bolívar
Tilikausi kalenterivuosi
Jäsenyydet WTO, OPEC, Unasur, Mercosur, ALBA
Tilastot
BKT 205,8 mrd. USD (2014 arvio)[1]
- kasvu -4 % (2014 arvio)[1]
Inflaatio 62,2 % (2014 arvio)[1]
Työvoima 14,34 milj. (2014 arvio)[1]
Työttömyys 8 % (2014 arvio)[1]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti 83,2 mrd. USD (2014 arvio)[1]
Tuonti 50,34 mrd. USD (2014 arvio)[1]
Julkinen talous
Julkinen velka 51,4 % BKT:sta (2014 arvio)[1]

Venezuelan talous on markkinaperustainen sekatalous, jossa öljyn tuotannolla ja viennillä on merkittävä osuus. Se on maailman mitassa parempaa keskitasoa, koska sen asukaskohtainen BKT vuonna 2014 oli 68. sijalla muihin maihin verrattuna. Venezuelan koko bruttokansantuotanto on 31. sijalla. Maan talous perustuu noin puoliksi öljyn vientiin. Maa on 5. suurin öljynviejä. Lisäksi maa vie muun muassa maataloustuotteita ja sillä on tuottava teollisuus. Venezuelaan tuodaan erilaisia koneita, raaka-aineita ja kulutustavaroita. Maan talous kasvoi 1950-luvulta 1980-luvulle. Maa tuottaa väestöön nähden liian vähän elintarvikkeita.

Venezuelan pesidentti Hugo Chavez pyrki 2000-luvulla kehittämään maahan sosialismia. Tämä johti korkeaan inflaatioon sekä energia- ja ruokapulaan. Öljyn hinnan aleneminen supisti taloutta 2010-luvulla. Sosialismin takia yksityisyrittäjien on vaikea toimia maassa.

Pääpiirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa on maailman viidenneksi suurin öljyntuottaja ja maan talous on 80-prosenttisesti riippuvainen öljystä. Öljytulot kattavat nimittäin kolmanneksen maan bruttokansantuotteesta, 80 % vientituloista ja yli puolet hallinnon kustannuksista.

Bensiini on Venezuelassa maailman halvinta.lähde?

Maan valuuttavarannosta yli 60 % on kullassa, mikä on 8 kertaa enemmän kuin lähialueen maissa keskimäärin.lähde?

Maassa on öljyn lisäksi rikkaat esiintymät hiiltä, rautaa, bauksiittia ja kultaa. Halpa energia on mahdollistanut raskaan teollisuuden kehittämisen ja maa on yksi suurimmista alumiinin tuottajista. Maataloustuotteista Venezuela vie ulkomaille kahvia, kaakaota ja puuvillaa.

Venezuelan tärkein kauppakumppani on Yhdysvallat, jonne menee yli puolet viennistä. Yhdysvaltain talous onkin suuresti riippuvainen Venezuelan öljystä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venezuelan talous siirtyi maatalouskeskeisyydestä öljykeskeiseksi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kaupallinen öljyntuotanto alkoi Venezuelassa 1917. Toisen maailmansodan jälkeen maa oli 15 vuoden ajan maailman tärkein öljynviejä, kunnes Persianlahden maat sivuuttivat senlähde?. Venezuela oli perustamassa OPEC:ia 1959. 1970-luvulla öljy toi lisätuloja maalle, kun öljykriisi johti sen hinnan nousuun. Niinpä rahaa riitti mitä hirveimpään kerskakulutukseen. Muut tärkeät tuotannon alat unohdettiin kokonaan. Elintarvikkeita maa ei tuottanut omaan kulutukseensa 1980-luvun alussa läheskään tarpeeksi. Omavaraisuuteen ei ole vieläkään päästy. Korruptio on vaivannut maan talouttakin. Inflaatio oli ajoittain 1980- ja 1990-luvulla korkea. 1980-luvulla öljyn hinta halpeni ja painoi Venezuelan taloutta alas.

Pankkikriisi koetteli maata 1994-1995. Monet pienet ja keskisuuret yritykset tekivät konkurssin. Ruoan, vaatteiden ja kuljetuksen hinnat nousivat pilviin. Ihmiset osoittivat mieltään korkeita ruoan hintoja vastaan. Caldera koetti paikata taloutta uusliberaalilla talouspolitiikkalla. Taloutta yksityistettiin ja raha devalvoitiin. Tämä nosti hintoja entisestään.lähde?

