Autarkia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Autarkia (kreik. αὐτάρκειαitsenäisyys, itsehallinto’) tarkoittaa talousjärjestelmää, joka perustuu täydelliseen omavaraisuuteen. Autarkkisessa järjestelmässä alueen talousjärjestelmä toimii omaehtoisesti ja omiin raaka-aineisiin ja tuotantolaitoksiin perustuen. Tavoitteena on alueen täydellinen riippumattomuus muista alueista. Käytännössä autarkia edellyttää (ainakin laajasta) ulkomaankaupasta luopumista, omien tuotantojärjestelmien ja palveluiden kehittämistä sekä riittävää omaa perustuotantoa. Koska vain harvalla maalla on riittävästi edellytyksiä tuottaa itse maan tarvitsemat raaka-aineet ja elintarvikkeet, pyrkimys autarkiaan on johtanut yleensä pulaan ja talouslamaan. Toisaalta autarkiapyrkimys on saanut useita maita kehittämään omaa teollisuuttaan ja täten parantamaan alueen omavaraisuutta.

Suljettu talous on kansantalous, joka ei käy ulkomaankauppaa.[1] Sen vastakohta on avoin talous.[2]

Biologiassa autarkiaksi kutsutaan ekosysteemiä, joka toimii eristyksissä ja riippumattomana muista ekosysteemeistä.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiassa autarkiapyrkimys on liittynyt usein kansallismielisyyden eli nationalismin nousuun. Useat valtiot ovat pyrkineet autarkiaan vähentääkseen maan riippuvuutta muista valtioista ja mahdollistaakseen täten itsenäisen politiikan. Samalla autarkian on ajateltu tekevän valtiosta vahvemman ja kestävämmän kriisien aikana. Esimerkiksi kansallissosialistinen Saksa ilmoitti pyrkivänsä maatalous- ja teollisuustuotannossaan omavaraisuuteen. Tämän politiikan taustalla olivat osittain kokemukset ensimmäisen maailmansodan ajoilta, jolloin ympärysvaltojen toimeenpanema taloussaarto oli osaltaan edesauttamassa Saksan keisarikunnan hajoamista.

Autarkiaa vastaan ja puolesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikalliset autarkiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteiskunnallinen autarkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Makroekonomisella tasolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehitysmaat: omavaraisuus vai globalisaatio?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taloustieteilijä Paul Krugman on sanonut: "Jokainen 1900-luvun onnistunut esimerkki taloudellisesta kehityksestä – joka tapaus, jossa köyhä valtio on työstänyt tiensä kohtuulliseen tai ainakin dramaattisesti parempaan elintasoon – on tapahtunut globalisaation kautta, tuottamalla maailmanmarkkinoille pikemmin kuin pyrkimällä omavaraisuuteen'".[4].

Maailmankauppa toi hyvinvointia kehitysmaihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YK:n UNDP:n raportti kertoi inhimillisen kehityksen mittareiden osoittavan huomattavaa paranemista 2000-luvulla. Syynä tähän on kaupan kasvu. Globalisaatio on vähentänyt kaupan esteitä ja levittänyt tuotantoketjuja valtionrajojen yli. Tämä on kiihdyttänyt köyhien maiden talouskasvua. Niiden osuus maailmankaupasta kolminkertaistui ajanjaksona 1980–2011. [5]

Vapaakaupan kehitysmaat ottavat kiinni teollisuusmaita, suljetut jäävät jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Jeffrey Sachsin mukaan syy siihen, että osa kehitysmaista on ottanut teollisuusmaita kiinni mutta osa jää jälkeen, on se, että vapaampaa kauppapolitiikkaa harjoittavat köyhät maat kasvavat tuplasti niin nopeasti kuin teollisuusmaat ("catch-up effect" eli kiinniottajan etu) mutta suljetut taloudet jäävät jälkeen.

Sachs ja Andrew Warner totesivat 111 maata kattaneessa tutkimuksessaan vuosien 1970–1989 ajalta, että teollisuusmaiden talouskasvu oli 2,3 %/vuosi/henkilö, avoimen talouden kehitysmaiden 4,5 % ja suljetun talouden kehitysmaiden vain 2 %.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lehtonen, Reino & Sipilä, Leea-Mari: Taloussanasto, s. 224. Taloustieto Oy, 1989. ISBN 951-628-168-0.
  2. Taloussanasto. Taloussanomat. Viitattu 3.7.2014.
  3. Gorz, Andre. "Towards a Dual Society." Adieux au proletariat, translated by Mike Sonenscher, Pluto Press London, 1982. pp. 102-103.
  4. Paul Krugman, The Great Unraveling: Losing Our Way in the New Century (ISBN 0393058506)
  5. Kauppa nostaa kehitysmaita köyhyydestä (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat 15.3.2013.
  6. "Vapaakauppa on kriiseistä huolimatta kasvun eliksiiri", Jeffrey Sachs, Helsingin Sanomat 8.11.1997
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Autarky