Robert A. Heinlein

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Robert A. Heinlein
Robert A. Heinlein (1976)
Robert A. Heinlein (1976)
Henkilötiedot
Syntynyt 7. heinäkuuta 1907
Kuollut 8. toukokuuta 1988 (80 vuotta)
Kansallisuus Yhdysvallat
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Allekirjoitus
Allekirjoitus
Palkinnot
Palkinnot Hugo
Damon Knight Memorial Grand Master Award
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
Robert ja Virginia "Ginny" Heinlein Tahitilla 1980

Robert Anson Heinlein (7. heinäkuuta 1907 – 8. toukokuuta 1988) oli amerikkalainen tieteiskirjailija. Hän oli pitkään yksi "kolmesta suuresta" tieteiskirjailijasta Isaac Asimovin ja Arthur C. Clarken kanssa.[1] Hänet on nimetty ensimmäiseksi tieteiskirjallisuuden Grand Mastereista.[2]

Heinlein voitti elämänsä aikana 7 Hugo-palkintoa ja sai ensimmäisen Grand Master -palkinnon elämäntyöstään. Kuuluisia teoksia ovat muun muassa Stranger in a Strange Land (1961) ja Starship Troopers (1959), jonka pohjalta Paul Verhoeven ohjasi samannimisen elokuvan vuonna 1997. Stranger in a Strange Land on yksi maineikkaimmista yhä suomentamattomista tieteiskirjallisuuden teoksista.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat Heinleinin varhaiset tekstit julkaistiin ensin novelleina tai sarjakertomuksina lehdissä ja koottiin kirjoiksi vasta myöhemmin. Heinleinin ensimmäinen pitkä teos, Näin ei saa jatkua, ilmestyi jatkosarjana vuonna 1940 ja se julkaistiin myöhemmin yhdessä jatkon, Coventryn (1940) kanssa teoksena Kapina 2100 (1953). Kertomus kuvaa kapinaa tulevaisuuden Yhdysvaltojen uskonnollista pakkovaltaa vastaan. Maan hylkäämät (1941, kirjana 1958) on alun perin jatkosarjana ilmestynyt pienoisromaani. Kertomus on suomennettu lyhennettynä taskukirjasarjassa vuonna 1980.

Seitsemän miehen sodassa (1941, kirjana 1948) aasialaiset hyökkäävät Yhdysvaltoihin. Yli-ihmisen aika (1942, kirjana 1948) on kertomus yhteiskunnasta, jossa valmistetaan perintötekijöiltään täydellisiä lapsia.

Mies, joka myi kuun (1950) suomennettiin jo 1950-luvulla, ja nykyään painos on harvinainen. Kokoelmassa julkaistiin yksissä kansissa novellit ”Elämänlanka” sekä ”Tulkoon valo”, ”Teiden on kuljettava”, ”Vaarallisia voimia” ja ”Requiem” (kaikki vuodelta 1940) lisättynä niminovellilla ”Mies joka myi kuun” (1950). Kirjassa on tarinoita, jotka kuuluvat Heinleinin tulevaisuushistoria-sarjaan.

Ennen sotaa Heinleinin kertomuksia oli ilmestynyt lähes yksinomaan sf-lehdissä, mutta nyt kustantajat uskaltautuivat julkaisemaan tieteiskirjoja.[3] Poliittisesta juonittelusta kertova Panoksena tulevaisuus (1955) toi Heinleinille hänen ensimmäisen Hugo-palkintonsa.

Heinlein kirjoitti useita suosittuja nuorten tieteiskirjoja. Rakettilaivan kadetissa (1948) Heinlein kuvasi hyvin tuntemaansa sotilaskoulutusta. Taistelu Venuksessa (1963) oli Heinleinin viimeinen nuortenkirja.[4]

Galaksin kansalainen (1957) käsittelee vapauden ja vastuun aiheita. Teoksessa on mielenkiintoinen Suomi-aiheinen pääjakso jossa toistuvan "velka on aina maksettava" teeman lisäksi on ansiokasta kuvausta Suomesta maahanmuuttajan silmin, karjalaisen suurperheen toiminnasta ja myös eurooppalaisten pikkuvaltioiden vapaakaupan ideologiasta.

Kuu on julma (1966) on Heinleinin keskikauden tunnetuimpia teoksia. "Kuukkojen" kamppailu itsenäisyydestä heijastaa amerikkalaisten vuoden 1776 vapaustaistelua. Myöhäisteos Kissa muurin läpi (1985) on uudelleenlämmittely vanhoista aiheista.

Katso myös: Robert A. Heinleinin bibliografia

Heinlein-yhdistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinlein-yhdistys on Virginia Heinleinin perustama yhdistys miehensä puolesta.

Yhdistys mm. myöntää Robert A. Heinlein -palkinnon.

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seitsemän miehen sota. (The day after tomorrow, 1941, kirjana 1948.) Suomentanut Sirkka Carlson. 2. painos (1. painos 1954 Nide Oy:n kustantamana). Kirjayhtymä, 1992. ISBN 951-23-3139-X.
  • Yli-ihmisen aika. (Beyond this horizon, 1942, kirjana 1948.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1979. ISBN 951-26-1686-6.
  • Rakettilaivan kadetti (Space Cadet, 1948). Suom. Hugo L. Mäkinen. Tammi 1954.
  • Mies, joka myi kuun. (The man who sold the moon, 1940, kirjana 1950.) Suom. Sirkka Carlson. Nide, 1956.
  • Kapina 2100. (Revolt in 2100, 1953.) Suom. Jari Niittylä. Book Studio, 2000. ISBN 951-612-006-7.
  • Panoksena tulevaisuus. (Double star, 1956.) Suom. Veikko Rekunen. Ursa, 1980. ISBN 951-9269-12-6.
  • Galaksin kansalainen. (Citizen of the galaxy, 1957.) Suom. Reijo Kalvas. Gummerus, 2001. ISBN 951-20-5929-0.
  • Maan hylkäämät (Methuselah's Children, 1941, kirjana 1958)
  • Taistelu Venuksessa. (Podkayne of Mars, 1963.) Suom. Matti Rosvall. WSOY, 1978. ISBN 951-0-08659-2.
  • Kuu on julma. (The moon is a harsh mistress, 1966.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1987. ISBN 951-26-2947-X.
  • Tuomiopäivän komedia. (Job: A comedy of justice, 1984.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1986. ISBN 951-26-2865-1.
  • Kissa muurin läpi. (The cat who walks through walls, 1985.) Suom. Matti Kannosto. Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-3074-5.

Suomennetut novellit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Elämänlanka" (1939). Taskukirjassa Isaac Asimov science fiction valikoima 3, 1981.
  • "Maan vihreät kunnaat" (1947). Aikakone.
  • "Kuun mustat onkalot" (1949). Teoksessa Huomispäivän maailmat, 1971.
  • "Skylift" (1953). Aikakone 2/1988.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Robert J. Sawyer. The Death of Science Fiction
    Sir Arthur Clarke Named Recipient of 2004 Heinlein Award. Heinlein Society Press Release. May 22, 2004.
  2. ↑ Robert A. Heinlein nebulas.sfwa.org. Viitattu 30.9.2017. (englanniksi)
  3. ↑ Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1. Toimittaneet Toni Jerrman ja Vesa Sisättö. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.
  4. ↑ Jari Koponen: ”Robert A. Heinlein”. Teoksessa Panoksena tulevaisuus. Ursa, 1980.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert A. Heinlein.
Auktoriteettitunnisteet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Robert_A._Heinlein&oldid=17510818”