Björn Wahlroos
| Björn Wahlroos | |
|---|---|
 Björn Wahlroos |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Nalle |
| Syntynyt | 10. lokakuuta 1952 Helsinki |
| Muut tiedot | |
| Yritys | Sampo |
| Asema | konsernijohtaja (2001–2009) |
| Hallitusjäsenyydet | Sampo (pj. 2009–2023) UPM (pj. 2008–2023)[1] Nordea (pj. 2011–2019) |
| Tutkinnot | kauppatieteiden tohtori |
| Siviilisääty | naimisissa |
| Puoliso | Saara Wahlroos (o.s. Litmanen) |
| Vanhemmat | Bror Wahlroos Marita Wahlroos (o.s. Isakson) |
| Lapset | Nina Wahlroos Thomas Wahlroos |
| Lempinimet | Nalle |
Björn Arne Christer ”Nalle” Wahlroos (s. 10. lokakuuta 1952 Helsinki[2]) on Sampo-konsernin, Nordean ja UPM:n entinen hallituksen puheenjohtaja ja Suomen talouselämän merkittävä vaikuttaja.[3]
Wahlroos on ollut Sammon suuromistaja,[4] omistanut Joensuun kartanon Halikossa,[5] ja toiminut kansantaloustieteen professorina.[6] Hän on lisäksi julkaissut tietokirjoja. Wahlroosia on kutsuttu ”Helsingin pörssin kuninkaaksi”, koska hän toimi yhtä aikaa kolmen suuren pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajana useiden vuosien ajan.[7]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yliopistossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahlroos valmistui ylioppilaaksi vuonna 1971. Tämän jälkeen Wahlroos opiskeli Svenska handelshögskolanissa, josta hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1975 ja kauppatieteiden tohtoriksi 1979. Hän toimi vuosina 1979–1985 Svenska handelshögskolanin kansantaloustieteen professorina.[8] Lisäksi hän on ollut vierailevana apulaisprofessorina Northwestern-yliopiston Kellogg Graduate School of Managementissä sekä Brownin yliopistossa.[9]
Liike-elämässä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahlroos toimi vuosina 1985–1992 Suomen Yhdyspankin (SYP) johtokunnan varajäsenenä, jäsenenä ja varatoimitusjohtajana. Vuonna 1992 Wahlroosista tuli Mandatumin toimitusjohtaja. Mandatumin yhdistyessä vuonna 2001 Sampo-konserniin Wahlroosista tuli Sammon toimitusjohtaja ja suurin yksityinen osakkeenomistaja (2,13 prosenttia osakkeista). Huhtikuussa 2009 hän siirtyi Sammon hallituksen puheenjohtajaksi.
Wahlroos oli avainhahmoja, kun valuutta- ja korkosäännöstely purettiin ja toimija niin sanotussa kasinotaloudessa, jossa yhtiöitä vallattiin ja järjesteltiin uudelleen. Wahlroos myi Tampellan säästöpankkiryhmälle, järjesteli Sponsor- ja Spontel-sijoitusyhtiöitä Kansallis-Osake-Pankin (KOP) kanssa ja osallistui KOP:n ja SYP:n fuusioon. Vuonna 1992 hän siirtyi pääomistajana johtamaan SYP:sta lohkaistua Mandatumia. Mandatum osti 1998 Interbankin ja listautui Helsingin pörssiin.[10]
Vuonna 2001 Mandatum yhdistettiin Sampo-Leoniaan. Wahlroos oli myös Varman hallituksessa, jolla on historialliset siteet Sampoon. Sammon pankkitoiminta eli vanha Postipankki myytiin Danske Bankille 2006.[10]
"Pörssin kuningas"
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen henkilö, joka on itse hankkinut omaisuutensa.[11] Vuonna 2018 Wahlroosin omaisuuden arvioitiin olleen yli 700 miljoonaa euroa.[12] Vuonna 2025 Wahlroos itse kertoi omaisuutensa ylittävän miljardi euroa.[13]
Wahlroos oli 2000-luvulla useiden vuosien ajan Suomen suurituloisimpien joukossa.[14]