Calderan ja Venezuelan hallitus arvioi talouden kasvaneen 2,7 % vuonna 2001. Öljyn hinnan nousu maailmankaupassa auttoi Venezuelaa ylös vuoden 1999 lamasta. Muiden tuotteiden puute, pääoman pakeneminen ulkomaille ja väliaikainen öljyn hinnan lasku aiheuttivat kuitenkin ongelmia taloudelle vuonna 2002. Asian auttamiseksi hallitus päätti kelluttaa valuutta bolívaria, minkä seurauksena sen arvo laski tuntuvasti. 2000-luvun lopussa Venezuelan talous ajautui pahoihin vaikeuksiin.

Pula perushyödykkeistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyhjiä kaupan hyllyjä Venezuelassa marraskuussa 2013.

Sosialistipresidentti Hugo Chávezin kautta leimasi pula perushyödykkeistä. Se johtui osin maan sosialistisesta talouspolitiikasta ja osin harmaasta taloudesta, keinottelusta ja korruptiosta ja yrittäjien tekemistä vastatoimista hallituksen politiikkaan. Talouspulan on muuttanut pahaksi vuonna 2014 tapahtunut öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku. Venezuelalla ei ole vuonna 2016 varaa ostaa ulkomailta tarvittavaa määrää ruokaakaan ilman velan ottoa tai valuuttavarannon myyntiä.

Chávezin kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosialismia luonut Hugo Chávez nousi Venezuelan johtoon 1999 ja valtio pyrki tämän jälkeen ohjaamaan taloutta ja tuotantoa. Chávez yritti parantaa köyhien asemaa ja asetti köyhiä suosiakseen ruoan hintakaton. Tämä johti hamstraukseen ja ruokapulaan.[2] Ruoantuottajat ja muutkin tuottajat myivät ja salakuljettivat tuotantoaan mieluiten naapurimaihin[3] kuin myivät kotimaassa.[4]

Salakuljetus ja hintakatot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uutistoimisto AP:n mukaan Venezuelan joukot pyrkivät estämään mittavaa ruoan salakuljetusta, erityisesti niukkojen hyödykkeiden kuten maidon. Chávez uhkasi pakkolunastaa maitotiloja tai meijereitä, jos ne salakuljettavat maitoa Kolumbiaan tai myyvät sitä juuston valmistukseen saadakseen paremman hinnan kuin myydessäään sitä kotimaan kulutukseen.[5] Chávez määräsi 28. helmikuuta 2009 sotavoimat ottamaan haltuun kaikki riisinjalostustehtaat ja pakottamaan ne tuottamaan täydellä kapasiteetilla, mitä he hänen mukaansa eivät hintakaton vuoksi tehneet.[6]

International Herald Tribune kertoi 3. tammikuuta 2007, että Chávezin hintakatot aiheuttivat rakennusteollisuudelle materiaalipulaa.[7] CBS News uutisoi 4. huhtikuuta 2008, että Chávez määräsi sosialisoimaan sementtiteollisuuden, koska se myi ulkomaille tuotteitaan saadakseen niistä paikallista hintakattoa korkeamman markkinahinnan.[8]

Maataloustuotanto väheni,[9] hallituksen painottaessa öljyntuotantoa. Tämä johti siihen, että talous tuli erittäin riippuvaiseksi öljystä. Öljyntuotanto putosi neljänneksellä sosialistien valtakaudella.[10] Öljyn hinnanalennukset 2000-luvun lopussa romuttivat taloutta entisestään. Köyhä kansanosa hyötyi Chávezin ajamista tulonsiirroista. Chávezinkin kautta vaivasivat tuhlaus ja taitamattomuus. Vaikka hän yritti kitkeä korruptiota, se lisääntyi enisestään. Infrastruktuuri rapautui, valuutta oli yliarvostettu ja teollisuus toimi huonosti[11].

Energiapula[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öljyn hinnanlasku 2008–2009 jähmetti maan talouden, vaikka hinta on paljon korkeammalla kuin ennen Chávezin kautta ja muu maanosa pärjäsi paremmin. Reaalipalkat laskevat, tuotteista on pulaa – nyt lihastakin – ja sähkökatkot ovat päivittäisiä. Valuutan arvo vapailla pimeillä markkinoilla on enintään puolet nimellisestä.[12] 2010-luvulla oli maassa pula sähköstä ja ruoasta.[13]

Öljyrikkaassa vesiputousmaassa on historian pahin energiapula, sähkökatkoja tulee pitkin päivää, jopa 8 tunnin mittaisia. Lihaa on jälleen alettu suolata vanhan ajan malliin, koska sähköllinen aika ei riitä pitämään jääkaappeja kylminä. Arvostelijoiden mukaan hallitus ei ole tehnyt energiainvestointeja ajallaan. Chávez on sosialisoinut useita Caracasin keskustarakennuksia ja määrännyt suuryritykset ja laitokset vähentämään 20 % energiankulutuksestaan kahden päivän sähkökatkorangaistuksen uhalla.[14]

Chávezin jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvulla oli maassa pula sähköstä, ruoasta[13] ja lääkkeistä. Monet hyödykkeet olivat säännösteltyjä. Venezuelan presidentti Nicolas Maduro julisti maan taloudelliseen poikkeustilaan tammikuussa 2016. Ruokapula paheni ja maa myi kultavarantoaan pois. Mellakoijat varastivat paikoin kaupoista ruoka-aineita.[15].

