John Rawls

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

John Rawls (21. helmikuuta 192124. marraskuuta 2002) oli yhdysvaltalainen filosofi ja Harvardin yliopiston poliittisen filosofian professori. Häntä pidetään yhtenä 1900-luvun lopun moraali- ja yhteiskuntafilosofian tärkeimmistä nimistä. Rawls tuli tunnetuksi vuonna 1971 teoksellaan Oikeudenmukaisuusteoria (A Theory of Justice), jota yleisesti pidetään käytännöllisen filosofian henkiinherättäjänä.

Ajattelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rawlsin keskeisimmät ajatukset ovat vapausperiaate ja eroperiaate. Vapausperiaatteen mukaan kaikille pitää taata mahdollisimman laajat vapaudet niin, etteivät ne rajoita toisten ihmisten samanlaisia vapauksia. Eroperiaatteen mukaan vain ne taloudelliset erot ovat oikeudenmukaisia, jotka maksimoivat sen kansalaisen aseman, joka loppujen lopuksi jää huonoimpaan asemaan. Joidenkin ihmisten kohdalla voidaan siis oikeuttaa korkeammat tulot, jos se hyödyttää myös vähäosaisimpia.

Toinen Rawlsin ajama ajatus on tietämättömyyden verho. Ajatus on, että ihmisten pitää sopia moraalinormeista kuvitellen, että he eivät tiedä millaiseen asemaan yhteiskunnassa he päätyvät. Näin päädytään ratkaisuun, joka on kaikille paras mahdollinen. Muun muassa vapausperiaate ja eroperiaate syntyvät Rawlisin mukaan juuri tietämättömyyden verhon takana.

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kemppainen, Erkki & Mäntysaari, Mikko (toim.): Aristoteles, Rawls ja sosiaalipolitiikka: Keskustelua hyvinvointivaltion peruskysymyksistä eurooppalaisten ajatteluperinteiden valossa. Helsinki: Stakes, 1998. ISBN 951-33-0555-4.
  • Mäkinen, Jukka: John Rawlsin oikeudenmukaisuuskäsityksen merkitys normatiiviselle taloustieteelle. Helsinki: Helsingin Kauppakorkeakoulun väitöskirjat, 2005. ISBN 951-791-889-5.
  • Mäkinen, Jukka & Saxén, Heikki (toim.): John Rawlsin filosofia. Oikeudenmukaisuus moniarvoisessa yhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-257-6.
  • Päivänsalo, Ville: Maallinen oikeudenmukaisuus: Järkiliberalismin rajat ja rosoinen lähimmäisyys. Pohjautuu tekijän väitöskirjaan Balancing reasonable justice: John Rawls and crucial steps beyond. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 2011. ISBN 978-952-9791-84-2.
  • Saxén, Heikki: John Rawlsin reilu oikeudenmukaisuus. Kirjoituksia liberalismin teorioista ja käytännöistä. Tampere: Tampere University Press, 2009. ISBN 978-951-44-7968-7. Verkkojulkaisu.
  • Saxén, Heikki: Oikeudenmukaisuutta kaikille. Tulkinta John Rawlsin poliittisesta liberalismista Judith Shklarin moraalipsykologian valossa. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopiston historiatieteen ja filosofian laitos, 2010. Verkkojulkaisu.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Tämä artikkeli on osa Nykyaikaiset filosofit -sarjaa
Analyyttiset filosofit:
William Alston | Simon Blackburn | Ned Block | J. Budziszewski | David Chalmers | Patricia Churchland | Paul Churchland | Donald Davidson | Daniel Dennett | Jerry Fodor | Susan Haack | Jaakko Hintikka | Jaegwon Kim | Saul Kripke | Thomas Kuhn | Bryan Magee | Ruth Barcan Marcus | Colin McGinn | Bradley Monton | Thomas Nagel | Robert Nozick | Martha Nussbaum | Alvin Plantinga | Karl Popper | Hilary Putnam | W. V. Quine | John Rawls | Richard Rorty | Roger Scruton | John Searle | Peter Singer | David Stove | Eleonore Stump | Charles Taylor | Nicholas Wolterstorff | Georg Henrik von Wright
Mannermaiset filosofit:
Louis Althusser | Giorgio Agamben | Roland Barthes | Jean Baudrillard | Isaiah Berlin | Maurice Blanchot | Pierre Bourdieu | Hélène Cixous | Guy Debord | Gilles Deleuze | Jacques Derrida | Herman Dooyeweerd | Michel Foucault | Hans-Georg Gadamer | Jürgen Habermas | Werner Hamacher | Luce Irigaray | Julia Kristeva | Henri Lefebvre | Claude Lévi-Strauss | Emmanuel Lévinas | Jean-François Lyotard | Paul de Man | Jean-Luc Nancy | Antonio Negri | Paul Ricoeur | Michel Serres | Paul Virilio | Slavoj Žižek