Helsingin Sanomien toukokuussa 2009 hallituspaikkoihin ja pörssiyritysten markkina-arvoihin perustuvan selvityksen mukaan Wahlroosilla oli Suomessa eniten valtaa pörssiyhtiöiden hallituksissa.[15] Saman vuoden lopulla Iltalehti valitsi hänet Suomen talouselämän vaikutusvaltaisimmaksi päättäjäksi.[16] Wahlroos sijoittui kolmanneksi Suomen Thinkers 20 -listalla Nordic Business Report -lehden valitessa Suomen suurimpia bisnesajattelijoita elokuussa 2012.[17]
Toimittaja Olli Harman mukaan Wahlroos kehitti Mandatumista ja myöhemmin Samposta "todellisen rahantekokoneen". Sampo Pankin myymistä neljällä miljardilla eurolla hän piti strategisesti loistavana, mutta UPM:n kääntäminen huippumenestykseen teki Wahlroosista lopullisesti "pörssin kuninkaan". Nordeassa Wahlroos oli Harman mukaan pärjännyt huonommin.[18]
Wahlroos maksoi veroja 2000–2016 noin 64 miljoonaa euroa, kolmanneksi eniten Suomessa.[12]
Vuonna 2021 uutisoitiin, että Wahlroos on siirtänyt yli 140 miljoonaa euroa varallisuuttaan veroparatiisina tunnettuun Luxemburgiin.[19][20]
Poliittinen osallistuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opiskeluaikanaan Wahlroos toimi taistolaisliikkeessä.[21][22][23][24] Hän kuului Finlands Svenska Skolungdomsförbund:iin (vuosina 1969–73) ja Sosialistisiin taloustieteen opiskelijoihin (1971–73) sekä työskenteli Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton opposition julkaisemassa Toveri-lehdessä.[25]
Vuonna 1973 Wahlroos erosi kaikista poliittisista järjestöistä. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa hän liittyi Ruotsalaiseen kansanpuolueeseen.[26] Hänet nimitettiin RKP:n syyskuussa 2008 aloittaneen talouspoliittisen valiokunnan puheenjohtajaksi.[27] Vuonna 2025 Wahlroos oli yhä RKP:n jäsen.[28]
Wahlroos tuki kokoomusta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 5 000 eurolla.[29]
Näkemyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talousajattelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahlroos argumentoi keväällä 2012 ilmestyneessä kirjassaan Markkinat ja demokratia: Loppu enemmistön tyrannialle, että valtion tulisi puuttua mahdollisimman vähän talouteen ja sääntelyä tulisi minimoida.[30]
Wahlroos on nimennyt esikuvikseen 1700-luvun taloustieteilijän Adam Smithin, uusliberalistisen Milton Friedmanin ja libertaristisen ajattelijan Ayn Randin.[31]
Kehitysapu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahlroos on sanonut pitävänsä kehitysapua "tyhmänä ja moraalittomana".[32] Maaliskuussa 2010 Wahlroos esitti kehitysavun leikkaamista, koska ”olemme 50 vuotta heittäneet rahaa Kankkulan kaivoon”. Hän perusteli näkemystä sambialaisekonomisti Dambisa Moyon kirjaan Dead Aid (Kuollut apu) perustuen.[33]
Wahlroosin mukaan kehitysavussa keskitytään liikaa demokratian kehittymiseen. Hänen mukaansa näyttää siltä, että demokratia ei ala toimia, ennen kuin bruttokansantuote henkeä kohti nousee tietylle tasolle ja pitää demokratiaa mahdollisesti kielteisenä kansalaisten turvallisuuden kannalta. Tärkeämpää olisi hänen mielestään kehittää oikeusvaltiota, perusmarkkinoiden toimivuutta ja yleistä turvallisuutta sekä kitkeä korruptiota.[34][35]
Maataloustuet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahlroosin mielestä maataloustuet tulisi lakkauttaa.[36] Wahlroos sanoi pitävänsä kehitysmaiden juhlahetkenä sitä päivää, jona Euroopan unioni lakkauttaa maataloustukensa, mutta ottavansa siihen asti hänelle annetun maataloustuen vastaan.[36] Vuonna 2007 Wahlroos sai 225 000 euroa maataloustukea (309. suurin tuensaaja), vuonna 2009 221 000[37]–273 000[38] euroa.
