Hymni (pienoisromaani)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee pienoisromaania. Katso muita merkityksiä täsmennyssivulta.


Hymni
Anthem
Solid black.svg
Alkuperäisteos
Kirjailija Ayn Rand
Kieli englanti
Julkaistu 1938
Suomennos
Suomentaja Jyrki Iivonen
Kustantaja Portti
Julkaistu 1997
Ulkoasu aikakauslehti
Sivumäärä 26
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Hymni (engl. Anthem) on Ayn Randin kirjoittama dystooppinen science fiction -pienoisromaani. Kirjan tapahtumat sijoittuvat tulevaisuuteen jossa yhteiskunta on teknologisesti taantunut ja jossa kaikki yksilöllisyys on poistettu.[1]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hymni sijoittuu tulevaisuuden yhteiskuntaan joka on muodostunut Suuressa Uudelleensyntymisessä. Suuri Uudelleensyntyminen seurasi taistelua jossa monet ihmiset olivat voittaneet kourallisen ihmisiä joita nyt sanottiin Pahoiksi. Taistelun jälkeen kaikki Pahojen laatimat kirjoitukset poltettiin tulessa jota kutsutaan Suuren Uudelleensyntymän Aamunkoitoksi. Aikaa ennen Suurta Uudelleensyntymää kutsutaan Mainitsemattomiksi Ajoiksi, ja siitä puhuminen on rikos. Nykyistä yhteiskuntaa hallitsevat neuvostot jotka toimivat Maailmanneuvoston alaisuudessa. Kirjan yhteiskunnassa ei ole yksilöitä, on vain yksi ainoa suuri ME, ja sanat kuten "minä" ja "sinä" ovat kadonneet kielestä, jokainen käyttää sanaa "me" puhuessaan itsestään. Kenelläkään ei ole myöskään nimeä, ainoastaan numerosarja kuten kirjan päähenkilöllä Tasa-arvo 7-2521:llä. Kirjan yhteiskunnassa lapset erotetaan vanhemmistaan heti syntymästään, jonka jälkeen he viettävät viisi vuotta Lastenkodissa ja seuraavat 10 vuotta Koulukodissa jonka jälkeen Ammattineuvosto antaa jokaiselle ammatin jota he harjoittavat 40-vuotiaaksi asti. Työikäisenä he asuvat omissa Taloissaan muiden samaa työtä tekevien ihmisten kanssa. Tämän jälkeen he siirtyvät Tuottamattomien Taloon jossa viettävät viimeiset päivänsä Valtion huollettavina.[2]

Hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tasa-arvo 7-2521 (Voittamaton, Prometheus): Tarinan päähenkilö. Poikkeuksellinen yksilö pituutensa, älynsä ja intonsa puolesta.
  • Vapaus 5-3000 (Kultainen, Gaea): Tasa-arvo 7-2521:n rakastettu. Kaunis kultahiuksinen tyttö. Työskentelee pelloilla.
  • Liitto 5-3992: Tasa-arvo 7-2521:n työkaveri. Yksinkertainen mies.
  • Kansainvälinen 4-8818: Tasa-arvo 7-2521:n työkaveri. Terävä-älyinen ja ymmärtäväinen mies.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novellissa päähenkilö kertoo muistiinpanojensa kautta tarinansa. Muistiinpanot on numeroitu yhdestä kahteentoista. 1. luvussa Tasa-arvo 7-2521 kertoo elämänsä sen hetkiseen tilanteeseen asti, kuinka hän on koko elämänsä ajan tajunnut olleensa erilainen kuin muut ja kuinka hän päätyi löytämään tunnelin jossa alkoi kirjoittamaan muistiinpanojaan. 2. luvussa päähenkilö kertoo tutustumisestaan Vapaus 5-3000 -nimiseen tyttöön joka työskentelee pelloilla, sekä 10-vuotiaana näkemänsä tapauksen, jossa Lausumattoman Sanan sanoja poltettiin elävältä kaupungin torilla. 3. luvussa Tasa-arvo 7-2521 kertoo kuinka hän löysi sähkön. 4. luvussa päähenkilö kertoo tapaamisestaan Vapaus 5-3000 kanssa ja kuinka he kertoivat toisilleen antamansa nimet. 5. luvussa päähenkilö kertoo kuinka hän kehitti toimivan lampun. 6. luvussa kerrotaan kuinka päähenkilö jäi kiinni myöhästyttyään palata teatteriin ajoissa ja kuinka häntä oli kidutettu kun hän ei paljastanut olinpaikkaansa, lopulta hän oli karannut ehtiäkseen viedä lamppunsa Oppineiden Maailmanneuvoston kokoukseen. 7. luvussa päähenkilö oli esitellyt keksintönsä Oppineille, mutta hänet tuomittiin lakien rikkomisesta ja hänen keksintönsä haluttiin tuhota, niinpä hän oli paennut Tutkimattomaan Metsään. 8. luvussa päähenkilö nauttii metsässä olemisesta. 9. luvussa paljastuu kuinka Kultainen oli seurannut Voittamatonta metsään, ja he jatkaisivat nyt matkaansa yhdessä. 10. luvussa päähenkilö kertoo heidän löytäneen talon vuoren tasanteelta jonne he olivat majoittuneet asumaan. 11. luvussa päähenkilö on viimein löytänyt Lausumattoman Sanan kirjoista joita jotka oli kirjoitettu Mainitsemattomilla Ajoilla, se sana on "minä". 12. luvussa päähenkilö valitsee itselleen nimeksi Prometheus ja antaa Kultaiselleen nimeksi Gaea. Lopuksi hän paljastaa suunnitelmansa luoda löytämästään talosta uusi maailman keskus johon hän tuo ensin ystävänsä kaupungista ja johon hän myöhemmin antaa kaikkien puhdassieluisten ihmisten tulla.[2]

