Rosatom

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rosatom
Yritysmuoto valtionkorporaatio
Perustettu 2007[1]
Toimitusjohtaja Sergei Kirijenko[1]
Kotipaikka ul. Bolšaja Ordynka 24, 119017 Moskova, Venäjä[2]
Liikevaihto Nousua 529,2 mrd RUB (2013)[3]
Liikevoitto Nousua 155,2 mrd RUB (EBITDA, 2013)[3]
Henkilökuntaa 272 000[4]
Tytäryhtiöt yhtymään kuuluu 288 yritystä tai tieteellistä instituuttia[4][5]
Omistaja Venäjän valtio
Kotisivu

www.rosatom.ru

(venäjäksi)(englanniksi)
Pääkonttorin julkisivua Moskovassa

Rosatom (ven. Государственная корпорация по атомной энергии "Росатом" (Росатом), Gosudarstvennaja korporatsija po atomnoi energii "Rosatom") on Venäjän valtion korporaatio[2], ja ainoa toimija, joka pys­tyy toi­mit­ta­maan voi­maloi­ta avai­met kä­teen -pe­riaat­teel­la ja tarjoaa niille myös polttoainetta. Se ky­ke­nee myös ra­hoit­ta­maan hank­kei­ta.[6] [7]

Maail­mas­sa on vain kah­dek­san mer­kit­tä­vää yh­tiöi­tä, jot­ka pys­ty­vät ra­ken­ta­maan ydin­voi­ma­loi­ta ja toi­mit­ta­maan ydin­reak­to­rei­ta: EDF-Areva, Toshiba ja Westinghouse (jonka Toshiba omistaa), Rosatom, GEH (Ge­ne­ral Elect­ri­cin ja Hi­tac­hin yh­tei­syh­tiö), kiinalaiset CNNC ja CGNNC, korealainen KHNP ja kanadalainen CANDU.[6]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosatom on suuryhtymä, johon kuuluu kymmeniä tytäryrityksiä tai -organisaatioita,[5] erään lähteen mukaan näitä oli yhteensä 288. Rosatomin toiminta voidaan jakaa viiteen sektoriin: [4]

  1. ydinenergia-ala,
  2. ydin- ja säteilyturvallisuus,
  3. ydinjäänmurtajat,
  4. ydinaseet ja
  5. perustutkimus ja soveltava tutkimus sekä tuotekehitys.

Rosatom hallitsee esimerkiksi Atomenergoprom-holdingia (ja sen kymmeniä toimipisteitä), kymmeniä ydinvoimaloita (operoijana Rosenergoatom), ydinvoiman suunnittelu- ja rakentajayrityksiä (OAO Atomenergoprojekt, ZAO Atomstroieksport), ydinkäyttöisiä jäänmurtajia (Atomflot) sekä rahtialusta, ydinjätevarastoja, sotilaslaitoksia, tutkimusinstituutteja ja ydinturvallisuus- ja säteilyturvallisuusvirastoja.

Rosatom luokitellaan joskus Rosenergoatomin ydinvoimaloiden takia Venäjän 4. suurimmaksi sähköntuotantoyhtymäksi. Sen voimaloiden yhteenlaskettu sähköntuotantokapasiteetti oli noin 24 GW (vuoden 2011 lopussa). Vuonna 2013 se ilmoitti tuottaneensa 172,2 miljardia kWh sähköä, joka oli 16,8 % Venäjän sähköntuotannosta tuona vuonna. Uraania konserni jalosti 8,3 tuhatta tonnia (2013).[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosatomin edeltäjä Venäjän federaation atomienergiaministeriö (MinAtom; МинАтом) perustettiin tammikuussa 1992 Neuvostoliiton ydinteollisuusministeriön seuraajaksi. Se muutettiin virastoksi 2004 ja marraskuussa 2007 valtion korporaatioksi. Vuonna 2013 Ro­sa­tom omis­ti Ve­nä­jäl­lä kym­me­nen voi­ma­laa, jois­sa oli yhteensä 33 ydin­voi­mayk­sik­köä, ja sillä oli useita voimaloita Neu­vos­to­lii­tos­ta it­se­näis­ty­neis­sä ja muis­sa itä­blo­kin mais­sa. Maail­man ydin­voi­man tuo­tan­nos­ta 17 % tuli Rosatomin laitoksista. [8]

Johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosatomin ja sen edeltäjien johdossa ovat toimineet Jevgeni Adamov, Aleksandr Rumjantsev (2001–2005) ja Sergei Kirijenko (2005–).

Asiakkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosatom vie ydinreaktoreita myös ulkomaille.

Vuonna 2013 Ro­sa­tom oli maail­man suu­rin ydin­voi­ma­loi­den toi­mit­ta­ja. Sillä oli rakentamassa 28 ydin­voi­ma­laa, jois­ta 19 si­jait­si Ve­nä­jän ul­ko­puo­lel­la: Valko-Venäjällä, Kii­nas­sa, In­tias­sa, Tur­kis­sa ja Viet­na­mis­sa. [8]

Syksyllä 2013 suomalainen Fennovoima esitti omistajilleen, että Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakennushanke hankitaan Rosatomilta.[9] Sopimus AES-2006 -reaktorista allekirjoitettiin joulukuussa 2013.[10]

