Julia Kristeva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Julia Kristeva

Julia Kristeva (bulg. Юлия Кръстева, Julija Krăsteva, s. 24. kesäkuuta 1941) on bulgarialais-ranskalainen filosofi, psykoanalyytikko, feministi ja kirjailija, joka on elänyt Ranskassa 1960-luvun puolivälistä lähtien. Hänen teoksillaan on merkittävä paikka poststrukturalistisessa ajattelussa.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julia Kristeva syntyi Slivenissä Bulgariassa. Hän muutti Ranskaan 24-vuotiaana joulukuussa 1965. Muuton syynä oli se, että Kristeva halusi paeta tuolloin Bulgariassa vallinnutta stalinistista kommunismia. Hän jatkoi ja täydensi opintojaan useissa ranskalaisissa yliopistoissa. Hän saapui länteen ehtiäkseen kokemaan ajoissa strukturalismin heikkenemisen ja sen haastajien Michel Foucaultin ja Jacques Derridan antaman haasteen. Kristeva opiskeli muun muassa Roland Barthesin johdolla ja osallistui niin sanotun Tel Quel -ryhmän kirjalliseen toimintaan.

Kristevan töitä voi yhdessä mielessä pitää yrityksenä muokata psykoanalyyttistä lähestymistapaa ja sen poststrukturalistista kritiikkiä. Esimerkkinä mainittakoon, että Kristevan näkemys subjektista ja sen rakentumisesta on saanut vaikutteita Sigmund Freudilta ja Jacques Lacanilta. Kristeva hylkää kuitenkin kaikki muodolliset systemaattiset tai strukturalistiset subjektin ymmärtämiset jatkuvasti ”prosessoivan” tai ”kriisissä olevan” subjektin tähden.

Kristeva opettaa semiotiikkaa Columbian yliopistossa New Yorkissa sekä Université Paris 7 Denis Diderot -yliopistossa. Hän on myös Institut universitaire de Francen jäsen.

Julia Kristeva on avioitunut ranskalaisen kirjailijan Philippe Sollersin kanssa.

Vuonna 2004 Kristeva sai tuotannostaan norjalaisen Holberg-palkinnon ja vuonna 2006 Hannah Arendt -palkinnon.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Les Samouraïs (1990)
  • Le Vieil homme et les loups (1991)
  • Possessions (1996)
  • Meurtre à Byzance (2003)

Esseet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Histoires d'amour (1984)
  • Étrangers à nous-mêmes (1988, suom. Muukalaisia itsellemme)
  • La Haine et le Pardon (2005)
  • Le Génie féminin:
    • Le Génie féminin: La vie, la folie, les mots. Hannah Arendt (1999)
    • Le Génie féminin: Mélanie Klein (2000)
    • Notre Colette (2004)
  • Le Temps sensible: Proust et l'expérience littéraire (1994)

Muut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Le Langage, cet inconnu: Une initiation à la linguistique (1969)
  • Séméiotikè (1969)
  • Le Texte du roman: Approche sémiologique d'une structure discursive transformationnelle (1970)
  • Des Chinoises, Des femmes (1974)
  • La Révolution du langage poétique: L'avant-garde à la fin du XIXe siècle, Lautréamont et Mallarmé (1985)
  • Polylogue (1977)
  • Desire in Language (1980)
  • Pouvoirs de l'horreur (1980)
  • Au commencement était l'amour: Psychanalyse et foi, "Textes du XXe siècle" (1985)
  • The Kristeva Reader (1986)
  • Soleil noir (1987, suom. Musta aurinko)
  • Étrangers à nous-mêmes (1988, suom. Muukalaisia itsellemme)
  • Georgia O'Keeffe (1988)
  • Lettre ouverte à Harlem Désir (1990)
  • Les Nouvelles maladies de l'âme (1993)
  • Le Temps sensible (1994)
  • Sens et non-sens de la révolte (1996)
  • The Portable Kristeva (1997)
  • La Révolte intime (1997)
  • Contre la dépression nationale (1998)
  • Le féminin et le sacré (1998)
  • Proust: questions d'identité (1998)
  • Visions capitales (1998)
  • L'inquiétante étrangeté (2001)
  • Micropolitique: première édition mercredi 8h25 2000–2001 (2001)
  • Notre Colette (2004)
  • L'amour de soi et ses avatars (2005)
  • Cet incroyable besoin de croire (2007)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Musta aurinko: Masennus ja melankolia. (Soleil noir: Dépression et mélancolie, 1987.) Suom. Mika Siimes, Pia Sivenius. Helsinki: Nemo, 1998. ISBN 952-5180-01-8.
  • Muukalaisia itsellemme. (Etrangers à nous-mêmes, 1988.) Suom. Päivi Malinen. Helsinki: Gaudeamus, 1992. ISBN 951-662-542-8.
  • Puhuva subjekti: Tekstejä 1967–1993. Suom. Pia Sivenius ym. Helsinki: Gaudeamus, 1993. ISBN 951-662-563-0.

Muuta kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sivenius, Pia: Avautua solmuun: Naisnäkökulma ja miehinen diskurssi. Helsinki: Gaudeamus, 1984. ISBN 951-662-365-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja-arvosteluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkeli on osa Nykyaikaiset filosofit -sarjaa
Analyyttiset filosofit:
William Alston | Simon Blackburn | Ned Block | J. Budziszewski | David Chalmers | Patricia Churchland | Paul Churchland | Donald Davidson | Daniel Dennett | Jerry Fodor | Susan Haack | Jaakko Hintikka | Jaegwon Kim | Saul Kripke | Thomas Kuhn | Bryan Magee | Ruth Barcan Marcus | Colin McGinn | Bradley Monton | Thomas Nagel | Robert Nozick | Martha Nussbaum | Alvin Plantinga | Karl Popper | Hilary Putnam | W. V. Quine | John Rawls | Richard Rorty | Roger Scruton | John Searle | Peter Singer | David Stove | Eleonore Stump | Charles Taylor | Nicholas Wolterstorff | Georg Henrik von Wright
Mannermaiset filosofit:
Louis Althusser | Giorgio Agamben | Roland Barthes | Jean Baudrillard | Isaiah Berlin | Maurice Blanchot | Pierre Bourdieu | Hélène Cixous | Guy Debord | Gilles Deleuze | Jacques Derrida | Herman Dooyeweerd | Michel Foucault | Hans-Georg Gadamer | Jürgen Habermas | Werner Hamacher | Luce Irigaray | Julia Kristeva | Henri Lefebvre | Claude Lévi-Strauss | Emmanuel Lévinas | Jean-François Lyotard | Paul de Man | Jean-Luc Nancy | Antonio Negri | Paul Ricoeur | Michel Serres | Paul Virilio | Slavoj Žižek