Näkymätön käsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Näkymätön käsi on moraalifilosofi ja taloustieteilijä Adam Smithin käyttämä metafora hänen teoretisoimastaan sosiaalisesta mekanismista, jonka mukaan vapailla markkinoilla yksilöiden oman edun tavoittelu toimii samalla yhteisen edun hyväksi eli ihmiset toimivat ikään kuin yleistä etua ajavan ”näkymättömän käden” ohjaamina. Smith esitteli käsitteen alun perin teoksessaan Moraalituntojen teoria vuonna 1759, mutta se on tullut tunnetuksi varsinaisesti hänen pääteoksestaan Kansojen varallisuus (1776), jossa itse sana tosin mainitaan vain kerran.

Näkymättömän käden mekanismi vaatii muutaman perusteen: hinnan, tehokkuuden, markkinat ja ahneuden. Yksilö tekee laadukasta työtä tehokkaasti, jolloin tuote on hyvä ja halpa. Hän saa myytyä sen markkinoilla kaikille osapuolille sopivaan hintaan. Ostaja saa tarvitsemansa hyödykkeen ja myyjä/tuottaja työstään korvauksen. Kaupassa kaikki saavat mitä haluavat. "Emme odota, että saamme päivällistä teurastajan, leipurin tai oluenpanijan hyväntahtoisuuden ansiosta, vaan siksi, että he ajattelevat omaa etuaan."[1]

Vastaavanlaisia ajatuksia olivat ennen Smithiä esittäneet jo muut valistusajattelijat, kuten Antti Chydenius teoksessaan Kansallinen voitto (1765) ja Bernard Mandeville. Liberaalit ajattelijat halusivat osoittaa, että yhteiskunta toimii luhistumatta ilman vanhaa feodaaliajan hierarkkista järjestystäkin.

Ennen valistusaikaa oman edun tavoittelua pidettiin yhteisen hyvän vastaisena. Adam Smithin mukaan ”juuri yksilöiden oman edun tavoittelu mahdollistaa työjakoon perustuvan yhteiskunnan toiminnan”. Lisäksi Smith esitti, että ihmisten pyrkimyksellä edistää omaa taloudellista etuaan parhaalla mahdollisella tavalla on koko yhteiskunnan kannalta positiivisia seurauksia.[1] Tälle ilmiölle Smith keksi nimen näkymätön käsi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Adam Smith: Kansojen varallisuus, s. 12, 35 ja 448. WSOY 2015, 1776.
  2. Saastamoinen, Kari: Eurooppalainen liberalismi. Etiikka, talous, politiikka, s. 42–43. Jyväskylä: Atena, 1998. ISBN 951-796-141-3.
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.