Etupiiri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pilapiirros kuvaa Yhdysvaltojen pitävän Latinalaista Amerikkaa etupiirinään Monroen opin perusteella.

Etupiiri on kansainvälisessä politiikassa maantieteellinen alue, johon vieraalla valtiolla on poliittista, taloudellista tai sotilaallista määräysvaltaa tai johon se haluaisi saada tällaista määräysvaltaa.[1] Tunnettu esimerkki on Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksessa 1939 sovittu salainen etupiirijako. Sen kohteena olleet maat eivät tienneet etupiirijaosta mitään. Etupiirinä oleva alue voi olla taloudellisesti riippuvainen toisesta, vaikka olisikin näennäisesti siitä riippumaton. Taloudeltaan vahva Yhdysvallat piti 1800-luvulta alkaen Monroen opin mukaan Latinalaista Amerikkaa etupiirinään niin, että eurooppalaiset maat eivät saisi sekaantua Latinalaisen Amerikan asioihin. Yhdysvallat edellytti, että Latinalaisen Amerikan maat pysyivät yhteistyöhaluisina Yhdysvaltojen kanssa. Kylmän sodan aikana sekä Neuvostoliitto että Yhdysvallat pitivät useita maita etupiireinään, selvimpänä esimerkkinä Itä-Euroopan kansandemokratiat.[2] Voimakkaamman valtion etupiiriksi joutunut maa voi joutua sen satelliittivaltioksi (muodollisesti itsenäinen mutta käytännössä toisen valtion määräysvallassa) tai siirtomaaksi (toisen valtion omistuksessa oleva maa).

Saksan ja Neuvostoliiton tekemä etupiirijako vuonna 1939 tarkoitti niiden välissä olevien maiden valloittamista vasemmanpuoleisen kartan mukaan. Oikeanpuoleinen kartta osoittaa, miten maiden valloittaminen toteutui.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lähteenmäki, Maria & Troberg, Martti: Kronikka 8, s. 233. Määritelmä: (Etupiiri on) sopimuspohjainen tai yksipuolisesti esitetty aluevaatimus. Helsinki: Edita, 2004. ISBN 951-37-4060-9.
  2. Miksi yhä näyttäisi olevan vastakkainasettelu Venäjä vs. "länsimaat"? Kysy.fi. Viitattu 1.4.2014.
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.