Vuonna 2019 Wahlroos ei vastanottanut enää maataloustukia, koska oli siirtänyt tilansa perillisilleen.[39]
Hyvinvointivaltio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahlroosin mukaan kasvavat tuloerot eivät johdu kapitalismista, ja eriarvoisuutta torjuttaisiin parhaiten lisäämällä investointeja yrityksiin.[40]
Wahlroosin mukaan rikkaat jättävät hyvinvointivaltion, jonne puolestaan pyrkivät maailman köyhät.[41] Vuonna 2010 Wahlroos sanoi, että Euroopassa joudutaan harkitsemaan sosiaalisen markkinatalousmallin tulevaisuutta, koska ihmisiä ei voi tulevaisuudessa verottaa nykyisellä tavalla. Hän sanoi myös, että köyhyyden ja "rikkinäisten perheiden" tukemista ei tulisi sietää.[42]
2010-luvulla Wahlroos puhui nuorten sosiaalitukien, kuten toimeentulotuen ja yli viisi vuotta opiskelleiden opintotuen, lakkauttamisen puolesta.[43] Wahlroos on arvostellut myös muun muassa yliopistotutkintojen rahoitusta ”tyhjäntoimittamisen subventiona”.[33]
Wahlroos on ilmoittanut kannattavavansa perustiliä.[44] Hänen näkemyksensä mukaan sosiaaliturvaa tulisi pienentää minimiin samalla.[45]
Suomen työmarkkinajärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahlroosin mukaan Suomessa työehtosopimuksien sopimiseen käytetty kolmikanta muistuttaa fasistista järjestelmää ja on epäparlamentaarinen.[46] Wahlroos haluaisi purkaa työehtosopimusten yleissitovuuden ja alentaa työttömyysturvaa.[45]
Koronaviruspandemian aikana[47] Wahlroos halusi, että ihmiset kävisivät töissä ja että valtioiden rajat pidettäisiin auki.[48] Hän myös vastusti koronapandemian aikaista talouden elvytyspakettia.[49]
Suomen eurojäsenyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahlroosin mielestä Suomelle olisi ollut parempi olla liittymättä euroon. Vuonna 2015 takaisin markkaan palaaminen oli hänen mielestään kuitenkin ”teoreettinen argumentti”.[50]
Donald Trump
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahlroos arvioi marraskuussa 2016, että presidentiksi valittu Donald Trump tulee olemaan hyväksi Yhdysvaltain taloudelle ajaessaan veroleikkauksia ja sääntelyn purkamista.[51]
Vuonna 2025 Wahlroos sanoi ihailevansa Trumpin saavutuksia ja olevansa "80–90 prosenttisesti" samaa mieltä Trumpin hallinnon aikaansaannosten kanssa.[28] Wahlroos pitää Trumpin tekemiä veronalennuksia ja sääntelyn purkua talouskasvua tukevana linjana.[52]
Ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahlroosin mukaan on "kiistatta totta", että hiilidioksidia pitäisi olla ilmakehässä vähemmän.[53] Hänen mukaansa ilmasto kuitenkin tuhoutuu sen takia, ettei siihen sovelleta markkinataloutta.[54] Wahlroosin mielestä luonnonvarojen riistoa aiheuttaa yhteisöllinen omistus, ja ratkaisu ongelmaan olisi maiden, vesien ja ilman yksityistäminen.[55][56]
Muita näkemyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahlroos pitää Suomen presidentin valtaoikeuksien vähentämistä virheenä. Wahrloosin mukaan muutos on jähmettänyt päätöksentekoa ja antanut ulkoparlamentaarista valtaa etujärjestöille ja lobbareille.
