Sebastian Kurz
| Sebastian Kurz | |
|---|---|
_(cropped).jpg) Liittokansleri Kurz vuonna 2021 |
|
| Itävallan liittokansleri | |
|
Kurzin II hallitus
7.1.2020–11.10.2021 |
|
| Presidentti | Alexander Van der Bellen |
| Varakansleri | Werner Kogler |
| Edeltäjä | Brigitte Bierlein |
| Seuraaja | Alexander Schallenberg |
|
Kurzin I hallitus
18.12.2017–28.5.2019 |
|
| Presidentti | Alexander Van der Bellen |
| Varakansleri |
Heinz-Christian Strache Hartwig Löger |
| Edeltäjä | Christian Kern |
| Seuraaja | Brigitte Bierlein |
| Itävallan ulkoministeri | |
|
16.12.2013–18.12.2017
|
|
| Liittokansleri |
Werner Faymann Christian Kern |
| Edeltäjä | Michael Spindelegger |
| Seuraaja | Karin Kneissl |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. elokuuta 1986 Wien, Itävalta |
| Tiedot | |
| Puolue | Itävallan kansanpuolue |
| Kumppani | Susanne Thier |
| Tutkinnot | Wienin yliopisto |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.sebastian-kurz.at | |
Sebastian Kurz (s. 27. elokuuta 1986 Wien) on itävaltalainen entinen poliitikko. Hän toimi Itävallan liittokanslerina 2017–2019 ja 2020–2021.[1] Kurz ilmoitti 9. lokakuuta 2021 eroavansa liittokanslerin virasta korruptioskandaalin seurauksena.[2]
Hän on toiminut Itävallan kansanpuolueen (ÖVP) johtajana toukokuusta 2017 lähtien.[3] Kurz toimi Itävallan ulkoministerinä 2013–2017 ja oli virassaan Euroopan unionin historian nuorin ulkoministeri.[4]
ÖVP:n johdossa ja liittokanslerina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
ÖVP:n johtoon Kurz valittiin virallisesti heinäkuussa 2017. Ulkoministerinä hän oli vetänyt erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana tiukkaa maahanmuuttolinjaa, mikä oli kasvattanut hänen suosiotaan. ÖVP:n johtajana Kurz ajoi läpi muutokset, joilla hän sai puoluejohtajana enemmän valtaa muun muassa virkanimityksiin ja poliittisiin linjavetoihin. Kurzin johdolla ÖVP linja muuttui oikeistolaisemmaksi ja puolue otti itselleen aiemmin Itävallan vapauspuolueen (FPÖ) esillä pitämiä teemoja esimerkiksi maahanmuuttoon liittyen. Kurz myös nimesi ÖVP:n ”uudeksi kansanpuolueeksi” (saks. Die neue Volkspartei) ja vaihtoi puolueen tunnusvärin mustasta turkoosiksi.[5]
Kurz johdatti ÖVP:n vaalivoittoon vuoden 2017 parlamenttivaaleissa.[6] ÖVP ja FPÖ muodostivat joulukuussa 2017 koalitiohallituksen, jonka johtoon Kurz nousi. Hän tuli Itävallan liittokansleriksi 31-vuotiaana eli oli virkaan noustessaan EU:n nuorin pääministeri.[7]
Kurzin I hallitus erosi 28. toukokuuta 2019 saatuaan parlamentilta epäluottamuslauseen, joka johtui skandaalista, jossa FPÖ:n johtaja, varaliittokansleri Heinz-Christian Strache jäi kiinni korruptiosta.[8] Syyskuussa samana vuonna pidetyissä ennenaikaisissa vaaleissa Kurz vei puolueensa entistä suurempaan vaalivoittoon.[9]
Vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa kansanpuolue pääsi lopulta tammikuussa 2020 sopuun toisen vaalivoittajan, vihreiden kanssa hallituksen muodostamisesta. Vihreät nousivat näin ensimmäistä kertaa Itävallan hallitukseen. Kurz katsoi kansanpuolueen ja vihreiden onnistuneen ”yhdistämään parhaat puolet molemmista maailmoista”.[10] Kun Kurz aloitti toisen hallituksensa johdossa 7. tammikuuta 2020, hänestä tuli maailman nuorin istuva pääministeri: hän on kuukausi ennen Kurzin toisen kanslerikauden alkua Suomen pääministerinä aloittanutta Sanna Marinia vuoden nuorempi.[11]
Kurz ilmoitti eroavansa liittokanslerin paikalta lokakuun 9. päivänä 2021. Seuraajakseen hän esitti ulkoministeri Alexander Schallenbergiä. Kurzin eron syynä oli korruptioskandaali, jossa syyttäjä epäilee Kurzin ja hänen lähipiirinsä maksaneen suurelle mediayhtiölle myönteisestä uutisoinnista ja galluptutkimusten manipuloinnista.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sanna Marin jäi nyt kakkoseksi - Itävallan Sebastian Kurzista tuli taas maailman nuorin pääministeri IL. 7.1.2020. Viitattu 7.1.2020.
- ↑ a b Rajamäki, Tiina: Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz eroaa, ei kuitenkaan myönnä korruptiota hs.fi. 9.10.2021. Viitattu 10.10.2021.
- ↑ Kauhanen, Anna-Liina: Sebastian Kurz kahmii valtaa ja suosiota Itävallassa – nuori uudistaja haluaa maan nuorimmaksi kansleriksi Helsingin Sanomat. 29.6.2017. Viitattu 17.12.2017.
- ↑ Ahtiainen, Ilkka: Tenavatähdestä tulee Itävallan ulkoministeri 15.12.2013. MTV. Arkistoitu 16.10.2017. Viitattu 17.12.2017.
- ↑ Alenius, Jari: ”Ihmelapsi” ja ”musta Messias” – tällainen on Itävallan tuleva 31-vuotias liittokansleri is.fi. 16.10.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 5.10.2019.
- ↑ Austria far right: Freedom Party wins key posts in new government bbc.com. 16.12.2017. BBC News. Arkistoitu 16.12.2017. Viitattu 17.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Kokkonen, Yrjö: Äärioikeisto hallitusvastuuseen Itävallassa – erittäin kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma 18.12.2017. Yleisradio. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Itävallan liittokanslerille epäluottamuslause – videoskandaali johtaa hallituksen eroon yle.fi. 27.5.2019. Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2019.
- ↑ Sebastian Kurzista odotetusti vaalivoittaja Itävallassa, oikeistopopulistit romahtivat – Kirjeenvaihtaja: Kurz voi vapaasti valita hallituskumppaninsa yle.fi. Yle Uutiset. Viitattu 29.9.2019.
- ↑ Wallenius, Daniel: Itävalta saa kuukausien jälkeen uuden hallituksen Kaleva. 2.1.2020. Viitattu 12.1.2020.
- ↑ Nurminen, Jussi: Sebastian Kurz vie Sanna Marinilta nuoruusennätyksen – Itävallan vaalit pidettiin jo syyskuussa, mutta hallitussopu syntyi vasta nyt Yle Uutiset. 1.1.2020. Viitattu 3.1.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sebastian Kurz Wikimedia Commonsissa
- Virallinen sivusto (saksaksi)
| Edeltäjä: Reinhold Mitterlehner |
Itävallan kansanpuolueen johtaja 2017–2021 |
Seuraaja: (nykyinen) |
| Edeltäjä: Frank-Walter Steinmeier |
ETYJin puheenjohtaja 2017 |
Seuraaja: Karin Kneissl |
.svg){kind=small}
| ||||||||||||||||||
