Ayn Rand

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ayn Rand
Ayn Rand vuonna 1943.
Ayn Rand vuonna 1943.
Henkilötiedot
Syntynyt2. helmikuuta 1905
Pietari, Venäjän keisarikunta
Kuollut6. maaliskuuta 1982 (77 vuotta)
New York City, New York, Yhdysvallat
Kansalaisuus yhdysvaltalainen
Ammatti kirjailija, filosofi
Puoliso Frank O'Connor (vih. 1929; k. 1979)
Kirjailija
Äidinkielivenäjä
Tuotannon kielienglanti
Aikakausi 1934–1982
Aiheet filosofia
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
aynrand.org
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Ayn Rand (oik. Ayn Rand O'Connor, alk. Alisa Zinovjevna Rozenbaum (ven. Алиса Зиновьевна Розенбаум); 2. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1905 Pietari, Venäjän keisarikunta6. maaliskuuta 1982 New York City, New York) oli amerikanvenäläinen kirjailija ja filosofi, jonka perustama oppisuunta objektivismi korostaa objektiivisen todellisuuden, rationaalisen ajattelun, egoistisen etiikan ja kapitalistisen politiikan merkitystä. Ayn Randin kulttuurista perintöä ja hänen objektivismifilosofiaansa vaalii yhdysvaltalainen vuonna 1985 perustettu Ayn Rand Institute.

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ayn Rand syntyi Pietarissa varakkaaseen venäjänjuutalaiseen apteekkariperheeseen. Hänen perhettään vainottiin, ja perhe muutti Pietarista Krimille neljäksi vuodeksi Randin ollessa 12-vuotias. Paluun jälkeen perhe näki nälkää, ja isän omistama apteekki kansallistettiin valtiolle.lähde?

Rand valmistui Petrogradin valtionyliopistosta ja pääsi turistiviisumilla vierailemaan sukulaistensa luokse Yhdysvaltoihin. Kun hän vuonna 1926 muutti pysyvästi Yhdysvaltoihin, hän muutti nimensä Ayn Randiksi. Randin mukaan Ayn-nimi on osittain keksitty ja osittain oikea ja se perustuu suomalaiseen Aina-etunimeen, jonka venäläinen kirjoitusasu on ”Aйнa”. Ayn kertoi itse ääntävänsä nimensä ”ain”.[1]

Ajatusmaailma ja vaikutteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Randin ensimmäisen teoksen kansi. Pola Negriä käsittelevä monografia julkaistiin venäjäksi vuonna 1925.
Pääartikkeli: Objektivismi (Rand)

Randin romaanien keskiössä on ”randilaisen sankarin” arkkityyppi, henkilö, jonka kyvyt ja riippumattomuus aiheuttavat konfliktin enemmistön kanssa mutta joka silti sitkeästi pitää kiinni arvoistaan. Tämä toistaa Randin kokemusta, kun hän jo pikkulapsena päätti aina pysyä ihanteissaan vastoin vastustamansa kommunismin pyrkimystä määrätä ihmiskohtaloista.lähde?

Rand uskoi, että ihmisen tulee valita arvonsa ja toimintansa järkeen nojautuen, että ihmisellä on oikeus olla olemassa itsensä vuoksi, vailla pakkoa uhrata itsensä toisille tai oikeutta uhrata toisia itsensä vuoksi, ja että kenelläkään ei ole oikeutta ottaa arvoja toisista (hyväksykäyttää toisia) fyysisen voiman avulla.[2][3]

Rand kirjoitti Neuvostoliiton totalitarismista ja piti sosialismia ja kansallissosialismia epäinhimillisinä järjestelminä.[4][5] Hän sai vähitellen miljoonia lukijoita ympäri maailmaa. Muun muassa Yhdysvaltain keskuspankin entinen pääjohtaja Alan Greenspan on tunnustautunut objektivistiksi.[6] Myös suomalainen pankkiiri Björn Wahlroos on nimennyt Randin itselleen tärkeäksi ajattelijaksi.[7]