Wahlroos ei kannata Suomen käpertymistä sisäänpäin, mutta näkee Suomen tulevaisuuden vaikeana. Wahlroos jakaa Suomen tulevaisuusskenaariot Kreikan tiehen ja Singaporen tiehen. Venäjää Wahlroos pitää Suomen mahdollisuutena, mutta Venäjä-yhteistyö kasvattaisi Suomen riskejä.[57]
Wahlroos on arvostellut julkisuudessa presidentti Tarja Halosta muun muassa presidentti-instituution kärsimisestä ja siitä, että Halosen poliittinen linja olisi ollut eri kuin kansan enemmistöllä.[31][58]
Wahlroos on esittänyt, että maailman liikakansoitus voitaisiin ratkaista asettamalla yläraja väestön kasvulle ja huutokauppaamalla oikeus lasten tekemiseen. Väestökauppa johtaisi Wahlroosin mukaan lopulta tulonjaon tasoittumiseen. Hänen mukaansa tällaista vaihtoehtoa pitäisi kuitenkin miettiä vasta, kun kaikki muut mahdolliset ratkaisut on käyty läpi.[55]
Vuonna 2023 Wahlroos sanoi, että Petteri Orpon kokoomusjohtoisen hallituksen hallitusohjelma on paras kautta aikojen.[59]
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2012 tamperelainen Legioonateatteri esitti mielenterveysteemaan sisältyvää Minä, minä ja minä -teatteriesitystä, joka sisälsi narsistisen Wahlroos-hahmon. Demokraatti-lehdessä teatteriesityksen arvostelussa Wahlroosia nimitettiin valtakunnannarsistiksi.[60]
Wahlroosia on Helsingin Sanomien kirja-arviossa kirjastaan Markkinat ja demokratia arvosteltu vanhentuneen tutkimuskirjallisuuden käytöstä sekä huonoista perusteluista.[30]
Perhe ja yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wahlroosin isä Bror Wahlroos oli kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö.[61] Björn Wahlroos on kertonut, että hänen isänsä oli alkoholisti. Isän vaikea käytös sai hänet nuoruudessa radikalisoitumaan ja liittymään poliittiseen toimintaan.[62]
Wahlroosin liikanimi ”Nalle” on peräisin nuoruusvuosilta, jolloin samassa toveripiirissä oli kolme Björniä.[61] Björn Wahlroosin poika on Thomas Wahlroos.[63]
Wahlroos asui Halikossa Joensuun kartanossa. Joulukuussa 2013 hän siirsi kirjansa Ruotsiin.[64] Wahlroosin mukaan muuton taustalla olivat turvallisuussyyt.[65] Wahlroos myönsi, että kirjojen siirtämisestä maahan, joka ei peri perintöveroa, aiheutuva verosäästö on sadan miljoonan euron kokoluokkaa.[66]
Björn Wahlroos ja hänen puolisonsa Saara Wahlroos ovat tehneet avioehdon, jossa Björn Wahlroos saa pitää omaisuutensa.[67] Hän on sanonut tätä elämänsä parhaaksi diiliksi.[68]
Hän käy metsästämässä yhdessä Ruotsin kuninkaan kanssa.[69]
Wahlroos lahjoittaa omaisuuttaan hyväntekeväisyyteen säätiöiden kautta.[69] Saara ja Björn Wahlroosin säätiö tukee apurahoin muun muassa politiikkaan, journalismiin ja taloustieteeseen keskittyvää toimintaa.[70]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Markkinat ja demokratia: Loppu enemmistön tyrannialle. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25176-7
- Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta. (Englanninkielisestä käsikirjoituksesta suomentanut Juhana Rossi) Helsinki: Otava, 2015. ISBN 978-951-1-28592-2
- Hiljainen vallankumous: Tekikö uusi perustuslaki Suomen hallitsemisen mahdottomaksi? Helsinki: Taloustieto, 2017. ISSN 2342-8066 ISBN 978-951-628-691-7
- Kuinkas tässä näin kävi? Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua. Otava, 2019. ISBN 978-951-1-35464-2
- Barrikadeilta pankkimaailmaan: Eräänlaiset päiväkirjat 1952–1992. Helsinki: Otava, 2021. ISBN 978-951-1-41751-4
- Sateentekijät : eräänlaiset päiväkirjat 1992–2001. Helsinki: Otava, 2023. ISBN 978-951-1-46968-1
- Nurkkahuone — Eräänlaiset päiväkirjat 2001–2022. Helsinki: Otava, 2025. ISBN 9789511521754
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ UPM:n hallituksen puheenjohtajaksi valittu Henrik Ehrnrooth. Helsingin Sanomat, 12.4.2023. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.5.2023.
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 969. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ Members of the Board Nordea. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 25.11.2014 (englanniksi).
- ↑ Omistajat 31.10.2010. Sampo Oyj. Arkistoitu 18.2.2010. Viitattu 2.2.2010.
- ↑ Björn Wahlroos sai 262 630 euroa maataloustukea 31.1.2013. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 4.2.2013. Viitattu 31.1.2013.
