Suurvalta
Suurvalta on valtio, jolla on ennen kaikkea sotilaallisen voimansa ansiosta ratkaisevan tärkeä asema kansainvälisessä politiikassa.[1] Sotilaallinen voima perustuu vahvaan talousasemaan, joka mahdollistaa suurvalta-armeijan ylläpidon kauppa- ja ulkopolitiikan painostusvälineenä. Suurvaltiollisuus voi olla myös alueellista, jolloin yksi valtio voi vaikuttaa ympäristöönsä, vaikka maailmanlaajuisesti se ei olisikaan merkittävää.
Suurvalta vaikuttaa ympäröiviin maihin sotilaallisesti, taloudellisesti, kulttuurillisesti tai diplomaattisesti.
Suurvalta on usein sotilaallisesti voimakas. On ollut olemassa myös suurvaltoja, jotka syystä tai toisesta eivät ole tavoitelleet sotilaallista valtaa, esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeinen Japani ja Länsi-Saksa. Kylmän sodan aikana, jolloin maailma oli käytännössä jakautunut Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton etupiireihin, näistä kahdesta käytettiin myös termiä supervalta, jolla tarkoitettiin mahtavimpia, globaalisti vaikuttavia suurvaltoja.
Eräs varhainen merkittävä eurooppalainen suurvalta oli Rooman valtakunta.
Nykyisiä suurvaltoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

- Euroopan unioni* (Ranska ja Saksa ovat EU:n jäseniä, mutta ne ovat yksinäänkin suurvaltoja. Yhdistynyt kuningaskunta oli EU:n jäsenmaa tammikuun 2020 loppuun saakka.)
- Yhdistynyt kuningaskunta
- Ranska
- Saksa (Ei kuulu YK:n turvallisuusneuvostoon)
- Kiina, maailman väestöltään suurin valtio
- Yhdysvallat (myös yksi askel ylemmäs suurvallasta eli supervalta)
- Japani (Ei kuulu YK:n turvallisuusneuvostoon)
* = jos määriteltäisiin yhtenäiseksi valtioksi
Entisiä suurvaltoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Egypti vanhalla ajalla
- Heettiläisten valtakunta
- Babylonia
- Assyria vanhalla ajalla
- Nykyisen Iranin alueelta noussut muinainen Persian valtakunta
- Aleksanteri Suuren valtakunta.
- Karthago
- Rooman valtakunta antiikin aikana ja sen perillinen Bysantti
- Bysantti
- Frankkien valtakunta
- Umaijadien ja Abbasidien kalifaatit hallitsivat 700–900-luvuilla suurta osaa Lähi-itää, Pohjois-Afrikkaa ja Aasiaa
- Mongolivaltakunta
- Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
- Tanska
- Inkavaltakunta Andeilla ennen siirtomaa-aikaa
- Venetsia oli Välimerellä merkittävä taloudellinen valta keskiajan lopulla ja renessanssin aikana.
- Suurmogulien valtakunta joka hallitsi 1500–1600-luvuilla laajoja alueita Intiaa, Persiaa ja Afganistania
- Puola-Liettua (1569–1795).
- Osmanien valtakunta, joka hallitsi laajia-alueita Lähi-idästä ja Itä-Euroopasta
- Ruotsi 30-vuotisen sodan aikaan ja Westfalenin rauhan jälkeen.
- Espanja siirtomaa-ajalla.
- Portugali siirtomaa-ajalla.
- Yhdistyneet provinssit eli Alankomaiden tasa-valta siirtomaa-ajalla.
- Preussi nousi eurooppalaiseksi suurvallaksi ja sotilasmahdiksi Fredrik II Suuren hallitusaikana (1740–1786)
- Ranska etenkin yksinvaltiuden ajalla.
- Unkarin kuningaskunta, Itävallan keisarikunta, Itävalta-Unkari
- Yhdistynyt kuningaskunta (kts. Brittiläinen imperiumi) siirtomaa-ajalla, huipussaan myös supervalta.
- Saksan keisarikunta
- Italian kuningaskunta
- Natsi-Saksa
- Itävallan keisarikunta
- Japanin keisarikunta
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- CD-Perussanakirja 1997. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 94. ISBN 951-37-2076-4
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ CD-Perussanakirja 1997
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kennedy, Paul: The Rise and Fall of the Great Powers: Economic Change and Military Conflict From 1500 to 2000, 1987.