Vilfredo Pareto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vilfredo Pareto
Vilfredo Pareto
Vilfredo Pareto
Syntynyt 15. heinäkuuta 1848
Pariisi, Ranska
Kuollut 19. elokuuta 1923 (75 vuotta)
Céligny, Sveitsi
Kansallisuus italialainen Italian lippu
Tutkimusala taloustiede, sosiologia,filosofia

Vilfredo Federico Damaso Pareto (15. heinäkuuta 1848, Pariisi19. elokuuta 1923, Geneve[1]) oli italialais-ranskalaista sukujuurta oleva yhteiskuntatieteilijä, jonka tieteellinen tutkimustyö keskittyi taloustieteeseen, sosiologiaan ja filosofiaan. Erityisesti Pareto tutki tulojen jakautumista ja taloudellisten toimijoiden valintoja. Tunnetuin Pareton kehittämistä konsepteista on Pareto-tehokkuus.

Henkilöhistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pareton isä oli italialainen insinööri ja äitinsä oli ranskalainen. Lapsuutensa Pareto vietti keskiluokkaisessa ympäristössä. Pareto menestyi hyvin koulussa. Pareto valmistui vuonna 1870 insinööriksi torinolaisesta korkeakoulusta. Pareton lopputyö käsitteli tasapainotiloja kiinteissä kappaleissa. Väitetään, että Pareton myöhemmät tutkimukset talouden tasapainotiloista perustuvat osittain tähän lopputyöhön.

Valmistumisensa jälkeen Pareto työskenteli insinöörinä ensin Italian valtion omistamassa rautatie-yrityksessä ja myöhemmin yksityisellä sektorilla. Vuonna 1886 Paretosta tuli firenzeläisen yliopiston taloustieteen ja johtamisen luennoitsija. Tämän työn Pareto lopetti vuonna 1889.

Vuonna 1893 taloustieteilijä Leon Walras valitsi Pareton seuraajakseen Lausannen yliopistoon poliittisen taloustieteen professorin virkaan,[1] ja Pareto vaimoineen muutti läheiseen Célignyyn.[2]

Vuonna 1923 Benito Mussolini nimitti vastentahtoisen Pareton Italian senaattoriksi. Pareto kuitenkin kuoli samana vuonna sydäntautiin,[2] ja hänet haudattiin ilman kunnianosoituksia Célignyn hautasmaalle.[3]

Tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pareto teki kuuluisan havaintonsa, jonka mukaan 20% Italian väestöstä omistaa 80% kaikesta omaisuudesta vuonna 1906. Tämä havainto yleistettiin myöhemmin Pareton periaatteeksi tai 80–20 -säännöksi. Pareto-jakauma on tämän havainnon laajempi yleistys.

Pareto kehitti myös tulonjaon tasaisuutta mittaavan Pareto-indeksin. Pareton mukaan on nimetty myös Pareto-diagrammi, erityinen histogrammi, jolla kuvataan Pareton periaatteta.

Pareto oli myös tärkeä politiikan teorian klassikko, hän edusti eliittiteoriaa, jossa hän korosti, että aina tulee olemaan hallitseva luokka, oli se nimellisesti minkä tahansa muotoinen (toisin kuin esim. Karl Marx). Pareto lähenteli tässä yhteydessä maanmiestensä fasismia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vilfredo Pareto 20. kesäkuuta 2000. Department of Economics, University of Melbourne. Viitattu 16.7.2008. (englanniksi)
  2. a b Vilfredo Pareto 1848-1923 Enotes.com. Viitattu 16.7.2008. (englanniksi)
  3. Biography of Vilfredo Pareto (1848-1923) The Concise Encyclopedia of Economics. Liberty Fund, Inc.. Viitattu 16.7.2008. (englanniksi)
Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.