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 777. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ Nalle on Helsingin pörssin kuningas Arvopaperi. Viitattu 8.9.2017. (englanniksi)
- ↑ Björn Wahlroos Sampo. Arkistoitu 26.10.2020. Viitattu 27.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Wahlroos jatkaa Hankenin hallituksen puheenjohtajana Talouselämä. 8.2.2016. Viitattu 2.11.2025.
- ↑ a b Vesikansa, Jyrki: ”Wahlroos, Björn (1952–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 225–227. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Wahlroos loi ison omaisuuden, mutta tämän suomen kielen naistutkijan rinnalla hän on huutolaispoika Talouselämä. 18.9.2013. Arkistoitu 22.9.2013. Viitattu 16.2.2019.
- ↑ a b Björn Wahlroos on suurisuu, mutta Suomelle hän on ollut miljardien jättipotti – ja tässä jutussa Wahlroos kertoo, miten rikastutaan Helsingin Sanomat. 4.2.2018.
- ↑ Saarinen, Sonja: Podcast: Nalle Wahlroos paljastaa omaisuutensa – Merkittävä raja rikki iltalehti.fi. 26.9.2025. Viitattu 22.11.2025.
- ↑ Vuoden 2005 verotietojen mukaan Wahlroosin ansiotulot nousivat 2 276 599 euroon, jolloin hän oli 8. sijalla Suomen suurimpien ansiotulojen listalla. Helsingin Sanomat 6.2.2007.
- ↑ Kervinen, Elina: Hallitusvalta Suomessa kuuluu miehille. (Talous, sivu E1) Helsingin Sanomat, 10.5.2009. Björn Wahlroosilla eniten valtaa pörssiyhtiöiden hallituksissa (Arkistoitu sivu). Viitattu 28.5.2009.
- ↑ Keskinen, Juha: Heillä on valtaa. Iltalehti, 2009, nro 14.12., s. 6.
- ↑ Suomen Thinkers 20 – listaus maamme 20 suurimmasta bisnesajattelijasta. Nordic Business Report, Elokuu 2012, s. 42–54. Jyväskylä: Nordic Business Forum, Serus Media. Lehden verkko- ja tablettiversiot. Viitattu 10.8.2012.
- ↑ Eikö Nalleenkaan voi enää luottaa? Talouselämä. 14.1.2019.
- ↑ MOT: Björn Wahlroos on siirtänyt yli 140 miljoonaa euroa varallisuuttaan veroparatiisina tunnettuun Luxemburgiin Maaseudun Tulevaisuus. 29.3.2021. Viitattu 16.10.2025.
- ↑ Björn Wahlroos sijoittaa pikavippibisnekseen veroparatiisin kautta – MOT:n analysoima tietokanta paljastaa Luxemburgin piilotetut rahavirrat 29.3.2021. Yle Uutiset. Viitattu 16.10.2025.
- ↑ Kontula, Anna: Kuollut muttei kuopattu: Taistolaisuus ja miten sitä muistetaan (pdf) (Pro gradu -tutkielma) 2002. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Arkistoitu 4.5.2016. Viitattu 10.2.2009.
- ↑ Kuikka, Jukka: Rikkaan elämä käy kalliiksi Taloussanomat. 13.12.2000. Taloussanomat. Viitattu 26.7.2009.
- ↑ Hyrkäs, Antti: Verotus ja palveluiden ylituotanto Suomen suurimmat sudenkuopat (PDF) Taloussanomat. 20.8.2003. Viitattu 26.7.2009.
- ↑ Waris, Olli: Kuningas hirmuinen. Iltalehti, 14.8.2010, s. 28. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. ISSN 0783-0025
- ↑ Kuolleet lehdet (DOC) (Internet Archive) Yleinen lehtimiesliitto. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 12.2.2009.
- ↑ Kylävaara, Ilkka (toim.): Taistolaisuuden musta kirja: Muistoja, s. 26-27. (Wahlroosin kirje Kylävaaralle) Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-3036-3
- ↑ Svenska folkpartiet stärker sin näringslivspolitik 16.9.2008. SFP/RKP. Arkistoitu 20.12.2014. Viitattu 11.8.2009. (ruotsiksi)
- ↑ a b HS-haastattelu | Björn Wahlroos ihailee Trumpin saavutuksia – ”Olen 80–90 prosenttisesti samaa mieltä heidän kanssaan” Helsingin Sanomat. 24.9.2025. Viitattu 16.10.2025.
