Jälkikeynesiläinen taloustiede

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jälkikeynesiläinen taloustiede on taloustieteen koulukunta, joka kehittää John Maynard Keynesin teoksessa The General Theory of Employment, Interest and Money (1936) muotoilemaa teoriaa eteenpäin.

Historiaa ja taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juuret keynesiläisyydessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolalaistaustaisen taloustieteilijän Michal Kaleckin on katsottu esittäneen keynesiläishenkisiä ajatuksia suhdannevaihteluista jo ennen Keynesiä artikkelissaan An Essay on the Theory of the Business Cycle (1933). Kaleckin kirjoitukset lasketaan myös jälkikeynesiläisiin klassikoihin Keynesin kirjoitusten ohella.[1]

Koulukunnan keskeisiä kehittäjiä ovat olleet brittiläiset Nicholas Kaldor, Joan Robinson, Robert Skidelsky sekä yhdysvaltalaiset Paul Davidson, Sidney Weintraub, Hyman Minsky ja John Kenneth Galbraith.[2][3] Vaikka jälkikeynesiläisen makrotaloustieteen erityispiirteet alkoivat muotoutua jo 1930-luvulla, niin oma taloustieteellinen koulukuntansa jälkikeynesiläisyydestä tuli vasta 1970-luvulla.[4]

Suhde uusklassiseen keynesiläisyyteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen erityisesti amerikkalaisen ja brittiläisen taloustieteen piirissä rakennettiin synteesiä uusklassisen ja keynesiläisen teorian välille. Paul Samuelsonin ja John Hicksin kaltaisten makrotaloustieteilijöiden edustama uusklassinen (synteesi-) keynesiläisyys pyrki osoittamaan, että Keynesin opit pätevät poikkeusolosuhteissa. Esimerkiksi likviditeettiloukun vallitsessa on perusteltua harjoittaa ekspansiivista finanssipolitiikkaa.

Jälkikeynesiläinen taloustiede poikkeaa uusklassisesta keynesiläisyydestä siten, että jälkikeynesiläisten mukaan Keynesin ideat eivät päde ainoastaan poikkeusolosuhteissa[5]. Jälkikeynesiläisille keynesiläisyys ei ole ainoastaan kriisiaikojen ja laskusuhdanteiden taloustiedettä. Jälkikeynesiläisen teorian mukaan kokonaiskysyntä määrittelee työllisyyden kehitystä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Jälkikeynesiläinen institutionalismi korostaa kysyntää vakauttavien instituutioiden merkitystä vakaan kapitalismin kehityksessä.

Nykysuuntaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuschartalismi eli moderni rahateoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Chartalismi

Globaalin vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin jälkeen jälkikeynesiläinen uuschartalistinen suuntaus eli moderni rahateoria (MMT) on kasvattanut suosiotaan.[6]

Erottelu rahapoliittisesti suvereenien ja ei-suvereenien valtioiden välillä on noussut yhdeksi tärkeäksi selitysmalliksi valtioiden maksukyvyn rapautumiselle euroalueen eri maissa.[7]

Viime vuosina markkinaromahduksia on alettu kutsua Minsky-hetkiksi, sillä Minsky kehitti tutkimustyössään rahoitusmarkkinoiden epävakaisuushypoteesin.[8]

Jälkikeynesiläisiä tutkimussuuntauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jälkikeynesiläisen taloustieteen sisäisissä keskusteluissa vallitsee erilaisia suuntauksia ja painotuksia.

Jaotteluita eri tutkimussuuntauksiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuudessa viitataan esimerkiksi amerikkalaiseen ja eurooppalaiseen jälkikeynesiläisyyteen, mutta erottelu viittaa enemmän eroihin tutkimusohjelmissa ja painotuksissa kuin tutkijoiden maantieteelliseen sijaintiin. Eurooppalainen jälkikeynesiläisyys on ollut kiinnostuneempi tulonjaosta ja työmarkkinoista, kun taas amerikkalainen jälkikeynesiläisyys on keskittynyt enemmän rahan ja rahoituksen kaltaisiin kysymyksiin.[9]

Toinen tapa erotella jälkikeynesiläiset tutkimussuuntaukset koskee erottelua amerikkalaisiin jälkikeynesiläisiin, straffalaisiin ja kaleckilaisiin.[10]

Yhteistä tutkimussuuntauksilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri tutkimussuuntauksista ja painotuksista huolimatta käytännössä kaikki jälkikeynesiläiset hyväksyvät näkemyksen siitä, että kapitalistisissa talouksissa tuotannon ja työllisyyden kehitykseen liittyy kysyntärajoite, eikä niiden kehitystä ensijaisesti määrittele yksilöiden päätökset työn tarjonnasta.[11]

Anthony Thirwall on esittänyt, että useimmat jälkikeynesiläiset voisivat hyväksyä seuraavat väitteet jälkikeynesiläisen tutkimusohjelman pohjaksi:

  • 1) työllisyyden taso määräytyy hyödykemarkkinoilla eikä työmarkkinoilla,
  • 2) talousjärjestelmässämme on vastentahtoista työttömyyttä,
  • 3) säästämisen lisääminen ei johda automaattisesti vastaavaan investointien kasvuun,
  • 4) epävarmuuden määrittämä rahatalous toimii eri tavalla kuin vaihtokauppatalous,
  • 5) rahan kvantiteettiteoria pätee ainoastaan täystyöllisyystilanteessa,
  • 6) investointitoimintaa ohjaavat yrittäjien eläimelliset vaistot.[12]

Tieteellisiä julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittäviä jälkikeynesiläisiä tieteellisiä julkaisuja ovat Journal of Post Keynesian Economics, Cambridge Journal of Economics ja Review of Keynesian Economics.