Dystooppisen kirjallisuuden piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hymni on hyvin tyypillinen dystooppinen kertomus josta löytyy monia lajityypille ominaisia piirteitä[3]:

  • Yksityisyyden rajoittaminen: Hymnissä kaikki yksityisyys ja yksilöllisyys on yritetty poistaa; "Minä" ja "sinä" eivät kuulu ihmisten sanavarastoon, sekä yksin toimiminen, puhuminen ja kirjoittaminen ovat rikoksia eikä ihmisillä ei ole nimiä, ainoastaan numerot joista heidät tunnistaa.
  • Yksilön näkökulma kerronnassa: Hymni on kirjoitettu päähenkilön muistiinpanojen muodossa, hyvin samantapaisesti kuin Zamjatinin aiemmin ilmestynyt Me.
  • Yksilön kapina ja mahdollinen tuhoutuminen: Hymnin päähenkilö rikkoo lakia tekemällä yksin tutkimusta, jonka tulokset hän esittelee Oppineiden Maailmanneuvostolle, mutta kiitoksen ja kunnian sijaan hänet tuomitaan rikollisena ja hänen keksintönsä halutaan tuhota. Päähenkilö pakenee tämän jälkeen Tutkimattomaan Metsään.
  • Ihmisten välinpitämättömyys: Hymnissä kaikki tuntevat pelon ilmapiirin, mutta eivät uskalla tehdä asialle mitään.
  • Seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden kontrollointi: Hymnin yhteiskunnnassa miesten ei tule ajatella naisia muulloin kuin jokakeväisenä paritusaikana, jolloin kaikki yli 20-vuotiaat miehet ja kaikki yli 18-vuotiaat naiset lähetetään yöksi kaupungin Parittelupalatsiin. Siellä Eugeniikan neuvosto on määrännyt jokaiselle miehelle yhden naisen.
  • Menneisyyden kieltäminen ja manipulointi: Hymnin yhteiskunnassa on rikos ajatella aikaa ennen Suurta Uudelleensyntymää, aikaa joka on nyt kirottu ja kaikki siihen viittaava on hävitetty.
  • Kielen ja vallan suhde: Hymnin yhteiskunnassa ei tunneta sanoja "minä" eikä "sinä", on vain "me", jolla jokainen puhuu myös itsestään. Tämä "me" on koko yhteiskunta jossa valtaa käytetään eri neuvostojen kautta.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja julkaistiin ensimmäisen kerran Englannissa vuonna 1938, mutta Yhdysvalloissa mikään kustantamo ei aluksi halunnut ottaa teosta julkaistavaksi. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa vasta sodan jälkeen vuonna 1946, mutta osoittautui aluksi kaupalliseksi pettymykseksi. Randin mukaan poliittiset syyt vaikuttivat kirjan julkaisun myöhästymiseen.[4] Hymni pääsi Libertarian Futurist Societyn Hall Of Fameen vuonna 1987.[5]

Kirjailijan omat kommentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hymnin työvaiheessa käytetty nimike oli "Ego", ja yksi Randin kirjeenvaihtaja oli varoittanut olevan ihmisiä joille sana ego on "liian vahva - ehkä jopa moraaliton." Tähän Rand oli vastannut: "Totta kai heitä on. Keitä vastaan kuvittelet kirjan olevan kirjoitetun?"[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rand, Ayn. Anthem. Penguin classics. 2008.
  2. a b Portti 3/1997, s. 84-110.
  3. Samola, Hanna. Johdatus dystopiaan. Luento Tampereen yliopistossa 2015.
  4. Portti 3/1997, s.115.
  5. lfs.org
  6. Leonard Peikoffin kirjoittama johdanto s. vi. Rand, Ayn. Anthem. Penguin Classics. 2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]