Kirjallisuuskritiikki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kirjallisuuskritiikki eli kirjallisuusarvostelu tutkii, keskustelee, arvioi ja tulkitsee kirjallisia teoksia. Vaikka kirjallisuusarvostelu ja kirjallisuustiede ovat lähellä toisiaan, eivät kaikki kirjallisuuskriitikot ole olleet kirjallisuustieteilijöitä.

Kirjallisuusarvosteluja julkaistaan sanoma- ja aikakauslehdissä, radiossa, televisiossa ja internetissä. Kirjallisuuskritiikin julkaisemiseen ovat Suomessa keskittyneet esimerkiksi lehdet Parnasso ja Kiiltomato.

Joidenkuiden kirjallisuusarvostelijoiden mielestä kirjallisuusarvostelu on kirjallisuustieteen käytännön sovellus, koska arvostelu on aina välittömästi tekemisissä kirjallisuuden kanssa, vaikka ei teoreettisesta näkökulmasta.

Kirjallisuusarvostelun historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin ja keskiajan arvostelutoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuusarvostelua on esiintynyt luultavasti yhtä kauan kuin kirjallisuuttakin. Aristoteles kirjoitti neljännellä vuosisadalla eaa. Runousopin, joka on monien kirjallisuuden lajien typologia ja kuvaus ja jossa on erityistä kriittisyyttä suhteessa moniin nykyajan taideteoksiin.selvennä Runousopissa esiteltiin ensimmäistä kertaa mimesiksen ja katharsiksen käsite, jotka ovat vieläkin keskeisiä kirjallisuudentutkimuksessa. Platonin hyökkäykset runoutta vastaan jäljittelevänä, toissijaisena ja epäaitona olivat myös rakentavia.selvennä

Renessanssin kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Renessanssin kirjallisuusarvosteljat kehittelivät klassisia ideoita muodon ja sisällön ykseydestä ja kirjallisen uusklassismista, julistivat kirjallisuuden keskeistä asemaa kulttuurissa ja pitivät runoilijaa ja kirjailijaa pitkän kirjallisuuden perinteen säilyttäjinä. Renessanssin kirjallisuusarvostelu alkoi vuonna 1498, kun löydettiin uudelleen klassisia tekstejä, joista huomattavin oli Giorgio Vallan latinankielinen käännös Aristoteleen Runousopista. Aristoteleen teokset, erityisesti Runousoppi, olivat 1700-luvun lopulle asti kaikkein tärkeimpiä kirjallisuuskritiikin esikuvia. Lodovico Castelvetro oli renessanssin kriitikoista vaikutusvaltaisin, joka kirjoitti kommentteja Aristotelen Runousoppiin vuonna 1570.

Kritiikki 1800-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläinen romantiikka 1800-luvun alussa toi uusia esteettisiä ajatuksia kirjallisuudentutkimukseen, lukien mukaan ajatuksen siitä, että kirjallisuuden kohteen ei aina tarvitse olla kaunis, jalo tai täydellinen, vaan että kirjallisuus itse voisi nostaa tavallisen aiheen ylevän tasolle. Saksalainen romantiikka, joka seurasi Saksan klassismin myöhäiskehitystä, painotti pirstoutumisen estetiikkaa, joka ilmeni hämmästyttävän modernina Englannin kirjallisuuden lukijalle ja arvosti henkevyyttä enemmän kuin englanninkielinen romantiikka. 1800-luvun lopulla tuli kuuluisaksi kirjoittajia, kuten Mathew Arnold, jotka tunnettiin enemmän kriittisestä kirjoittamisestaan kuin omasta kirjallisista teoksistaan.

Uuskritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Uuskritiikki

Vaikka nämä esteettiset liikkeet olivat tärkeitä aikalaisilleen, nykyajan kirjallisuuskriittiset ideat juontuvat lähes kokonaan 1900-luvun alun uusista suuntauksista. Kirjallisuuden tutkimusta ja keskustelua hallitsi kritiikin koulukunta, jota kutsutaan Venäläiseksi formalismiksi ja hieman myöhemmin Uuskritiikki Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Molemmat koulukunnat painottivat tekstien lähiluentaa, nostaen sen paljon korkeammalle kuin yleistävä keskustelu ja spekulointi joko kirjailijan intentiosta (puhumattakaan kirjailijan psykologiasta tai elämäkerrasta, joista tuli lähes tabuja aiheita) tai lukijan saamasta vastakaiusta. Tämä muodon ja täsmällisen ”itsensä sanojen” painotus on pysynyt elossa, huolimatta näiden kriittisten oppien heikentymisestä.

Ekokritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ekokritiikki tutkii kirjallisuuden ja luonnon suhteita. Suunnan käynnisti kaksi vuonna 1996 julkaistua kirjaa, Cheryll Glotfeltyn ja Harold Frommin toimittama The Ecocriticism Reader ja Lawrence Buellin The Environmental Imagination. Suomessa ekokritiikin näkökulmia on tuonut esiin Toni Lahtisen ja Markku Lehtimäen toimittama Äänekäs kevät (2008).[1] Luonnonsuojelijoiden taholta tullut kirjallisuuskritiikki koskee usein sitä, että kirjoihin tarvittavan paperin valmistus tuhoaa luontoa.

Tunnettuja ulkomaisia kirjallisuuskriitikoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisia kirjallisuuskriitikoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suvi Ahola, kirjallisuuskriitikko, Helsingin Sanomat 1984–
  • Marko Ahonen, elokuvakriitikko
  • Risto Ahonen, kirjallisuuskriitikko
  • August Ahlqvist, kirjallisuuskriitikko, 1800-luku
  • Eliel Aspelin-Haapkylä, kuvataide-, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko [2]
  • Tuomas Anhava, kirjallisuuskriitikko, Näköala 1949–1950, Uusi Kuvalehti 1952, Suomalainen Suomi 1953–1956, Helsingin Sanomat 1957–1958, Parnasso 1966–1979 [3]
  • Niklas Bengtsson, kirjallisuuskriitikko
  • Fredrik Cygnaeus, kuvataide- ja kirjallisuus, 1830–1880
  • Jörn Donner, elokuva- ja kirjallisuuskriitikko, Nya Pressen 1951–1959, Hufvudstadsbladet 1952–1961, Vapaa Sana 1952–1955, Päivän Sanomat 1957–1958, Bonniers Litterära Magasin 1959–1964, Dagens Nyheter 1961–1973 [4]
  • Aaro Hellaakoski, kuvataide- ja kirjallisuuskriitikko, Ylioppilaslehti, Aamulehti, Aika, Karjalan Aamulehti, Iltalehti [5]
  • Jari Olavi Hiltunen, kirjallisuuskriitikko, Satakunnan Kansa 1997–, Opettaja-lehti 1997–, kirjallisuuskritiikin verkkolehti Kiiltomato 2005–, Parnasso, Hiidenkivi, Ristin Voitto
  • Pentti Holappa, kirjallisuuskriitikko, Välikysymys, Ajankohta, Helsingin Sanomat 1953–1978
  • Juho Hollo, kirjallisuuskriitikko, Valvoja, eri lehdet 1910–1922
  • Bengt Holmqvist, kirjallisuuskriitikko, Åbo Underrättelser 1946–1949, Nya Pressen 1947–1949, Aftontidningen 1948–1949, Stockholms Tidningen 1950–1955, Bonniers Litterära Magasin 1951–, Dagens Nyheter 1955–, Ruotsin radio
  • Huugo Jalkanen, kirjallisuus- ja teatteriarvostelija, Uusi Suomi 1926–1958
  • Toni Jerrman, kirjallisuuskriitikko
  • Kasper Järnefelt, kirjallisuuskriitikko Keski-Suomi 1886, Savo 1887–1903
  • Viljo Kajava, kirjallisuuskriitikko, Tulenkantajat 1933–1938, Suomen Sanomat 1937–1938, Suomen Kuvalehti 1949–1954
  • Pekka Kejonen, kirjallisuuskriitikko, Kansan Sana, Kansan Uutiset ja Parnasso
  • Sylvi-Kyllikki Kilpi, kirjallisuus- ja teatterikriitikko, Kansan Lehti 1923–1932 [6]
  • V. A. Koskenniemi, kirjallisuuskriitikko, Raataja 1905, Aika/Valvoja-Aika/Valvoja 1950-luvulle, Uusi Aura, Uusi Suometar/Uusi Suomi 1905–1962
  • Rafael Koskimies, kirjallisuuskriitikko, Aika 1917–1924, Uusi Suomi 1921–1934, 1940–1941, Valvoja-Aika 1932–1941
  • Helmi Krohn, kirjallisuuskriitikko, Valvoja 1906–1917
  • Jarkko Laine, kirjallisuuskriitikko, Parnasso
  • Kai Laitinen, kirjallisuuskriitikko, Savo, Helsingin Sanomat 1950–1958, Parnasso 1958–1965
  • Joel Lehtonen, kirjallisuuskriitikko, Mikkelin Sanomat 1902–1903, Hämeen Sanomat 1903, Uusimaa 1903–1904, Helsingin Sanomat 1912–1913, Suomalainen Kansa 1908–1911
  • Kasimir Leino, kirjallisuus-, teatteri- ja kuvataidearvostelija, Hämeen Sanomat, Uusi Suometar, Päivälehti 1890–1897, Nykyaika 1897–1899
