Laissez-faire

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Talousjärjestelmät
Suuntaukset ja teoriat

Kapitalistinen talousjärjestelmä
Kommunistinen talousjärjestelmä
Sosialistinen talousjärjestelmä
Korporativistinen talousjärjestelmä
Laissez-faire · Merkantilismi
Distributismi

Sektorit ja järjestelmät

Suljettu talous · Kaksoistalous
Lahjatalous · Epävirallinen talous
Markkinatalous · Sekatalous
Avoin talous · Osallisuustalous
Suunnitelmatalous · Omavaraistalous
Harmaa talous · Virtuaalitalous
Sosialistinen markkinatalous
Vihreä talous

 n  k  m 

Laissez-faire [lɛsefɛʁ] (Fr-Laissez-faire.oga kuuntele (ohje)) on vapaan markkinatalouden suuntaus ja tunnuslause, joka on suomeksi kirjaimellisesti käännettynä antakaa tehdä.

Fraasi juontaa juurensa absolutismin ajan Ranskaan. Anekdootin mukaan Ranskan valtiovarainministeri Jean-Baptiste Colbert (1619–1683) kysyi joukolta porvareita, mitä hallitus voisi tehdä talouselämän hyväksi. Yrittäjä nimeltä Legendre vastasi ”laissez-nous-faire” eli ”antakaa meidän tehdä”, jolla hän tarkoitti, että poliitikkojen ei tulisi sekaantua talouselämään vaan antaa yrittäjien pyörittää talouselämää. Laissez-faire -valtiota ei ole koskaan ollut olemassa, sillä valtio on aina jossain määrin puuttunut vapaaseen markkinatalouteen.

Termiä käytti muun muassa klassinen liberaali taloustieteilijä ja poliitikko, paroni Anne Robert Jacques Turgot (1727–1781) kirjassaan Reflexions sur la formation et la distribution des richesses (1766).

Toinen selitys sanonnan ”laissez-faire” synnylle on, että sitä käytti M. Alpha eräässä kirjeessään kuvaillessaan François Quesnayn ja muiden fysiokraattien kannattamaa täysin vapaata markkinataloutta: Quesnayn ideologiaa luonnehdittiin sanonnalla ”laisser faire, laisser passer” eli ”antaa tehdä, antaa mennä”. Sanonta esiintyy myös versiona ”laissez-faire, laissez-passer, le monde va de lui-même!” eli ”antaa asioiden mennä omaa rataansa, maailmakin pyörii itsekseen”.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]