Avoin yhteiskunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Avoin yhteiskunta on ranskalaisen filosofi Henri Bergsonin luoma sekä Karl Popperin popularisoima ja edelleen kehittämä käsite, jonka Popper esitteli vuonna 1945 julkaistussa kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset. Bergson määrittelee avoimen yhteiskunnan sellaiseksi joka periaatteessa aina edistää humanismia.[1] Ideaalina demokratia on humaaniuden kehityssuunnan tienviitta.[1] Yhteiskunnan avainominaisuuksia ovat yksilönvapaus ja rauhanomainen itsekorjautuvuus. Edelliset ominaisuudet toteuttavien liberaalien demokratioiden valtiomuodon demokraattisuus on sekundäärinen lisäetu.[2] Avoin yhteiskunta on avoin muutoksille ja perustuu ihmisoikeuksille sekä panarkismille.

Avoimen yhteiskunnan vastakohta on suljettu yhteiskunta. Avoimessa yhteiskunnassa yksilöt tekevät henkilökohtaisia päätöksiä. Suljetussa, maagisessa eli heimokantaisessa eli kollektiivisessa yhteiskunnassa yksilön etu on toissijainen. Suljetun yhteiskunnan piirteitä ovat totalitarismi ja autoritarismi. [3] Ennaltamäärätyn kehityksen yhteiskunnallisia oppeja Popper kutsuu historisismeiksi, ja näiden uskomusjärjestelmien kehittäjiä suljetun yhteiskunnan edistäjiksi.[4]

Individualismi vastaan kollektivismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Totalitarismi tukeutuu kollektivismiin vaatimuksenaan se, että yksilön tulee luopua itsekkyydestä ja toimia yhteishyvää silmällä pitäen. Oikeudenmukaisuus samaistetaan ryhmän etuun.

Individualisti huomauttaa, että egoismin vastakohta on altruismi eikä suinkaan kollektivismi. Vallassa oleva yhteiskuntaluokka toimii sekin itsekkäästi ja propagandassaan syyttää itsekkyydestä niitä, jotka eivät alistu.

Yksilön ja valtion suhde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion tehtävä on turvata yksilön perusoikeudet, ja yksilö on siksi valmis luopumaan osasta suvereniteettiaan. Asia kääntyy nurinpäin, kun valtion edun turvaamiseksi lähdetään rajoittamaan kansalaisten oikeuksia. Autoritaristinen valtio eli suljettu yhteiskunta pyrkii valvomaan kansalaistensa mielipiteitä ja jopa moraalia. Moraalisen vastuun siirtäminen pois yksilöltä johtaa moraalin turmeltumiseen. Avoimessa yhteiskunnassa yksilö kontrolloi valtiota eikä päinvastoin.

Popperin määritelmän mukaan suljettu yhteiskunta ei kykene omaehtoisiin muutoksiin. Demokraattiset instituutiotkaan eivät pysty korjaamaan itseään, korjaamiseen vaaditaan henkilöiden toimia.[5]

Popper arvostelee voimakkaasti Platonia[5], jonka esittämä filosofien johtama luokkayhteiskuntainen valtio on hänen tulkintansa mukaan kunnioittamiensa Sokrateen ja Demokritoksen ajatuksien vastainen. Popper lainaa Demokritosta: "...ja vaikka harvat saattavat panna alulle toimenpiteen, olemme kaikki kykeneviä sen arvioimiseen."[6]

Vuonna 1947 Popper perusti klassista liberalismia puolustavan Mont Pelerin Society -ryhmän yhdessä ystävänsä Friedrich Hayekin, Milton Friedmanin, Ludwig von Misesin ym. kanssa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Bergson, Henri: The two sources of morality and religion, s. 230, 244. Macmillan & co., 1935.
  2. The Internet Encyclopedia of Philosophy (IEP): Karl Popper: Political Philosophy iep.utm.edu.
  3. K.R. Popper: Avoin yhteiskunta ja sen viholliset, s. 243. Otava, 1974.
  4. Ilkka Niiniluoto: AVOIN YHTEISKUNTA, Kurssi Karl Popperin filosofiasta matskut.helsinki.fi. 5/2006.
  5. a b K.R Popper: Avoin yhteiskunta ja sen viholliset, s. 172, 183. Otava, 1974.
  6. K.R.Popper: Avoin yhteiskunta ja sen viholliset, s. 260. Otava, 1974.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.