Kookospähkinä
Kookospähkinä on kookospalmun hedelmä, joka on kasvitieteellisesti rakenteeltaan luumarja.[1] Hedelmän karkeasta, punaruskeasta kuidusta valmistetaan naruja ja mattoja, ja hedelmän suurta onttoa siementä sekä siitä puristettua ruokaöljyä käytetään ravintona.
Kookospähkinän rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kookospähkinässä on uloimpana ohuen eksokarpin eli kuoren sisällä paksu mesokarppi, josta saadaan raaka-aineena käytettävää kuitua. Mesokarpin sisällä on kova endokarppi eli luumarjan ”kivi”. Endokarpin sisällä on suuri ohutkuorinen siemen, jossa on syötävä siemenvalkuainen sekä kirkasta juotavaa nestettä, jota kasvitieteilijät kutsuvat kookosmaidoksi.[1][2][3]
Kookoskuitu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kookoskuitua[4] eli kookospähkinäkuitua[5] saadaan kookospalmun hedelmän mesokarpista. Kyseessä on ainoa kaupallisesti merkittävä hedelmäkuitulaji. Kuidut irrotetaan kuoren sisäpinnasta liottamalla, minkä jälkeen ne puhdistetaan hakkaamalla ja häkilöimällä eli suoristamalla ja jaottelemalla niitä piikkiharjalla.[5][6] Tuhannesta pähkinästä voidaan erottaa noin 140 kilogrammaa hyvää kuitua ja 40 kg harjoihin kelpaavaa kuitua. Kierteisten kuitujen pituus voi olla jopa 250 mm, mutta peruskuidut ovat vain 0,5–1,0 mm pitkiä. Kookoskuituja käytetään mattojen valmistuksessa ja aiemmin myös köysien teossa.[5]
Ravintokäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kookosvesi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuore kookospähkinä sisältää kookosmaitoa, jota kutsutaan kuitenkin yleensä kookosvedeksi, koska sen on väritöntä.[2][3][7] Kookosvesi imeytyy siemenvalkuaiseen pähkinän vanhetessa.
Kookosvettä voidaan käyttää esimerkiksi janojuomana.
Siemenvalkuainen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kookospähkinän siemenvalkuaista voidaan syödä sellaisenaan. Siitä voidaan myös valmistaa valkoista nestettä, jota kutsutaan yleisesti kookosmaidoksi, vaikka se se ei sitä olekaan kasvitieteellisessä mielessä. Kookosmaidon viskositeetti voi vaihdella hyvin maitomaisesta lähes jähmeään; jälkimmäistä myydään myös ”kookoskermana”[8][9]. Kookosmaitoa ja -kermaa käytetään paljon etenkin thaimaalaisessa ruuassa hyvin samaan tapaan kuin kermaa ja maitoa länsimaisessa keittiössä.
Kookospalmun pähkinäinen siemenvalkuainen sisältää noin 35 prosenttia rasvaa, minkä vuoksi siitä valmistetaan usein myös kookosöljyä. Kookosöljy poikkeaa useimmista muista kasviöljyistä sikäli, että se sisältää noin 90 % tyydyttyneitä rasvahappoja[10], joista suuri osa on keskipitkiä rasvahappoja.
Kookospähkinän kuivattua siemenvalkuaista kutsutaan kopraksi. Kopra voidaan raastaa kookoshiutaleiksi, jotka sisältävät 65 prosenttia rasvaa.[11] Kookoshiutaleita käytetään pääasiassa jälkiruokiin ja makeisiin.
Ravintosisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]100 grammaa kookospähkinää sisältää:
- energiaa 1 481 kJ / 354 kcal
- proteiinia – 3,3 g
- rasvaa – 33,49 g
- tyydyttynyttä rasvaa – 29,70 g
- kertatyydyttymätöntä rasvaa – 1,43 g
- monityydyttymätöntä rasvaa – 0,37 g
- hiilihydraattia – 15,23 g
- kuitua – 9,0 g
- sokereita – 6,23 g
- rautaa – 2,43 mg
- kalsiumia – 14 mg
- magnesiumia – 32 mg
- fosforia – 113 mg
- kaliumia 356 mg
- sinkkiä – 1,1 mg
- C-vitamiinia – 3,3 mg
- pantoteenihappoa – 0,300 mg
- B6-vitamiinia – 0,054 mg
- foolihappoa – 26 μg
- tiamiinia – 0,066 mg
- riboflaviinia – 0,02 mg
- niasiinia – 0,54 mg
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lim, Tong Kwee: Edible Medicinal and Non-Medicinal Plants: Volume 1, Fruits, s. 303–307. Springer, 2012. ISBN 978-90-481-8661-7 (englanniksi)
- ↑ a b Kasvitiede: kopra Tieteen termipankki. Helsingin yliopisto. Viitattu 28.2.2019.
- ↑ a b Kookosvedestä sporttijuoma Tiede. 13.11.2000. Viitattu 28.2.2019.
- ↑ Uusi tietosanakirja. (Osa 11, palsta 111, hakusana kookoskuitu) Helsinki: Tietosanakirja oy, 1962.
- ↑ a b c Otavan iso tietosanakirja. (Osa 4, palsta 1316–1317, hakusana kookospähkinäkuidut) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1963.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja. (Osa 3, palsta 1000, hakusana häkilä) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1963.
- ↑ http://kauppa.ruohonjuuri.fi/kookosvesi/COCOFI-5060118260029/dp (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.finefoods.fi/332.html
- ↑ http://www.santamariafoodservice.se/servlet/product?language=fi&a=view&c=4&s=9&id=1024
- ↑ (Viitattu Mikael Fogelholmin tekstiin): Mikä on maailman epäterveellisin kasvis? Professorilla on vahva ehdokas ykköseksi. (Lasten tiedekysymykset) Helsingin Sanomat, 7.3.2025. Helsinki. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.3.2025.
- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 13.6.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miten avaat kookospähkinän? (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)