Korporaatio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Korporaatio on yleinen yhteisöä, yritystä tai muuta yhteenliittymää tarkoittava sana, jolla on eri maissa ja yhteyksissä varsin erilainen merkitys.

Merkityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa korporaatio on yhdistys, joka on lailla tai asetuksella järjestetty erityistä tarkoitusta varten. Tällaisia ovat yliopistojen ylioppilaskunnat ja työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt eli työmarkkinajärjestöt ja Suomen Punainen Risti.lähde?

Amerikanenglannissa "corporation" tarkoittaa yritystä, yhdistystä tai kunnallishallintoa yleisesti, mutta se käännetään joskus virheellisesti korporaatioksi.

Pohjoismaista mallia, jossa valtiovalta ja työntekijät ja työnantajat tekevät laajoja tulopoliittisia sopimuksia on, kutsuttu uuskorporatiiviseksi.

Korporaatio-ilmaisua käytetään yrityksistä, jotka ovat suuria ja hallinnollisesti kompleksisia tai byrokraattisia. Korporaatiolle on tyypillistä, että työntekijän yksilölliset taidot ja kyvyt pyritään hukuttamaan organisaation ns "harmaaseen massaan". Korporaatiolle on tyypillistä se, että kullakin on selkeä paikka yrityksessä ja että muut työntekijät kokevat (yksilön tekemien) oikeiden (mutta mahdollisten tehtäviin kuulumattomien) asioiden tai innovaatioiden eteenpäinviemisen uhkana.

Perinteisiä balttilaisia ja saksalaisia ylioppilasjärjestöjä kutsutaan korporaatioiksi (esimerkiksi Korporatsioon Fraternitas Estica). Ylioppilaskorporaation jäsenyys on hyvin kiinteää, ja se kestää koko loppuelämän (ellei jäsen päätä erota tai häntä eroteta). Korporantin voi tunnistaa siitä, että hänellä on korporaationsa värit rinnan yli kulkevassa nauhassa, rintaneulassa tai erityisessä korporaatiolakissa. Useimmat korporaatiot on tarkoitettu joko vain miehille tai vain naisille. Suomalaiset osakunnat ovat ottaneet vaikutteita balttilaisilta korporaatioilta.lähde?

Venäjällä on muutamia valtion korporaatioita (ven. Государственная корпорация, Gosudarstvennaja korporatsija), jotka hallitsevat tiettyä alaa tai valtion omaisuutta. Näitä ovat: valtiollinen vakuutusyhtiö, kehityspankki Vnešekonombank, kuntatalouden kehitysrahasto, Sotšin olympiakohteita rakentava korporaatio, ydinvoimaa valvova Rosatom ja teknologiarahastot Rostehnologii ja Rosnano.

Fasismissa työntekijät järjestettiin ammattiyhdistyksiin, joihin kuuluminen oli pakollista. Näistä korporaatioista valittiin myös edustajat parlamenttiin. Tällaista valtio–työnantajat–työntekijät-järjestelmää kutsutaan korporativismiksi.