- ↑ Sutinen, Teija: Suuret lahjoittajat yhä elintärkeitä puolueille (Arkistoitu sivu) HS.fi. 5.4.2011. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 5.4.2011.
- ↑ a b Wahlroosin valikoiva historia Helsingin Sanomat. Arkistoitu 14.9.2016. Viitattu 8.9.2016.
- ↑ a b Kapitalistin muotokuva – Björn Wahlroosin haastattelu Helsingin Sanomat. Arkistoitu 18.2.2012. Viitattu 2.11.2025.
- ↑ Wahlroos: Maataloustuki on tyhmää ja moraalitonta Iltalehti. Viitattu 27.9.2020.
- ↑ a b Hulkko, Kustaa: Björn Wahlroos: Kehitysapu syytä lopettaa Suomen Kuvalehti. 19.3.2010. Viitattu 9.6.2010.
- ↑ Björn Wahlroosin täyslaidallinen kehitysavulle Verkkouutiset. 24.8.2010. Arkistoitu 25.11.2014. Viitattu 25.11.2014.
- ↑ Wahlroos: EU:n maatalouspolitiikka on "rikollisuuden rajamailla" Kepa. Arkistoitu 6.5.2011. Viitattu 2.11.2025.
- ↑ a b Pietiläinen, Tuomo: Björn Wahlroos aikoo jatkaa maataloustuen nostamista Helsingin Sanomat. 26.8.2010. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 25.11.2014.
- ↑ Yritykset yhä maataloustuen ykkössaajia 26.1.2010. Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2025.
- ↑ Tässä ovat kansanedustajien maataloustuet - suurimmat 125 000€ 22.1.2010. Uusi Suomi. Viitattu 2.11.2025.
- ↑ Antti Herlinille 400 000 euroa, Björn Wahlroosille ei senttiäkään Yle Uutiset. Viitattu 25.2.2019.
- ↑ Esitimme Björn Wahlroosille viisi ajankohtaista kysymystä: Miksi kansa on turhautunut? Onko Kiina mallimaa? Mitä sanot ilmastonmuutoksesta? Yle Uutiset. Viitattu 27.9.2020.
- ↑ Björn Wahlroos: Rikkaat lähtevät ja köyhät tulevat - Suomi muuttuu slummiksi Iltalehti. Arkistoitu 19.4.2012. Viitattu 2.11.2025.
- ↑ Wahlroos: Nalle Wahlroos: Tuki pois ”rikkinäisiltä perheiltä” 7.6.2010. Iltalehti. Viitattu 8.6.2010.
- ↑ Wahlroos leikkaisi maataloustuet ja nuorten sosiaalietuudet 16.2.2011. Yle Uutiset. Viitattu 19.2.2011.
- ↑ Björn Wahlroos laukoo uutuuskirjassaan kuin DJ Ibusal: Verotus pilalla, demokratia pilalla, ay-liike pilalla – pelkkää konsensusta tilalla 22.10.2019. Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2025.
- ↑ a b Wahlroos: Suomen kilpailuetuja ovat halvat insinöörit ja ”se, että täällä on saakelin kylmä” Ilta-Sanomat. 22.10.2019. Viitattu 27.9.2020.
- ↑ Wahlroos: Suomen heikkoa taloustilannetta liki mahdoton korjata Iltalehti. Viitattu 2.11.2025.
- ↑ Koho, Saara: Björn Wahlroos: ”On vaikea punnita ihmishenkiä ja euroja vastakkain” – Wahlroos uskoo suomalaisyhtiöiden päätyvän sopivaan osingonjakoon Talouselämä. Viitattu 27.9.2020.
- ↑ Hyvärinen, Elisa: Björn Wahlroos TE:lle: Pienet maat tekevät itselleen suurta hallaa 26.3.2020. Verkkouutiset. Viitattu 27.9.2020.
- ↑ Erkkilä, Jorma: Walhroos: Omistamisesta on Suomessa tehty erittäin monimutkaista ja kallista SalkunRakentaja. 31.5.2019. Viitattu 27.9.2020.
