Avoin yhteiskunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Avoin yhteiskunta on ranskalaisen filosofi Henri Bergsonin luoma sekä Karl Popperin popularisoima ja edelleen kehittämä käsite, jonka Popper esitteli vuonna 1945 julkaistussa kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset. Ideaalisena yhteiskuntana nähtiin äärimmäisen läpinäkyvä demokratia, joka on avoin muutoksille ja perustuu ihmisoikeuksille sekä panarkismille.

Avoimen yhteiskunnan vastakohtia ovat totalitarismi ja autoritarismi. Nämä eroavat toisistaan seuraavissa suhteissa:[1]

Tasa-arvo vastaan luonnolliset etuoikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoin yhteiskunta kohtelee ihmisiä tasa-arvoisesti riippumatta syntyperästä, rodusta tai varallisuudesta. Tämä on kiistetty väittämällä, että todellisuudessa ihmiset ovat luonnostaan eriarvoisia. Erojen on nähty johtuvan esimerkiksi rotuominaisuuksista, kastista tai jalosta syntyperästä. Tasa-arvo on jo periaatteessa mahdoton, sillä eriarvoisten ihmisten tasa-arvoinen kohtelu johtaa väistämättä eriarvoisuuteen. Lisäksi se on typerää, sillä kokonaisuuden edun mukaista on, että kukin asetetaan luonnollisia kykyjään vastaavalle paikalle yhteiskunnan hierarkiassa.lähde?

Individualismi vastaan kollektivismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Totalitarismi tukeutuu kollektivismiin vaatimuksenaan että yksilön tulee luopua itsekkyydestä ja toimia kokonaisuuden etua silmällä pitäen. Oikeudenmukaisuus samaistetaan ryhmän etuun.

Individualisti huomauttaa, että egoismin vastakohta on altruismi eikä suinkaan kollektivismi. Vallassa oleva yhteiskuntaluokka toimii sekin itsekkäästi, ja propagandassaan syyttää itsekkyydestä niitä jotka eivät alistu.

Yksilön ja valtion suhde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion tehtävä on turvata yksilön perusoikeudet, ja yksilö on siksi valmis luopumaan osasta suvereniteettiaan. Asia kääntyy päälaelleen kun valtion edun turvaamiseksi lähdetään rajoittamaan kansalaisten oikeuksia. Autoritaristinen valtio eli suljettu yhteiskunta pyrkii valvomaan kansalaistensa mielipiteitä ja jopa moraalia. Moraalisen vastuun siirtäminen pois yksilöltä tietää moraalin loppua. Avoimessa yhteiskunnassa yksilö kontrolloi valtiota eikä päinvastoin.

Popperin määrittelmän mukaisessa suljetussa yhteiskunnassa muutosta ei tapahdu ilman vallankumousta ja vallanpitäjien veristä syrjäyttämistä.

Avoimen yhteiskunnan arvostelijoita ovat mm. Platon, tosin omana aikanaan Popperin jne. töistä tietämättömänä, ja Pentti Linkola.

Vuonna 1947 Popper perusti klassista liberalismia puolustavan Mont Pelerin Society -ryhmän yhdessä ystävänsä Friedrich Hayekin, Milton Friedmanin, Ludwig von Misesin ym. kanssa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Popper, Karl: Avoin yhteiskunta ja sen viholliset, s. 140-. Keuruu: Otava, 2000. ISBN 951-1-16685-9.
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.