Rosatomin AES-2006 -laitoksen kaltaisia ydinvoimaloita on vuosista 2008–2009 lähtien ollut rakenteilla Sosnovyi Boriin sekä Kaliningradiin kumpaankiin kaksi kappaletta.[9] Toukokuussa 2015 ilmoitettiin, että Sosnovyi Boriin tulevan Leningrad II -laitoksen valmistuminen viivästyy kahdella vuodella. Rakennusaika on alkuperäiseen suunnitelmaan nähden kaksinkertainen.[11]

Rosatomin Intiaan rakentamaan Koodankulamin ydinvoimalaitoksen valmistuminen myöhästyi kuusi vuotta. Se otettiin käyttöön vuonna 2013 ja on ollut sen jälkeen seisahtuneena useita kertoja.[12]

Vuonna 2014 Ro­sa­tom ilmoitti sopineensa toi­mit­ta­van­sa ydin­voi­ma­loi­ta eri puo­lil­le maail­maa jo lähes sa­dan mil­jar­din dol­la­rin ar­vos­ta. Yh­tiö oli so­pi­nut ra­ken­ta­van­sa uu­det ydin­voi­ma­lat Un­ka­riin, In­tiaan ja Ka­zaks­ta­niin. [13] Myöhemmin EU halusi estää Unkarin ja Rosatomin sopimuksen vetoamalla sen polttoainapykälään. Euratom halusi, että Un­ka­rin pitää neu­vo­tel­la Ro­sa­to­min kans­sa uu­si so­pi­mus polt­to­ai­ne­toi­mi­tuk­sis­ta tai haas­taa ko­mis­sion nä­ke­mys oi­keu­des­sa. [14]

Tur­kis­sa Ro­sa­tom omis­taa ydinvoimalayh­tiön ko­ko­naan ja, rakentaa sen ja toi­mit­taa sinne lait­teet ja toi­mii myö­hem­min myös säh­kön myy­jä­nä. So­pi­muk­sen kes­to on 15 vuot­ta. Sen jäl­keen Ro­sa­tom voi luo­pua omis­tuk­ses­ta.[15]

Vuonna 2014 uutisoitiin sopimuksesta, jonka mukaan Ro­sa­tom myy Ete­lä-Af­rik­kaan kah­dek­san ydin­voi­ma­laa, joi­den yh­teen­las­ket­tu te­ho on 9,6 gi­ga­wat­tia. Kaupan arvo oli noin 31–39 mil­jar­dia eu­roa.[16]

Rosatom tekee vuonna 2014 tehdyn sopimuksen mukaan yhteensä 9 ydireaktoria Iraniin. Niistä kahta ensimmäistä alettiin rakentaa joulukuussa 2015.[17]

Vuonna 2014 Rosatomin piti aloittaa neljän ydinvoimalan rakentaminen Vietnamiin, mutta projektin alkua lykättiin vuoteen 2020 turvajärjestelmien parantelun vuoksi.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Company Overview of ROSATOM State Atomic Energy Corporation Bloomberg Businessweek, businessweek.com. Viitattu 4.10.2014. (englanniksi)
  2. a b Kontaktnaja informatsija Rosatom, rosatom.ru. Viitattu 4.10.2014. (venäjäksi)
  3. a b c Key figures Rosatom, rosatom.ru. Viitattu 4.10.2014. (englanniksi)
  4. a b c State Atomic Energy Cooperation Rosatom The Nuclear Threat Initiative (NTI), nti.org. Viitattu 5.10.2014. (englanniksi)
  5. a b ROSATOM Group Rosatom, rosatom.ru. Viitattu 4.10.2014. (englanniksi)
  6. a b Ydinpelin kahdeksan merkittävää pelaajaa 4.10.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.2.2016.
  7. Benchmarking the global nuclear industry 2012 Heading for a fast recovery 11.10.2012. E&Y. Viitattu 10.2.2016.
  8. a b [http://www.hs.fi/paivanlehti/talous/Rosatomille+uusia+voimalasopimuksia/a1401682394080?src=haku&ref=arkisto%2F Rosatom pyrkii aktiivisesti ulkomaille Venäjä pyrkii vähentämään riippuvuttaan raaka-aineiden viennistä] 5.7.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.2.2016.
  9. a b Fennovoima haluaa Rosatomin ydinvoimalan 3.9.2013. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 2.7.2015.
  10. Fennovoima valitsi Rosatomin 21.12.2013. Yle Uutiset. Viitattu 2.7.2015.
  11. Fennovoiman sisarlaitoksen valmistuminen viivästyy Venäjällä 28.5.2015. Turun Sanomat. Viitattu 2.7.2015.
  12. Saarinen, Markku: Rosatomin voimala ongelmissa Intiassa - kansanedustajat saivat varoituksen Iltalehti.fi. 5.12.2014. Viitattu 7.12.2014.
  13. Rosatomille uusia voimalasopimuksia 3.6.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.2.2016.
  14. FT: EU estää Unkarin ja Rosatomin sopimuksen 13.3.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.2.2016.
  15. Rosatom lupaa miljardeja useisiin ydinvoimamaihin Yhtiö rahoittaa Suomen lisäksi Unkarissa ja Turkissa 16.2.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.2.2016.
  16. Rosatom voitti suuren tilauksen Etelä-Afrikasta 23.9.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.2.2016.
  17. Rosatom aloittaa kahden reaktorin rakentamisen Iraniin 23.12.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.2.2016.
  18. Vietnam delays construction of first nuclear power plant 20.9.2014. Thanh Nien Daily. Viitattu 2.7.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]