- ↑ Tikka, Juha-Pekka: Björn Wahlroos HS:ssa: Suomen olisi ollut parempi pysyä markassa 13.03.2015. Verkkouutiset.
- ↑ Trump Has Chairman of Top Nordic Bank Predicting Better Times Bloomberg. Viitattu 11.8.2017. (englanniksi)
- ↑ Wahlroos Ylelle: Trump on saanut aikaan enemmän kuin aiemmat presidentit koko kaudellaan 24.9.2025. Yle Uutiset. Viitattu 16.10.2025.
- ↑ Esitimme Björn Wahlroosille viisi ajankohtaista kysymystä: Miksi kansa on turhautunut? Onko Kiina mallimaa? Mitä sanot ilmastonmuutoksesta? 22.10.2019. Yle Uutiset. Viitattu 16.10.2025.
- ↑ Jauhiainen, Riikka: Björn Wahlroos Elokapinasta: ”Nuorison kuuluu pyrkiä muuttamaan maailmaa” Apu. 22.10.2021. Viitattu 16.10.2025.
- ↑ a b Björn Wahlroos: ”Voisimme huutokaupata lisääntymisoikeuksia nuorillepareille.” Kaleva. Viitattu 27.9.2020.
- ↑ Neihum, Alec: Björn Wahlroos: Vesi ja ilma pitäisi yksityistää – "Jonkun pitäisi omistaa Itämeri" 15.10.2021. MTV Uutiset. Viitattu 16.10.2025.
- ↑ Kirja: Kuinkas tässä näin kävi? Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua - Björn Wahlroos City. Arkistoitu 2020. Viitattu 2.11.2025.
- ↑ Hovinarri ja isoherra Helsingin Sanomat. Arkistoitu 17.2.2012. Viitattu 2.11.2025.
- ↑ Karisalmi, Eero: Hjallis Harkimon mukaan Wahlroos on täysin väärässä sanoessaan, että hallitusohjelma on kautta aikojen paras Turun Sanomat. 30.8.2023. Viitattu 2.11.2025.
- ↑ Missä narsismi kukkii Demokraatti. Arkistoitu 21.1.2025. Viitattu 2.11.2025.
- ↑ a b Pirttijoki, Markus: Kapitalistista kartanonherraksi Turun Sanomat. 9.10.2002. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 22.7.2007.
- ↑ Björn Wahlroos avoimena – isän alkoholismi varjosti nuoruutta MTV Uutiset. 22.4.2016. Viitattu 27.9.2020.
- ↑ Björn Wahlroosista reservin majuri Kaleva. Viitattu 6.12.2012.
- ↑ Wahlroos on siirtänyt kirjansa Ruotsiin 9.4.2014. Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2025.
- ↑ Wahlroos vahvistaa: Ruotsiin muuton taustalla huoli turvallisuudesta Iltalehti. Viitattu 2.11.2025.
- ↑ Miljönääri Wahlroosin neuvo tulevalle hallitukselle: Keventäkää työn verotusta 22.3.2015. Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2025.
- ↑ Erikois-Bentley, ökyasuntoja, kartanoita, veneitä... nämä kaikki Björn Wahlroos omistaa Ilta-Sanomat. 17.9.2013. Viitattu 27.9.2020.
- ↑ Uutuuskirja: Björn Wahlroosin elämän paras diili vaimon kanssa Ilta-Sanomat. 17.9.2013. Viitattu 27.9.2020.
- ↑ a b Wahlroos: Epävirallinen elämäkerta Into Kustannus. Viitattu 27.9.2020.
- ↑ The Saara and Björn Wahlroos foundation Saara och Björn Wahlroos’ stiftelse. Arkistoitu 3.3.2021. Viitattu 27.9.2020.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pietiläinen, Tuomo ym.: Wahlroos: Epävirallinen elämäkerta. Into-kustannus Oy, Helsinki 2013. ISBN 978-952-264-243-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Björn Wahlroos Wikimedia Commonsissa
- Arkkipiispalla vieraana Björn Wahlroos: Markkinatalous, yritykset ja yhteiskuntavastuu. (Arkistoitu – Internet Archive) Kantti.net 2006 (äänite).
- Ylivertainen Björn Wahlroos. (Arkistoitu – Internet Archive) Talouselämä.
- Wahlroos, Björn hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