Vuonna 1940 Ayn Rand tuki suomalaisten talvisotaa lahjoittamalla 25 dollaria Fighting Funds For Finland -keräykseen.[8][9]

Yksi Randin keskeisistä ajatuksista on omistuksen koskemattomuus: yksilön valta omaan kehoonsa ja omaisuuteensa. Rand asettaa tälle kuitenkin joitakin rajoitteita, joista Ayn Rand -instituutin perustaja Leonard Peikoff käyttää nimitystä ”omistusoikeuden kontekstuaalisuus”.[10] Rand esittää, että omistusoikeudet voivat olla olemassa vain riittävän sivistyksen piirissä. Hänen mukaansa eurooppalaisilla oli aikoinaan täysi oikeus ottaa Pohjois-Amerikka itselleen intiaaneilta, koska Amerikan alkuperäiskansa eli alkeellisessa heimokulttuurissa eikä heillä ollut riittävää sivistystä omistusoikeuden käsitteen ymmärtämiseen eikä kunnioittamiseen.[11]

Randin ajatusmaailmaan vaikuttivat eniten Aristoteles ja valistusajattelijat. Silti Rand piti Immanuel Kantin filosofiaa pahana. Friedrich Nietzschen filosofiaa hän vihasi, mutta arvosti tätä kirjailijana.lähde?

Teosten filmatisointeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruuden kokemukset vaikuttivat Randin myöhempään kommunisminvastaisuuteen, mikä ilmenee hänen 1936 julkaistussa omaelämäkerrallisessa esikoisromaanissaan We the Living. Romaani filmatisoitiin 1940-luvulla Italiassa nimellä Noi vivi muodissa olleen neorealismin hengessä. Pari vuotta myöhemmin (1938) julkaistua dystopiaromaania Anthem ei ole sovitettu elokuvaksi. King Vidor ohjasi Randin romaanista The Fountainhead (1943) vuonna 1949 Randin oman käsikirjoituksen pohjalta Hollywood-elokuvaversio Pilvenpiirtäjä. Rand kirjoitti käsikirjoituksia myös muutamiin muihin elokuviin ja teatterinäytelmiin. Kirjasta Kun maailma järkkyi tehty elokuva Kun maailma järkkyi (2011), jonka on ohjannut Paul Johansson.lähde?

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ayn Randin hauta Kensicon hautausmaalla Valhallassa New Yorkin osavaltiossa.

Rand oli naimisissa taiteilija Frank O'Connorin kanssa. Heillä ei ollut lapsia.

Rand oli tupakoitsija, ja hän sairastui keuhkosyöpään.[12] Rand käytti myös amfetamiinia 30 vuoden ajan vuodesta 1942 aina 1970-luvulle.[13]

Sitaatteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Älä ikinä sano, että halu tehdä hyvää voiman avulla on hyvä aikomus. Vallanhalu ja typeryys eivät ole ikinä hyviä aikomuksia.”
  • ”Luovalla ihmisellä on halu saavuttaa, ei päihittää toisia.”
  • ”Pahuutta ei voi tapahtua ilman uhrin suostumusta.”
  • ”Miksi he aina opettavat meille että on helppoa ja pahaa tehdä mitä haluaa ja että tarvitsemme itsekuria hallitaksemme itsemme? Se on vaikeinta maailmassa – tehdä mitä haluamme. Ja siihen vaaditaan suurinta rohkeutta.”
  • ”Opi arvostamaan itseäsi, eli taistele onnesi puolesta.”
  • ”Pahinta syyllisyyttä on hyväksyä ansaitsematon syyllisyys.”
  • ”Onnellisuus syntyy kun ihminen saavuttaa omat arvonsa.”

Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunokirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Night of January 16th (1934)
  • We The Living (1936)
  • Hymni (Anthem, 1938), suom. Jyrki Iivonen, julkaistu Portti-lehdessä 16 (1997) : 3, s. 84–110
  • The Fountainhead (1943)
  • Kun maailma järkkyi (Atlas Shrugged, 1957), Suom. Jyrki Iivonen, Minerva 2017

Tietokirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • For the New Intellectual (1961)
  • The Virtue of Selfishness (Nathaniel Brandenin kanssa) (1964)
  • Capitalism: The Unknown Ideal (Nathaniel Brandenin, Alan Greenspanin ja Robert Hessenin kanssa) (1966)
  • Introduction to Objectivist Epistemology (1967)
  • The Romantic Manifesto (1969)
  • The New Left: The Anti-Industrial Revolution (1971)
  • Philosophy: Who Needs It (1982)

Postuumit teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Early Ayn Rand (Leonard Peikoffin julkaisema. Kirjassa on myös hänen kommenttinsa) (1984)
  • The Voice of Reason: Essays in Objectivist Thought (Leonard Peikoffin julkaisema; Leonard Peikoffin ja Peter Schwartzin novelleja) (1989)
  • Introduction to Objectivist Epistemology toinen painos (Harry Binswangerin julkaisema; Leonard Peikoffilta lisämateriaalia) (1990)
  • Letters of Ayn Rand (Michael S. Berlinerin julkaisema) (1995)
  • Journals of Ayn Rand (David Harrimanin julkaisema) (1997)
  • Ayn Rand's Marginalia : Her Critical Comments on the Writings of over Twenty Authors (Robert Mayhewin julkaisema) (1998)
  • The Ayn Rand Column: Written for the Los Angeles Times (Peter Schwartzin julkaisema) (1998)
  • Russian Writings on Hollywood (Michael S. Berlinerin julkaisema) (1999)
  • Return of the Primitive: The Anti-Industrial Revolution (laajennettu painos kirjasta The New LeftPeter Schwartzin julkaisema sekä hänen novellejaan lisätty) (1999)
  • The Art of Fiction (Tore Boeckmannin julkaisema) (2000)
  • The Art of Nonfiction (Robert Mayhewin julkaisema) (2001)
  • The Objectivism Research CD-ROM (kokoelma useimmista Randin töistä CD:llä) (2001)
  • Three Plays (2005)
  • Ayn Rand Answers (2005)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rand, Ayn: Letter 041 Ayn Rand Archives. 30.1.1937. Viitattu 23.3.2021.
  2. Altruism Ayn Rand Lexicon. Viitattu 23.3.2021.
  3. Individual Rights Ayn Rand Lexicon. Viitattu 23.3.2021.
  4. Soviet Russia Ayn Rand Lexicon. Viitattu 23.3.2021.
  5. Fascism/Nazism Ayn Rand Lexicon. Viitattu 23.3.2021.
  6. Rubin, Harriet: Ayn Rand’s Literature of Capitalism The New York Times. 15.9.2007. Viitattu 23.3.2021..
  7. Ahtiainen, Ilkka – Blåfield, Antti: Kapitalistin muotokuva – Björn Wahlroosin haastattelu. Helsingin Sanomat, 12.2.2012. Artikkelin maksullinen verkkoversio..
  8. Letter 049 Ayn Rand Archives. 15.2.1940. Viitattu 23.3.2021.
  9. Meirson, Itay: I Visited the Secret Lair of the Ayn Rand Cult Haaretz. 18.4.2020. Viitattu 23.3.2021.
  10. Peikoff, Leonard: What do you think of the plan for a mosque in New York City near Ground Zero? (Podcast.)
  11. Ayn Rand Answers, s. 102–104.
  12. Ayn Rand and the Vip Dipers. Huffington Post
  13. Ayn Rand Speed Addict. The Week.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jalonen, Jussi: Ayn Rand: Kapitalismin valtiatar. Helsinki: Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-028-8.
  • Kanniainen, Vesa: Ayn Randin perintö ihmiskunnalle sulaa. Tieteessä tapahtuu, 2021, nro 3, s. 43–47. Artikkelin verkkoversio.
  • Raatikainen, Panu: Tätä he lukevat. Voima, 2012, nro 5–6, s. 58–59. Artikkelin verkkoversio Viitattu 23.6.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ayn Rand.