Talouden supistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venezuelan talous supistui vuonna 2015 eniten koko maailmassa ja inflaatio oli yli sata prosenttia.[16] Maassa oli mellakoita vuosina 2014-2016.

Lääkintätarvikkeiden puute johti monien kuolemaan.lähde? Maan bruttokansantuote supistui. Vuonna 2015 maan inflaatio oli sen historian korkein, yli 100 %. Mutta työttömyys oli vain 8 %:n luokkaa. Ulkopuolisen arvion mukaan Venezuela on maailman vaikeimpia maita yksitysyrittäjälle.lähde?

Kultavarannon myynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venezuelan presidentti Nicolas Maduro julisti maan taloudelliseen poikkeustilaan tammikuussa 2016. Ruokapula paheni. Maaliskuussa Venezuela myi pois noin neljäsosan kultavarannostaan elvyttääkseen taloutta, jossa inflaatio kiihtyi yli 500%:iin[17]. Tämän jälkeen työviikko lyhennettiin kaksipäiväiseksi[15] ja kelloja siirrettiin puolella tunnilla energian säästämiseksi. Mellakoijat varastivat paikoin kaupoista ruoka-aineita.[15]. Muun muassa suuri oluttehdas lakkautti toimintansa, kun ohran maahantuonti ei enää onnistunut. Presidentti syytti tehtaan sulkeneita liikemiehiä salaliitosta[18].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Venezuela: Economy CIA World Factbook. 13.10.2015. Viitattu 18.10.2015.
  2. Morsbach, Greg: Venezuelan shoppers face food shortages 10.1.2006. BBC. Viitattu 28.5.2016. (englanniksi)
  3. Venezuelan Chavez pakottaa pankit tukemaan maataloutta 24.5.2012. Yle. Viitattu 28.5.2016.
  4. Huhtala, Harri: Hyvinvointimme tulee kapitalismista, ei teollisesta vallankumouksesta Vapaasana.net. 20.10.2011. Viitattu 28.5.2016.
  5. Chavez threatens to take over dairy farms 20.1.2008. NBC. Viitattu 28.5.2016. (englanniksi)
  6. Hugo Chavez seizes control of rice mills in price dispute 1.3.2009. Telegraph Media Group Limited. Viitattu 28.5.2016. (englanniksi)
  7. Kennedy, Alex: Venezuelan businesses say Chávez's price controls create shortages 3.1.2007. International Herald Tribune. Viitattu 28.5.2016.
  8. Hugo Chavez Nationalizes Cement Industry 4.4.2008. CBS. Viitattu 28.5.2016. (englanniksi)
  9. Verna Leinonen: Neuvostozuelan tiukka paikka (html) helsingin sanomat. 19.8.2012. HS. Viitattu 7.12.2015. suomi
  10. Venezuela syöksykierteessä – sääntelytalous vie kohti vararikkoa ja sensuuria Viitattu 9.12.2015.
  11. Rakastettu ja vihattu Venezuelan presidentti Hugo Chavez Viitattu 9.12.2015.
  12. Hugo Chávez's government - The wrecking of Venezuela: Venezuelans are starting to fall out of love with their president. Will they be allowed to vote him out of power?, The Economist, May 13th 2010
  13. a b Metelinen, Sami: Venezuelalaiset kyllästyivät sosialismiin – konservatiiveille maanvyörymävoitto Verkkouutiset.fi. 8.12.2015. Viitattu 8.12.2015.
  14. "Venezuelalaiset etsivät kynttilöitä", HS 21.2.2010
  15. a b c Venezuelan poikkeustila jatkuu – Yhdysvallat arvelee, että presidentin ote heikkenee 14.5.2016. Yle. Viitattu 14.5.2016.
  16. Venezuelan talous supistuu tänä vuonna eniten koko maailmassa – inflaatio yli sata prosenttia Helsingin Sanomat. 14.10.2015. Viitattu 7.12.2015.
  17. [http://www.hs.fi/talous/a1454816036506 Venezuelan talous ajautumassa yhä syvemmälle kaaokseen – maa muuttaa kultaansa käteiseksi Venezuelan inflaatio on kiihtymässä satoihin prosentteihin] HS 7.2.2016
  18. Venezuelan presidentti uhkaa tehtaanomistajia: Tuotanto käyntiin tai tehtaat valtiolle 15.5.2016 k. Viitattu 15.5.2016.


Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.