Kitzbühel
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Kitzbühel | |
|---|---|
 Vorderstadt on Kitzbühelin historiallinen keskus. |
|
 vaakuna |
|
  Kitzbühel |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Itävalta |
| Osavaltio | Tiroli |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Klaus Winkler |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 58,0[1] km² |
| Korkeus | 762 m |
| Väkiluku (2019) (arvio) | 8 216[1] |
| – Väestötiheys | 141,7 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
Kitzbühel on kaupunki Itävallassa, Tirolin osavaltiossa. Kaupungin pinta-ala on 58 neliökilometriä ja sen keskusta sijaitsee 762 metrin korkeudella merenpinnan tasosta. Vuoden 2019 arvion mukaan Kitzbühelin asukasluku oli 8 216.[1] Kitzbühel on sitä ympäröivän Kitzbühelin piirin hallinnollinen keskus.
Kitzbühel on Itävallan suosituimpia talviurheilukeskuksia. Erityisesti se tunnetaan vuosittain järjestettävistä miesten alppihiihdon maailmancupin syöksylasku- ja pujottelukilpailuista eli Hahnenkammin alppihiihtokilpailuista.
Kitzbühelin kautta kulkee Salzburgin ja Innsbruckin välinen rautatie. Kitzbühelistä on maanteitse matkaa Salzburgiin 75 kilometriä, Innsbruckiin 90 kilometriä sekä Müncheniin Saksaan 120 kilometriä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset tunnetut asukkaan Kitzbühelin seuduilla olivat vuosien 1100–800 eaa. saapuneita illyrialaisia, jotka louhivat kuparia läheisistä kallioista. Vuoden 15 eaa. tienoilla keisari Augustus valloitti Alpit ja perusti suurin piirtein koko nykyisen Itävallan alueen käsittäneen Noricumin provinssin. Länsi-Rooman romahtamisen jälkeen alueelle saapui noin vuoden 800 tienoilla baijerilaista väestöä. Ensimmäinen kirjallinen maininta Kitzbühelistä, muodossa Chizbuhel, on 1100-luvulta peräisin olevassa Chiemseen luostarin asiakirjassa. Chizzo merkitsee erästä baijerilaista klaania ja Bühel asutuksen sijaintia mäen päällä. Vuonna 1255 Kitzbühel tuli osaksi Ylä-Baijeria ja 6. kesäkuuta 1271 Kitzühel sai Baijerin ruhtinas Ludvig II:lta kaupunkioikeudet ja kaupungin ympärille rakennettiin suojamuurit. Seuraavien vuosisatojen aikana Kitzbühelistä kehittyi voimakas kauppakaupunki, jota sodat eivät koskettaneet. Pian muurit purettiin ja niiden pohjalta rakennettiin uusia taloja kaupungin kasvaessa.
Vuonna 1342 Kitzbühel siirtyi osaksi Tirolia, kun Ludvig V Brandenburgilainen meni naimisiin Margarete Maultaschin kanssa. Schärdingin rauhassa se siirtyi takaisin osaksi Baijeria vuonna 1369, mutta siirtyi jälleen takaisin Tiroliin 30. kesäkuuta 1504 Itävallan keisari Maximilianin valloitusten seurauksena. 1500-luvun lopulla kaupunki siirtyi Lambergin kreivin hallintaan. Takaisin Itävallan valtaan kaupunki palasi 1. toukokuuta 1840. Kaupunkia eivät myöskään 1700- ja 1800-lukujen sodat koetelleet, vaikkakin osa alueen asukkaista liittyi kapinaan Napoleonia vastaan. Pressburgin sopimuksessa Kitzbühel liitettiin jälleen Baijeriin, mutta siirtyi Wienin kongressissa takaisin Tiroliin. Frans Joosef I:n aikaan Tirolin ja Salzburgin välille rakennettiin rautatieyhteys, mikä paransi kaupankäynnin edellytyksiä entisestään. Myöskään ensimmäinen ja toinen maailmansota eivät koetelleet kaupunkia.
Turismi ja urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hahnenkamm- ja Kitzbüheler Horn -vuorten juurella sijaitseva Kitzbühel on yksi Itävallan merkittävimmistä talviurheilukeskuksista. Yhdessä naapurihiihtokeskusten Kilchberg in Tirol, Jochberg ja Pass Thurm kanssa on Kitzbühelissä Itävallan laajin yhteinäinen laskettelurinneverkosto. Kiztbühelin alueella on hotelleissa ja muissa majoituspaikoissa noin 9 000 majoituspaikkaa. Kitzbühelissä on 53 hiihtohissiä ja 170 kilometriä laskettelurinnettä sekä 60 kilometriä latuja[3]. Ladut on yhdistettu seudun yli 500 kilometrin latuverkostoon[3].
Kesäisin on maastopyöräilijöillä 1 200 kilometriä[4] ja vaeltajilla 1 000 kilometriä[5] merkittyjä reittejä käytössään. Muita urheilupaikkoja ovat kuusi tennis- ja neljä golffikenttää, uimahalli, Itävallan ainoa curlinghalli sekä vuoristojärvi Schwarzsee.
Kitzbühel on kallis lomapaikka ja suosittu julkisuuden henkilöiden lomakohteena.
Kitzbühelissä on järjestetty vuodesta 1931 Hahnenkammrennen-nimiset alppihiihtokilpailut, joissa lajeina ovat pujottelu, syöksylasku ja alppiyhdistetty. Kitzbühelin alppiralli on vuosittainen historiallisten autojen festivaali. Se pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 1988. United Buddy Bears -karhupatsaat kävivät ensimmäisen kerran Kitzbühelissä vuonna 2004.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kitzbühel citypopulation.de. Viitattu 14.11.2019. (englanniksi)
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 4, palsta 1096. Helsinki: Otava, 1962.
- ↑ a b Cross-Country Skiing : holidays Kitzbuehel www.kitzbuehel.com. Arkistoitu 7.8.2016. Viitattu 5.9.2016.
- ↑ Summer activities in Kitzbuehel : Summer holidays www.kitzbuehel.com. Arkistoitu 7.8.2016. Viitattu 5.9.2016.
- ↑ Hiking in Kitzbuehel | More than 1000 km of Trails www.kitzbuehel.com. Arkistoitu 2.4.2016. Viitattu 5.9.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kitzbühel Wikimedia Commonsissa
