Itävallan talous

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Itävallan talous
Donaustadt, Wien
Donaustadt, Wien
Valuutta euro
Tilikausi kalenterivuosi
Jäsenyydet EU, WTO, OECD
Tilastot
BKT 434,1 mrd. $ (PPP) (2017)[1]
- per asukas 49 200 $ (PPP) (2017)[1]
- kasvu 2,3 % (2017)[1]
- toimialoittain maatalous 1,2 %
teollisuus 28,2 %
palvelut 70,5 % (2017)[1]
Inflaatio 1,6 % (2017)[1]
Köyhyysrajan alle
jäävien määrä
6,2 % (2012) [2]
Gini-kerroin 29,20 (2013)[3]
Työvoima 3,997 milj. (2017)[1]
- toimialoittain maatalous 0,7  %
teollisuus 25,3  %
palvelut 74  % (2015)[1]
Työttömyys 5,0 % (maaliskuu 2018)[4]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti 157,5 mrd. $ (2017)[1]
Vientituotteet koneet ja laitteet,
kulkuneuvot ja niiden osat, paperi ja kartonki[1]
Merkittävimmät
vientimaat
Saksa 29,9 %,
Yhdysvallat 6,3 %,
Italia 6,2 %, Sveitsi 5,7 %,
Slovakia 4,4 % (2016)[1]
Tuonti 157,6 mrd. $ (2017)[1]
Tuontituotteet koneet ja laitteet,
kulkuneuvot, kemikaalit
Merkittävimmät
tuontimaat
Saksa 42,5 %, Italia 6 %,
Sveitsi 5,6 %, Tšekki 4,4 % (2016)[1]
Julkinen talous
Julkinen velka 81,7 % BKT:sta (2017)[1]
Budjetin tulot 197,8 mrd. $ (2017)[1]
Budjetin menot 201,9 mrd. $ (2017)[1]

Itävallan talous on pitkälle kehittynyt markkinatalous, joka on vahvasti kytköksissä EU-maiden, erityisesti Saksan talouteen.[1] Monet Itävallan suurimmista yrityksistä olivat 1980-luvulle saakka valtion omistuksessa, mutta niitä on sen jälkeen yksityistetty, eikä valtion osuus yrityksistä ole erityisen korkea muihin Euroopan maihin verrattuna. Itävallassa on vahva ammattiyhdistysliike, jolla on suuri vaikutus työllisyyspolitiikkaan. Teollisuuden ohella turismi on tärkeä osa Itävallan taloutta.

Historiallisesti Saksa on ollut Itävallan tärkein kauppakumppani, joten Itävalta on joutunut usein mukautumaan Saksan talouden muutoksiin. Itävallan EU-jäsenyydestä lähtien taloudellinen riippuvuus Saksasta on kuitenkin pienentynyt, kun maan yhteydet muihin Euroopan maihin ovat vahvistuneet. Vuonna 2004 Itävalta oli EU:n neljänneksi rikkain valtio Luxemburgin, Irlannin ja Alankomaiden jälkeen [5].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen Itävallan talouskasvu on ollut vahvaa. 1950-luvulla Itävallan uudelleenrakentamisen aikana vuotuinen talouskasvu oli keskimäärin 5 % ja suurimman osan 1960-lukua luku oli 4,5 %. Vuonna 1995 Itävallasta tuli EU:n jäsen, ja vuonna 2002 se otti käyttöön eurovaluutan, joka korvasi šillingin. Muista euromaista poiketen kaikissa Itävallan eurokolikoissa on näkyvissä kolikon valmistusvuoden sijaan vuosi 2002.

Viime vuosina Itävallan talouskasvu on ollut heikkoa. Vuonna 2015 se oli 1 %, mutta vuonna 2017 kasvu voimistui 2,3 %:iin. Itävallan työttömyysaste vuonna 2017 oli 5,8 %, joka on Euroopan mittapuulla alhainen, mutta Itävallan korkein sitten toisen maailmansodan. Kasvaneen työttömyyden syynä on pakolaisten ja Euroopan unionin alueelta saapuneiden maahanmuuttajien kasvanut määrä Itävallan työmarkkinoilla. Laajat ammattikoulutusohjelmat ja eläköityminen ovat kuitenkin pitäneet työttömyysasteen suhteellisen alhaisena.[1]

Maatalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehmiä Schneebergissä

Itävallan maatilat ovat melko pieniä ja tuotantokustannukset tästä johtuen suhteellisen suuria. Vuodesta 1995 lähtien Itävallan maataloussektori on ollut Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan alaisuudessa muutoksien kohteena. Itävalta tuottaa 80 % tarvitsemastaan ruoasta, mutta maataloudella ei ole suurta taloudellista merkitystä: sen vaikutus bruttokansantuotteeseen on vain 1,2 %.

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itävallassa on joitakin suuria teollisia yrityksiä metalli-, kemian- ja öljyteollisuudessa, mutta suurin osa Itävallan yrityksistä on suhteellisen pieniä. Tunnettuja itävaltalaisia teollisuusyrityksiä ovat esimerkiksi Borealis ja OMV.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kitzbühel, eräs Itävallan suosituimmista matkailukohteista

Itävallan palvelusektori tuottaa suurimman osan maan BKT:sta. Pääkaupunki Wien on ollut viime vuosikymmeninä portti itään, ja erityisesti lakiyritykset ja pankit toimivat laajasti Itä-Euroopan uusissa EU-jäsenmaissa. Turismin osuus Itävallan BKT:sta arvioidaan olevan 10 %[6]. Vuonna 2001 Itävalta oli maailman kymmenenneksi suosituin matkakohde, ja maassa vieraili yli 18,2 miljoonaa turistia. Aikaisemmin suurin turistiryhmä olivat saksalaiset, mutta nykyään turisteja on yhä enemmän Itä-Euroopasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q The World Factbook CIA World Factbook. Viitattu 12.5.2018.
  2. Austria Population below poverty line - Economy Viitattu 15 September 2016.
  3. Gini Index. Investopedia.
  4. Unemployment rates, seasonally adjusted, March 2018 (%)
  5. Regional GDP per inhabitant in the EU27, provided by Eurostat
  6. Trade and Industry in Austria, Exports, Tourism www.austria.info. Arkistoitu 27 November 2007. Viitattu 20 December 2007.


Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Economy of Austria