Avoin yhteiskunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Avoin yhteiskunta on ranskalaisen filosofi Henri Bergsonin luoma sekä Karl Popperin popularisoima ja edelleen kehittämä käsite, jonka Popper esitteli vuonna 1945 julkaistussa kirjassaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset. Ideaalisena yhteiskuntana nähtiin äärimmäisen läpinäkyvä demokratia, joka on avoin muutoksille ja perustuu ihmisoikeuksille sekä panarkismille.

Avoimen yhteiskunnan vastakohta on suljettu yhteiskunta. Avoimessa yhteiskunnassa yksilöt tekevät henkilökohtaisia päätöksiä. Suljetussa, maagisessa eli heimokantaisessa eli kollektiivisessa yhteiskunnassa yksilön etu on toissijainen. Suljetun yhteiskunnan piirteitä ovat totalitarismi ja autoritarismi. [1]

Individualismi vastaan kollektivismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Totalitarismi tukeutuu kollektivismiin vaatimuksenaan se, että yksilön tulee luopua itsekkyydestä ja toimia yhteishyvää silmällä pitäen. Oikeudenmukaisuus samaistetaan ryhmän etuun.

Individualisti huomauttaa, että egoismin vastakohta on altruismi eikä suinkaan kollektivismi. Vallassa oleva yhteiskuntaluokka toimii sekin itsekkäästi ja propagandassaan syyttää itsekkyydestä niitä, jotka eivät alistu.

Yksilön ja valtion suhde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion tehtävä on turvata yksilön perusoikeudet, ja yksilö on siksi valmis luopumaan osasta suvereniteettiaan. Asia kääntyy nurinpäin, kun valtion edun turvaamiseksi lähdetään rajoittamaan kansalaisten oikeuksia. Autoritaristinen valtio eli suljettu yhteiskunta pyrkii valvomaan kansalaistensa mielipiteitä ja jopa moraalia. Moraalisen vastuun siirtäminen pois yksilöltä johtaa moraalin turmeltumiseen. Avoimessa yhteiskunnassa yksilö kontrolloi valtiota eikä päinvastoin.

Popperin määritelmän mukaan suljettu yhteiskunta ei kykene omaehtoisiin muutoksiin.

Popper arvostelee voimakkaasti Platonia[2], jonka esittämä filosofien johtama luokkayhteiskuntainen valtio on hänen tulkintansa mukaan kunnioittamiensa Sokrateen ja Demokritoksen ajatuksien vastainen. Popper lainaa Demokritosta: "...ja vaikka harvat saattavat panna alulle toimenpiteen, olemme kaikki kykeneviä sen arvioimiseen."[3]

Vuonna 1947 Popper perusti klassista liberalismia puolustavan Mont Pelerin Society -ryhmän yhdessä ystävänsä Friedrich Hayekin, Milton Friedmanin, Ludwig von Misesin ym. kanssa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. K.R. Popper: Avoin yhteiskunta ja sen viholliset, s. 243. Otava, 1974.
  2. K.R Popper: Avoin yhteiskunta ja sen viholliset, s. 172. Otava, 1974.
  3. K.R.Popper: Avoin yhteiskunta ja sen viholliset, s. 260. Otava, 1974.
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.