Jälkikeynesiläisyys Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahatalous haltuun: Irti kurjistavasta talouspolitiikasta -kirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jälkikeynesiläisiksi itsensä luokittelevat Lauri Holappa ja Jussi Ahokas (ekonomisti) ovat kirjoittaneet kirjan "Rahatalous haltuun: Irti kurjistavasta talouspolitiikasta" (2014), jonka lähtökohtana on jälkikeynesiläinen taloustiede.[5][13] Holapan ja Ahokkaan talousajattelua on analysoitu, kritisoitu ja kiitelty muun muassa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa ja kritiikkiin on myös vastattu.[5][12][14][15]

Yliopistonlehtori Juha Tervalan mukaan Suomessa ei ole merkittäviä jälkikeynesiläisiä ekonomisteja, kukaan suomalainen ei ole julkaissut Journal of Post Keynesian Economics -aikakauskirjassa ja Ahokas ja Holappa eivät ole tehneet ainuttakaan vertaisarvioitua kansainvälistä tutkimusta.[5]

Kritiikin lisäksi Ahokkaan ja Holapan viime vuosien tutkimustyö on saanut myös kiitosta. Ahokkaan ja Holapan kirjoittama Raha ja talous -blogi palkittiin vuonna 2014 Suomen suosituimpana talousaiheisena blogina[16]. Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo arvioi, että Rahatalous haltuun -kirja sopii jokaiselle jälkikeynesiläisyydestä kiinnostuneelle ja lukijoille, jotka etsivät vaihtoehtoja valtavirtataloustieteen ulkopuolelta.[13]

Poliittinen talous -podcast[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa ovat pitäneet jälkikeynesiläisyyttäkin käsittelevää Poliittinen talous-podcastia vuodesta 2018. Kuvauksensa mukaan podcastin aiheena ovat politiikka, talous ja poliittinen talous. Podcastissa on käsitelty muun muassa ilmastopolitiikkaa, finanssikriisiä, uusliberalismia, vasemmistopopulismia, Brasilian poliittista tilannetta ja sukupuolen ja talouden suhdetta.[17]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahokas, Jussi; Holoppa, Lauri: Rahatalous haltuun - Irti kurjistavasta talouspolitiikasta. Helsinki: Like Kustannus Oy, 2014. ISBN 978-952-01-1023-9.
  • Alaja, Antti; Suominen, Esa: Taloutta työväelle: Markkinaliberalismin myyttejä murtamassa. Helsinki: Into Kustannus Oy, 2013. ISBN 978-952-264-204-2.
  • John E. King: A History of Post Keynesian Economics since 1936. Cheltenham & Northhampton: Edward Elgar, 2013.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joan Robinson: Michal Kalecki: A Neglected Prophet The New York Review of Books. Viitattu 12.7.2016.
  2. Jussi Ahokas & Lauri Holappa: Kapitalismin 10 käskyä Voima. Viitattu 19.6.2014.
  3. Thomas Cate (toim.): An Encyclopedia of Keynesian Economics, Second edition, s. 545. Edward Elgar Publishing, 2013. ISBN 9781782546795. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.6.2014).
  4. Alfred S. Eichner, J. A. Kregel: An Essay on Post-Keynesian Theory: A New Paradigm in Economics. Journal of Economic Literature, 1.1.1975, nro 4, s. 1293–1314. Artikkelin verkkoversio.
  5. a b c d Tervala, J.: Jälkikeynesiläinen taloustiede Suomessa: kriittinen katsaus. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2016, 112(1). vsk, s. 54-69. Artikkelin verkkoversio.
  6. Michelle Jamrisko mljamrisko: Ignored for Years, a Radical Economic Theory Is Gaining Converts Bloomberg.com. Viitattu 12.7.2016.
  7. MMT, The Euro and The Greatest Prediction of the Last 20 Years neweconomicperspectives.org. Viitattu 12.7.2016. en-US
  8. root: Minsky Moment Definition | Investopedia investopedia.com. 15.4.2008. Viitattu 12.7.2016. en-US
  9. What is Post-Keynesian economics? «  Seminar in Advanced Macroeconomics econ488.umwblogs.org. Viitattu 12.7.2016.
  10. Social Democracy for the 21st Century: An Alternative to the Modern Left: Hamouda and Harcourt on the History of Post-Keynesian Economics socialdemocracy21stcentury.blogspot.fi. Viitattu 12.7.2016.
  11. J. E. King: The Elgar Companion to Post Keynesian Economics 1.1.2012. Edward Elgar Publishing. Viitattu 12.7.2016. en
  12. a b Ahokas, Jussi & Holappa, Lauri: Juha Tervalan väitteet jälkikeynesiläisyydestä. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2016, 112(2). vsk, s. 228-243. Artikkelin verkkoversio.
  13. a b Sauramo, Pekka: Rahatalous haltuun – irti taloustieteen valtavirrasta. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2014, 110(2). vsk, s. 301-303. Artikkelin verkkoversio.
  14. Lainà, Patrizio: Jälkikeynesiläisyydestä Tervalalle. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2016, 112(2). vsk, s. 244-247. Artikkelin verkkoversio.
  15. Tervala, Juha: Jälkikeynesiläinen taloustiede Suomessa: Vastine Ahokkaalle, Holapalle ja Lainàlle. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2016, 112(2). vsk, s. 248-251. Artikkelin verkkoversio.
  16. Suomen suosituin talousaiheinen blogi on Raha ja talous marmai.fi. Viitattu 12.7.2016.
  17. Poliittinen talous -podcast Soundcloud-palvelussa soundcloud.com. Viitattu 9.3.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]