Bruno Kreisky

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bruno Kreisky
Itävallan liittokansleri
Presidentti Franz Jonas
Rudolf Kirchschläger
Varakansleri Rudolf Häuser
Hannes Androsch
Fred Sinowatz
Edeltäjä Josef Klaus
Seuraaja Fred Sinowatz
Itävallan ulkoministeri
Edeltäjä Leopold Figl
Seuraaja Lujo Tončić-Sorinj
Henkilötiedot
Syntynyt22. tammikuuta 1911
Wien, Itävalta-Unkari (nykyään Itävalta)
Kuollut29. heinäkuuta 1990 (79 vuotta)
Wien, Itävalta
Puoliso Vera Fürth
Tiedot
Puolue SPÖ
Uskonto juutalaisuus / agnosti

Bruno Kreisky (22. tammikuuta 1911 Wien29. heinäkuuta 1990) oli itävaltalainen poliitikko ja Itävallan liittokansleri 1970–1983.

Elämä ja poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreisky syntyi Wienissä varakkaan juutalaisen vaatetehtailijan poikana.[1] Hän liittyi 15-vuotiaana Itävallan sosiaalidemokraattisen puolueen nuoriso-osastoon[2] ja toimi aktiivisesti politiikassa opiskellessaan lakia Wienin yliopistossa. Vuonna 1934, kun diktaattori Engelbert Dollfuss kielsi sosialistipuolueen, hän liittyi maanalaiseen poliittiseen toimintaan. Hän oli vangittuna tammikuusta 1935 heinäkuuhun 1936 syytettynä maanpetoksesta.

Maaliskuussa 1938 Itävallan valtio oli lakkautettu Saksassa, ja syyskuussa Kreisky muutti poliittisena pakolaisena Tukholmaan, missä hän toimi vuoteen 1945 saakka osuustoiminnallisen liikkeen tehtävissä.[2] Vuonna 1942 hän avioitui Vera Furthin kanssa. Hän muutti Itävaltaan 1946, mutta palasi pian Tukholmaan lähetystötehtäviin. Vuonna 1951 hän muutti takaisin Wieniin, missä liittopresidentti Theodor Körner valitsi hänet poliittiseksi avustajaksi. Vuonna 1953 hänet oli valittu Ulkomaansuhteiden osastoon. Tässä asemassa hän otti osaa Itävallan valtion itsenäisyysneuvotteluihin 1955.

Kreisky valittiin Itävallan parlamenttiin, valtiopäiville sosialistina vuoden 1956 vaaleissa. Hänet valittiin puolueen johtoon Bruno Pittermannin kanssa. Vuoden 1959 vaalien jälkeen hänestä tuli ulkoministeri,[2] mutta 1966 hän jätti viran. Kreisky valittiin sosialistipuolueen puheenjohtajaksi 1967. Sosialistit voittivat vaalit maaliskuussa 1970, jolloin Kreiskysta tuli liittokansleri. Hän muodosti sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen pienen vapauspuolueen tuella. Vuoden 1971 vaaleissa SPÖ sai yli 50 prosenttia äänistä, minkä ansiosta Kreisky pystyi muodostamaan enemmistöhallituksen. Suomessa Kreisky vieraili ainakin toukokuussa 1978.[3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jewish Communities of Austria – Personalities National Fund of the Republic of Austria for Victims of National Socialism. Arkistoitu 21.9.2020. Viitattu 21.9.2020. (englanniksi)
  2. a b c Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 104. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
  3. Lampi, Leo & Salonen, Timo: Ruokavieraita Smolnassa, s. 44. Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy, 1984.
  4. Bjøl, Erling: Kansojen historia. Osa 23. Rikas länsi, s. 446. WSOY, 1985. ISBN 951-0-09751-9.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kreisky, Bruno: Eurooppalaisen muistelmat. (Zwischen den Zeiten: Erinnerungen aus fünf Jahrzehnten, 1986; Im Strom der Politik: Erfahrungen eines Europäers, 1988.) Lyhentäen suomentanut Taisto Nieminen. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-3338-8.