Hallinto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hallinto tarkoittaa arkikielessä valtion ja siihen nähden johdannaisten yhteisöjen harjoittamaa juridiseen tapaan ymmärrettävää julkisen vallan käyttöä. Hallinnoksi kutsutaan myös yksityisten yritysten, järjestöjen ja säätiöiden päättävien ja toimeenpanevien elinten tai työntekijöiden tietynlaista tosiasiallista toimintaa. Tärkeäksi tunnuspiirteeksi muodostuu tällöin se, ettei ole kysymys minkään noista tahoista varsinaista tarkoitusperää suoranaisesti toteuttavasta niin sanotusta käytännön toiminnasta. Jälkimmäiseen toimintaan nähden hallinto on nimittäin toimintana johdannaista. Hallinto tässä mielessä jaotellaan usein erilaisiin osiin. Sellaisista mainittakoon esimerkkinä henkilöstöhallinto, kiinteistöhallinto sekä taloushalinto, joista jälkimmäinen voidaan edelleen jakaa varainhankinnan eli lähinnä rahoituksen hallintoon ja varainkäytön hallintoon.

Muulla tavoin kuin juridisesti tai perinteisen valtioteorian tapaan tarkastellen hallinnon lähikäsitteisiin lukeutuvat muun muassa organisointi ja johtaminen.

Juridinen ja perinteinen valtioteoreettinen tarkastelunäkökulma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juridisessa tarkastelussa ja perinteisessä valtioteoreettisessa ajattelussa hallinto ymmärretään vallan kolmijako-opin mukaisesti. Yhtäälle erotetaan lainsäädäntövalta ja tuomiovalta ja toisaalle toimeenpano-, täytäntöönpano- ja samalla hallintovalta. Nimenomaan tällöin hallinnolla tarkoitetaan julkisen vallan ja sen käyttöä. Tuossa tapauksessa maan hallitus eli valtioneuvosto, sen ministeriöt ja alemmat hallintoelimet kuten julkiset virastot ja tietyt muut toimielimet hoitavat maan oikeusjärjestyksen ja kullekin elimelle säädetyn toimivallan rajoissa tehtäviään.

Juridisesti ja perinteisen valtioteoreettisesti ymmärrettynä hallinto laajemmassa merkityksessä eli toimeenpanevan vallan käyttönä käsittää kaiken sen 'valtiotoiminnan', joka ei ole lainsäädäntöä eikä lainkäyttöä. Tällä tavoin ymmärretyssä hallinnossa voidaan erottaa toiselta puolen hallitus eli hallitustoiminta eli korkeimman vallan käyttäminen maassa sekä toiselta puolen julkisten viranomaisten toimitettava hallinto ahtaammassa merkityksessä eli varsinainen hallinto, nimenomainen julkishallinto.

Mikäli valtio itse toimittaa hallintoa omien viranomaistensa kautta, kysymyksessä on valtionhallinto. Mikäli hallinto on annettu kuntien tai muiden itsenäisten yhdyskuntien toimitettavaksi, ne harjoittavat itsehallintoa.

Hallinto tutkimuksen kohteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinnon tutkimus on kaikkea muuta kuin yhtenäinen tieteenharjoituksen alue. Suomen erityisolosuhteissa oppiaine nimeltä hallintotiede on yksi kaikkiaan yhdeksästä hallintotieteellisestä yliopistollisesta oppiaineesta. Joiltakin hallinnon tutkimusta harjoitetaan Suomessa myös politiikan tutkimuksen piirissä, joiltakin osin oikeustieteellisen tutkimuksen piirissä ja merkittävältä osin liiketaloustieteissä.