  • Kari Levola, kirjallisuuskriitikko
  • Hannu Marttila, kirjallisuuskriitikko, Uusi Suomi 1968, Helsingin Sanomat 1985 alkaen
  • Alex Matson, kirjallisuuskriitikko, Sininen kirja 1927–1930, Elämä 1929, Päiväkirja-lehti 1934–1938.
  • Juhani Niemi, professori, kirjallisuudentutkija
  • Lorenz von Numers, kirjallisuuskriitikko, Nyland 1934–1937, Studentbladet 1936, Panorama 1944–1946, Sesam 1947, Obs! 1949–1953, Svenska Dagbladet 1955–1959;
  • Hagar Olsson, Studentbladet 1916, Dagens Press 1918–1978
  • L. Onerva, taide-, teatteri- ja kirjallisuusarvostelija Uusi Päivä 1909–1910, Helsingin Sanomat 1910–1911 ja 1925–1926
  • Matti Paavilainen, kirjallisuuskriitikko, Uusi Suomi 1979–1991
  • Olavi Paavolainen, kirjallisuus- ja kulttuurikriitikko, Tulenkantajat 1930, eri julkaisut 1920–1960
  • Raoul Palmgren, kirjallisuuskriitikko, Tulenkantajat, Vapaa Sana 1944–1952, eri julkaisut 1952 alkaen
  • Jarmo Papinniemi, kirjallisuuskriitikko, Etelä-Saimaa, Uusi Suomi, Demari, 1989 alkaen, Parnasso
  • Eila Pennanen, kirjallisuuskriitikko
  • Rami Saari
  • Maija Savutie-Myrsky, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko, Kansan Lehti 1937–1941, Suomen Sosialidemokraatti 1943–1944, Vapaan Sana 1948–1957, Kansan Uutiset
  • Juhani Siljo, kirjallisuus- ja teatterikriitikko, Helsingin Sanomat 1910, Valvoja 1916–1917
  • Anna-Maria Tallgren, Helsingin Sanomat 1910–1925, Valvoja 1918–1925, avustaja Turun Sanomat, Uusi Aura, Valvoja-Aika, Litteratur, Nuori Suomi, Aamu, Jousimies, Otava ja Ad Interim
  • Viljo Tarkiainen, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko, Uudenmaa 1902–1903, Valvoja 1903–1907, Helsingin Sanomat 1904–1916, 1918–1920, Uusi Suometar 1916–1918
  • Pekka Tarkka, kirjallisuuskriitikko, Ilta-Sanomat 1955, Helsingin Sanomat 1958–1961, 1969–2000; Uusi Suomi 1961–1967
  • Aale Tynni, kirjallisuus- ja teatteriarvostelija
  • Jouko Tyyri, kirjallisuuskriitikko, Savon Sanomat 1950–2001, Helsingin Sanomat 1975–1976, Aamulehti 1976–1978, Yhteishyvä 1987–1990
  • Tatu Vaaskivi, kirjallisuuskriitikko, Kaleva 1930–1935, 1935–1942 Uusi Suomi, Suomalainen Suomi, Valvoja-Aika, Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Suomen Kuvalehti
  • Lauri Viljanen, kirjallisuus- ja teatterikriitikko, Turun Sanomat ja Uuden Aura 1921–1923, Aamulehti 1925–1926, Tulenkantajat, Helsingin Sanomat 1926–1950
  • Thomas Warburton, kirjallisuus- ja teatteriarvostelija, Finsk Tidskriftiin 1943, Nya Argus 1949–1975
  • Kyösti Wilkuna, kirjallisuuskriitikko, Kaleva 1903, 1904, Raataja 1905–1906, Mikkelin Sanomat 1906, Kaiku, Työmies, Uusi Suometar, Aika, Kotiseutu, Valkoinen Suomi 1918 [7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sanna Nyqvist: Kirjallisuuden luonnossa. Arvostelu kirjasta Toni Lahtinen & Markku Lehtimäki (toim.): Äänekäs kevät: ekokriittinen kirjallisuudentutkimus. SKS 2008, Kiiltomato.net 10.04.2008.]
  2. Jean Sibeliuksen aikalaisia viitattu 10.12.2007
  3. Yle, Elävä arkisto viitattu 10.12.2007
  4. Eduskunta, edustajamatrikkeli viitattu 10.12.2007
  5. Oulun kaupunginkirjasto, kirjailijat Oulussa viitattu 10.12.2007
  6. Eduskunta, edustajamatrikkeli viitattu 10.12.2007
  7. Tiedot julkaisuista ja julkaisuvuosista joko Kansallisbiografia verkkojulkaisussa, Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997–. Viitattu 30. ja 31.7.2008 tai kyseisen henkilön artikkelin tiedoista

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]