Näkymätön käsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Näkymätön käsi on moraalifilosofi Adam Smithin käyttämä metafora hänen teoretisoimastaan sosiaalisesta mekanismista, jonka mukaan vapailla markkinoilla kotimainen porvaristo investoi kotimaahansa, vaikka se ei olisi kannattavinta, yleistä etua ajavan ”näkymättömän käden” ohjaamana. Kansojen varallisuudessa (1776) Smith puhuu näkymättömästä kädestä tuontirajoitusten yhteydessä.[1]

Smithiä huoletti, että jos pääomien liikkuvuus ja tavaroiden liikkuvuus (maahantuonti) ovat molemmat vapaita, brittiläiset porvarit investoisivat ulkomaille, mikä aiheutuisi Britannialle harmiksi. Tähän Smith keksi argumentin, jonka mukaan brittiläiset porvarit olisivat kotipaikkansa mukaan puolueellisia ja tekisivät investoinnit siten kotimaahan ”näkymättömän käden” ohjaamina. Smith esitteli käsitteen alun perin teoksessaan Moraalituntojen teoria vuonna 1759, mutta se on tullut tunnetuksi varsinaisesti hänen pääteoksestaan Kansojen varallisuus, jossa itse sana tosin mainitaan vain kerran.

Myöhemmin käsite on kaapattu merkitsemään yksilön edun tavoittelun johtavan yleiseen hyvään. Ennen valistusaikaa oman edun tavoittelua pidettiin yhteisen hyvän vastaisena. Adam Smithin mukaan ”juuri yksilöiden oman edun tavoittelu mahdollistaa työjakoon perustuvan yhteiskunnan toiminnan”. Lisäksi Smith esitti, että ihmisten pyrkimyksellä edistää omaa taloudellista etuaan parhaalla mahdollisella tavalla on koko yhteiskunnan kannalta positiivisia seurauksia.[2] Vastaavanlaisia ajatuksia olivat ennen Smithiä esittäneet jo muut valistusajattelijat, kuten Antti Chydenius teoksessaan Kansallinen voitto (1765) ja Bernard Mandeville. Liberaalit ajattelijat halusivat osoittaa, että yhteiskunta toimii luhistumatta ilman vanhaa feodaaliajan hierarkkista järjestystäkin.

Saadussa merkityksessään näkymättömän käden mekanismi vaatii muutaman perusteen: hinnan, tehokkuuden, markkinat ja ahneuden. Yksilö tekee laadukasta työtä tehokkaasti, jolloin tuote on hyvä ja halpa. Hän saa myytyä sen markkinoilla kaikille osapuolille sopivaan hintaan. Ostaja saa tarvitsemansa hyödykkeen ja myyjä/tuottaja työstään korvauksen. Kaupassa kaikki saavat mitä haluavat. "Emme odota, että saamme päivällistä teurastajan, leipurin tai oluenpanijan hyväntahtoisuuden ansiosta, vaan siksi, että he ajattelevat omaa etuaan."[2]

Kielitieteilijä Noam Chomskyn mukaan näkymättömän käden alkuperäinen Smithin tarkoittama merkitys on ilmeisessä ristiriidassa uusliberalismin kanssa, kun porvaristo tekee investoinnit toiselle puolelle maailmaa ja kuljettaa siellä valmistetut tavarat kotimarkkinalla myytäviksi.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taloustieteen klassikkoteos ilmestyy vihdoin suomeksi hs.fi. Viitattu 8.9.2015.
  2. a b Adam Smith: Kansojen varallisuus, s. 12, 35 ja 448. WSOY 2015, 1776.
  3. dokumenttielokuva American Feud: A History of Conservatives and Liberals (2008/2017)
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.