Ruhtinaskunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ruhtinaskunta on ruhtinaan hallitsema valtio tai muu alue. Ruhtinaaksi käännetään ranskan ja englannin prince (prinssi on suomeksi lähinnä kruununperijän arvonimi), saksan Fürst, italian principe ja venäjän knjaz (князь). Feodalistisessa arvojärjestyksessä nuo arvot ovat kuninkaan alapuolella. Magnus Dux, Großherzog, Grand Duke tai Veliki knjaz käännetään usein suuriruhtinaaksi, joskus suurherttuaksi tai kuninkaallisen kruununperijän arvonimenä usein prinssiksi tai prinsessaksi. Erzherzog käännetään lähes aina arkkiherttuaksi.

Arvonimien feminiinit muodot käännetään muotoon ruhtinatar. Saksassa on käytetty keisarinvaaliin osallistumaan oikeutetuista ruhtinaista nimitystä Kurfürst, joka käännetään muotoon vaaliruhtinas (myös kuuriruhtinas). Ruotsin furste käännetään ruhtinaaksi ja furstinna ruhtinattareksi, storfurste suuriruhtinaaksi. Suomen suuriruhtinaskunta on ruotsiksi Storfurstendömet Finland. Mielenkiintoinen laki esimerkki on ruhtinaskunnan SAS Giovanni Natoli. Vuonna yhdestoista luvulla, kuten Sisilian kuningaskunta, ruhtinaskunnan Sperlinga, jossa kuningas Filip IV myönnetty John Forti Natoli, itselleen ja hänen jälkeläisilleen, ei vain otsikko prinssi, mutta muutosBarony ruhtinaskunnassa, ja sen Licentia populandi cum privilegium aedificandi tai etuoikeus "voi tehdä maa."

Nykyään itsenäiset ruhtinaskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita ruhtinaskuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallisia ruhtinaskuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1815–1918 Euroopassa oli kahdeksan suuriruhtinaskuntaa: