Konformisuus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Konformisuus tai konformismi[1] on sosiaalipsykologian ilmiö, jolla tarkoitetaan yksilön mukautumista enemmistön mielipiteeseen, arvoihin tai käyttäytymiseen. Esimerkkinä konformistisesta ilmiöstä on pidetty esimerkiksi muotia.

Jos ihmisille esimerkiksi näytetään kuvaa vihaisista kasvoista ja muut ympärillä olevat ihmiset väittävät, että kyseessä on inhon irvistys, ihmisillä on taipumus vakuuttua, että kyseinen kasvojen ilme kuvastaa inhoa.[2] Solomon Asch on tutkinut konformisuutta kokeella, jossa kuuden valekoehenkilön sekaan laitettiin yksi oikea koehenkilö. Koehenkilöille näytettiin janaa, ja sen rinnalla kolmea muuta janaa. Yksi janoista oli selvästi yhtä pitkä kuin ensimmäinen jana. Koehenkilöiltä kysyttiin, mikä viivoista on yhtä pitkä ensimmäisen kanssa. Tulokseksi saatiin, että 33% oikeista koehenkilöistä vastasivat väärin, kun valekoehenkilöt vastasivat väärin, koska koehenkilö mukautui konformisuuden periaatteen mukaan enemmistön mielipiteeseen.

Valheellisessa konsensusvaikutuksessa on kyse ilmiöstä, jossa ihminen ajattelee muiden ihmisten jakavan heidän vaikutelmansa. Ilmiö on päinvastainen konformismin kanssa. Ihmisellä voi esimerkiksi olla taipumus ajatella, että muilla ihmisillä herää samanlaisia tunnetiloja joutuessaan todistamaan jotakin kohtausta.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pienehkö sivistyssanakirja Pienehkö sivistyssanakirja. Viitattu 5.4.2009.
  2. a b Boyer, Pascal: Ja ihminen loi Jumalat, s. 341. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-31815-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.