Australian talous
| Australian talous | |
|---|---|
 Sydney |
|
| Valuutta | Australian dollari |
| Jäsenyydet | APEC, G20, OECD, WTO |
| Tilastot | |
| Ulkomaankauppa ja -investoinnit | |
| Tuonti | Kiina 21,9 % Euroopan unioni 17,2 % Yhdysvallat 10,3 % Japani 7,2 % Etelä-Korea 7 % muut 36,4 %[1] |
| Julkinen talous | |
Australian talous on länsimainen sekatalous, jonka bruttokansantuote on korkea. Maan hallitus on painottanut 1980-luvulta lähtien korkean teknologian osaamista ja viennin merkitystä. Kansainvälinen kaupankäynti on korkealla tasolla ja Australia on kyennyt kasvattamaan sitä entisestään. Australian viennin suurimmat kohdemaat ovat Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Australian tunnetuin luonnonvara on uraani, jota se tuottaa enemmän kuin mikään muu maa maailmassa. Australia kauppaa uraanin ohella muun muassa viljaa, karjatuotteita ja kivihiiltä ulkomaille. Työttömyysaste maassa on noin viisi prosenttia.[2][3]
Kansantalous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Australian ostovoimakorjattu bruttokansantuote, joka vuonna 2023 oli 1588 miljardia Yhdysvaltojen dollaria, on maailmassa 21. sijalla. Asukasta kohden BKT oli 59 600 dollaria, mikä jää maailmassa 30. sijalle ja on Afrikassa lähellä mediaania.[4]
Koronaviruspandemia 2019– toi laman myös Australiaan.[5] Sitä ennen Australian kansantalous ja bruttokansantuote olivat viimeksi tappiolla vuonna 1991. Australia, toisin kuin monet muut valtiot, selvisikin globaalista taantumasta sekä muun muassa it-kuplasta ja finanssikriisistä.[6]
Kansantalouden tunnuslukuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| 2014 | 2015 | 2016 | 2017lähde? | 2023[4] | |
| BKT (muutos, %) | 2,56 | 2,35 | 2,83 | 1,96 | 3,44 |
| BKT asukasta kohti (USD) | 62 328 | 56 561 | 49 897 | 53 800 | 59 600 |
| Yksityinen kulutus (muutos, %) | 2,44 | 2,39 | 2,79 | 2,14 | ? |
| Vienti (muutos, %) | 5,95 | 6,78 | 6,87 | 5,48 | ? |
| Kuluttajahintaindeksi (muutos, %) | 110,38 | 112,04 | 113,48 | 115,69 | ? |
| Työttömyysaste (%) | 6,07 | 6,06 | 5,72 | 5,59 | 3,7 |
Toimialat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bruttokansantuotteesta maatalous tuo 2,6% teollisuus 27.7% ja palvelusektori 63.6% (2023).[4]
Maatalous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa Australian maaperästä on hedelmällisyydeltään keskinkertaista tai köyhää. Sen viljelyssä tarvitaan usein runsaasti fosfaattia ja lukuisia muita ravinteita. Kuivuus rajoittaa viljelykelpoisuutta, mantereen keskiosissa sataa vähemmän kuin 250 mm vuodessa ja haihdunta on voimakasta. Eurooppalaisten asutuksen aikana metsien hävittäminen ja ylilaidunnus ovat aiheuttaneet vakavia ympäristöongelmia. 1980-luvulla maaperän huono tila havaittiin laajasti, ja useita ohjelmia on aloitettu sen parantamiseksi.[7]
Australian lammaskanta saavutti huippunsa vuonna 1970 ja on laskenut siitä noin kolmanneksen. Australia on kuitenkin edelleen maailman johtava villan tuottaja, vaikka villan hinnan romahdus on pienentänyt sen arvoa. Viljan ja lihakarjan tuotanto pysyivät vakaana. 1950-luvun alussa maataloustuotannon osuus bruttokansantuotteesta oli jopa 20%, mutta 2000-luvun alkuun mennessä tämä osuus oli laskenut alle 5 prosenttiin.[7]
