Oligarkia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valtiomuodot

Tämä artikkeli on osa
Politiikka-luokkaa

muokkaa

Oligarkia eli harvainvalta tarkoittaa hallintoa, jossa kapea eliitti, joita kutsutaan oligarkeiksi, pitää valtaa. Aristoteles käytti sanaa oligarkia tarkoittamaan korruptoitunutta, oligarkkien omaan etuun tähtäävää vallankäyttöä. Jos eliitti käytti valtaansa epäitsekkäästi, yhteistä hyvää ajaakseen, kutsui hän hallintoa aristokratiaksi.

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkkinä oligarkiasta käytännössä käytetään usein Ateenaa ennen demokratian syntyä. Solonin lakien voimaantulon jälkeen 600–500 lukujen vaihteessa eaa. Solonin oligarkiassa, joka voidaan nähdä myös timokratiana, kansalaiset oli jaettu neljään luokkaan joilla oli vaihteleva määrä oikeuksia ja velvollisuuksia. Vain ylimmillä yhteiskuntaluokilla, joilla oli varallisuutta ja veronmaksukykyä, oli mahdollisuus poliittiseen vaikuttamiseen.

Antiikin Sparta oli myös oligarkia. Maata hallitsi kaksi periytyvää kuningasta. Yleinen päätäntävalta oli yli 60-vuotiaiden miesten neuvostolla. Sekä viidellä vuodeksi kerrallaan valitulla johtavalla virkamiehellä, joiden valitsevaan kansankokoukseen saivat osallistua yli 30-vuotiaat miespuoliset kansalaiset.

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjällä Neuvostoliiton romahdettua rikastuneita teollisuuspohattoja kutsutaan monesti oligarkeiksi heille kasautuneen huomattavan demokraattisen järjestelmän ulkopuolisen vallan vuoksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]