Paul de Man

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Paul de Man (6. joulukuuta 191921. joulukuuta 1983) oli belgialaissyntyinen pääosin Yhdysvalloissa toiminut filosofi, dekonstruktionistinen kirjallisuuskriitikko ja -teoreetikko. Hän opetti Cornell-yliopistossa, Johns Hopkins -yliopistossa, Zürichin yliopistossa sekä Yalen yliopistossa. Hänen kuoltuaan saatiin selville, että hän oli kirjoittanut toisen maailmansodan aikana yli 200 artikkelia natsimieliseen lehteen,[1] joissa hän oli puolustanut myös antisemitismiä.[2] Tämä aiheutti skandaalin ja sai monet arvioimaan hänen töitään uudelleen.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Allegories of Reading. Figural Language in Rousseau, Nietzsche, Rilke, and Proust (1979)
  • Blindness and Insight. Essays in the Rhetoric of Contemporary Criticism (1983)
  • The Rhetoric of Romanticism (1984)
  • The Resistance to Theory (1986)
  • Wartime Journalism, 1934–1943 (1988)
  • Critical Writings: 1953–1978 (1989)
  • Romanticism and Contemporary Criticism. The Gauss Seminar and Other Papers (1993)
  • Aesthetic Ideology (1996)

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Esteettisen formalisointi: Kleistin ”Marionettiteatterista”. Suomentanut Vesa Pynttäri. Nuori Voima 5–6/2003, s. 50–60.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paul de Man: The Plot Thickens. The New York Times. (englanniksi)
  2. Critical Theory: Paul de Man. (englanniksi)
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Paul de Man