Australia on tärkeä viljan, lihan, sokerin, maitotuotteiden ja hedelmien vientimaa. Maatilat ovat tyypillisesti suuria. Vehnä on maan johtava viljakasvi. Jopa neljä viidesosaa viljasta menee vientiin.[7]
Viinintuotanto Australiassa kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla.<rerf name="EB"/>
Kaivostoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka kullantuotanto on hiipunut, Australia on merkittävä tekijä kaivosteollisuudessa.[7]
Australialla on noin neljännes maailman edullisista uraanivarannoista. Tuotanto on kuitenkin ollut pientä ja katkoilevaa. Raakaöljyn tuotanto tyydyttää suurimman osan kotimaisesta tarpeesta. Maassa on runsaasti hiili- ja maakaasuvarantoja. Hiilen uskotaan riittävän yli kolme vuosisataa, mutta maakaasuesiintymien odotetaan ehtyvän 2000-luvun puolivälissä.[7]
Australia on yksi maailman johtavista rautamalmin tuottajista. Rautaa käytetään osittain kotimaisessa rauta- ja terästeollisuudessa, mutta sitä viedään pääasiassa Aasiaan. Australiassa on maailman suurimmat hyödynnettävissä olevat sinkki- ja lyijyesiintymät. Valtavia bauksiittivarantoja on löydetty Pohjois- ja Länsi-Australiasta. Niiden hyödyntäminen mahdollisti Australian nousun maailman johtavaksi bauksiitin ja alumiinioksidin tuottajaksi. Australia on myös maailman suurin luonnon rutiilin, ilmeniitin, zirkonin ja monatsiitin tuottaja ja viejä. Näitä mineraaleja saadaan sekä itä- että länsirannikon hiekkarannoilta.[7]
Teollisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teollisuus keskittyi siirtomaakauden alussa kotimaan kulutuksen tyydyttämiseen, ja oli vahvasti valtion ohjauksessa. Ulkomaalaisen omistuksen osuus on sittemmin kasvanut ja on nyt noin kolmannes. Japanilaisilla ja yhdysvaltalaislla autoyrityksillä on tehtaita Australiassa. Terästeollisuutta dominoi BHP Billiton.[7]
Ulkomaankauppa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vienti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Australian tärkeimmät vientituotteet vuonna 2022 olivat polttoaineet ja kaivannaiset, jotka toivat 70% viennin arvosta. Seuraavina tulivat maataloustuotteet (13,5% viennistä): vehnä, rapsi, naudanliha, lampaanliha ja puuvilla, sekä teollisuustuotteet, jotka toivat 8% viennin arvosta.[8]
Australian vienti keskittyy eritoten Aasiaan; Australian viisi tärkeintä vientimaata sijaitsee Aasiassa. Myös Australian sijainti on ihanteellinen Aasian kauppakumppaneille. Vuoteen 2017 mennessä Australian talous oli ollut kasvu-uralla jo 27 vuotta. Pitkän ja vakaan kasvun syyksi on esitetty usein Kiinaa, Australian suurinta kauppakumppania. Australia onkin hyötynyt Kiinan talouskasvun mukana tulleesta kysynnästä, etenkin raaka-aineiden osalta. Vuonna 2015 Kiina ja Australia allekirjoittivat vapaakauppasopimuksen koskien luonnonvaratuotteita, kuten maataloustuotteita. Kysyntä sai Australiassa aikaan kaivosbuumin, ja Kiinaan on viety tämän seurauksena muun muassa kuparia ja rautaa.[6][9] Globaalisti Australia rahtasi tuotteitaan lähes 230 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä vuonna 2017.
Australian 15 tärkeintä vientimaata:
- Kiina: 68 miljardia Yhdysvaltain dollaria (29,6 %, osuus koko viennistä)
- Japani: 23,6 mrd. USD (10,3 %)
- Etelä-Korea: 12,5 mrd. USD (5,5 %)
- Intia: 10,2 mrd. USD (4,4 %)
- Hongkong: 9,1 mrd. USD (4 %)
- Yhdysvallat: 8,6 mrd. USD (3,8 %)
- Uusi-Seelanti: 6,9 mrd. USD (3 %)
- Taiwan: 6,2 mrd. USD (2,7 %)
- Indonesia: 4,9 mrd. USD (2,1 %)
- Britannia: 4,6 mrd. USD (2 %)
- Singapore: 3,6 mrd. USD (1,6 %)
- Vietnam: 3,5 mrd. USD (1,5 %)
- Malesia: 3,5 mrd. USD (1,5 %)
- Thaimaa: 3,1 mrd. USD (1,3 %)
- Hollanti: 1,8 mrd. USD (0,8 %)
Merkittäviä ulkomaankaupan yrityksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- BHP Billiton (kaivos- ja metalliyhtiö)
- Fortescue Metals Group (rauta, teräs)
- Woodside Petroleum (öljy, kaasu)
- Amcor (konttiliikenne, pakkaus)
- Santos (öljy, kaasu)
- Caltex Australia (öljy, kaasu)
- Orica (louhinta- ja kaivosräjähdysaineet)[10]
- Newcrest Mining (kaivos- ja metalliyhtiö)
Tuonti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Australian tärkeimmät tuonnin kohteet vuonna 2022 olivat teollisuuden tuotteet, joihin kului 77% viennin arvosta. Seuraavina tulivat polttoaineet ja kaivannaiset (12,5% viennistä) ja maataloustuotteet (7,2%).[8]
Tuontimaiden kärjessä vuonna 2017 oli Kiina 21,9 prosentin osuudellaan. Yhdysvallat oli toisena 10,3 prosentin osuudella ja Japani kolmantena 7,2 prosentin osuudella.[1] Maanosittain tarkasteltuna Aasian maiden osuus on selvästi merkittävin. Aasian maiden tuonnin määrä on noin 60 % koko tuonnin arvosta, Euroopan maiden osuuden ollessa noin 20 %.
| Maa | Arvo (mrd) |
|---|---|
| Kiina | $49,97 |
| Yhdysvallat | $23,61 |
| Japani | $16,51 |
| Etelä-Korea | $15,90 |
| Thaimaa | $11,08 |
| Saksa | $10,77 |
| Malesia | $8,51 |
| Singapore | $6,39 |
| Uusi-Seelanti | $6,06 |
| Yhdistynyt kuningaskunta | $5,43 |
| Italia | $4,92 |
| Intia | $4,01 |
| Vietnam | $3,94 |
| Ranska | $3,79 |
| Indonesia | $3,23 |
| Papua Uusi-Guinea | $2,58 |
| Sveitsi | $2,36 |
| Meksiko | $2,21 |
| Alankomaat | $1,83 |
| Ruotsi | $1,79 |
| Espanja | $1,73 |
| Kanada | $1,72 |
| Emiraatit | $1,60 |
| Belgia | $1,57 |
| Irlanti | $1,40 |
Infrastruktuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Energia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Energia Australiassa
Australia nojaa edelleen vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin, joilla 2020 luvun alussa tuotetaan 95% maassa kulutetusta energiasta[11] ja kaksi kolmasosaa sähköstä.[4]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Australian suuren koon ja suhteellisen pienen väestön vuoksi liikenne on aina ollut kallista. 1800-luvulla eri siirtokunnat rakensivat omat rautatiensä, joiden raiteet eivät olleet keskenään yhteensopivia. Lento-, rautatie- ja vesiliikennepalvelut olivat valtion omistuksessa 1980-luvulle asti.[7]
Australiassa on yli 2000 lentopaikkaa, kolmanneksi eniten maailmassa. Sillä on 66 satamaa ja yli 600 aluksen kauppalaivasto.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Trade Profiles: Australia WTO Statistics Database. World Trade Organization. Viitattu 15.1.2019.
- ↑ 6202.0 - Labour Force, Australia, November 2018 abs.gov.au.
- ↑ Australia abs.gov.au.
- ↑ a b c d e Australia: Economy CIA World Factbook. Viitattu 12.7.2025.
- ↑ Australia in first recession for nearly 30 years BBC News. 2020. Viitattu 12.7.2025.
- ↑ a b Karoliina Liimatainen: Australian talous on kasvanut tauotta jo ennätykselliset 26 vuotta, finanssikriisistä ja it-kuplasta huolimatta (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 6.9.2017.
- ↑ a b c d e f g h Australia: Economy Encyclopedia Britannica. Viitattu 12.7.2025.
- ↑ a b Australia WTO Trade profiles. 2022. Viitattu 12.7.2025.
- ↑ Australia's Top Trading Partners worldstopexports.com.
- ↑ Tuotteet ja palvelut www.oricaminingservices.com. Viitattu 4.4.2022.
- ↑ The Australia: Energy Mix iea.org. Viitattu 12.7.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Observatory of Economic Complexity: Australia (englanniksi)