Fennovoima

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fennovoima Oy[1]
Fennovoima logo.gif
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2007
Toimitusjohtaja Toni Hemminki[2]
Puheenjohtaja Juhani Pitkäkoski[3]
Kotipaikka Helsinki, Suomi[1]
Toimiala sähkön tuotanto ydinvoimalla[1]
Omistaja Voimaosakeyhtiö SF (66 %), RAOS Voima Oy (34 %)
Kotisivu www.fennovoima.fi

Fennovoima Oy on vuonna 2007 perustettu energiayhtiö, joka aikoo rakentaa Suomeen uuden ydinvoimalan. Yhtiö jätti periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle tammikuussa 2009. Eduskunta myönsi luvan 1. heinäkuuta 2010 äänin 121–71.[4] Fennovoiman tuleva voimalaitos on nimeltään Hanhikivi 1 ja se rakennetaan Pyhäjoelle.[5] Laitoksen sähköntuotanto parantaa Suomen energiaomavaraisuutta.[6]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fennovoiman hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Juhani Pitkäkoski vastaa Caverion Oyj:n yrityskaupoista ja varapuheenjohtaja Anastasia Zoteeva on Rusatom Energy Internationalin varapääjohtaja.

Hallituksen jäsenet:

  • Esa Lager, Outokumpu Oyj:n entinen talous- ja rahoitusjohtaja,
  • asianajaja Juha Mäkitalo,
  • Stefan Storholm, Katternö-konsernin toimitusjohtaja
  • Seppo Siljama, Septem Partners Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja
  • Nikita Konstantinov, toimitusjohtaja, Rusatom Energy International[7]

Hallituksen varajäsenet ovat Ilkka Salonen, Garmoshka Oy:n toimitusjohtaja, Djurica Tankosic, WorleyParsonsin kansainvälisen ydinvoimaosaston johtaja, Jussi Lehto, Keravan Energian toimitusjohtaja ja Pekka Erkkilä, Outokummun teknologiajohtaja.[7]

WikiLeaksin aineiston mukaan Djurica Tankosicia epäilllään ympäristöraporttien väärentämisestä Bulgariassa Rosatom-projektissa.[8] Fennovoima kielsi tienneensä Tancosicin väitetyistä vuonna 2006 tapahtuneista yhteyksistä korruptiosta syytettyyn bulgarialaisyrittäjään ja kertoi, ettei koko asia oikeastaan liity millään lailla Fennovoiman voimalahankkeeseen.[9]

Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuonna 2016 Fennovoiman omistajat ovat Voimaosakeyhtiö SF (66 %) ja Venäjän valtion ydinvoimayhtiön Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy (34 %).[10] Voimaosakeyhtiö SF:n omistavat suurimmalta osin kunnalliset energiayhtiöt, mutta mukana on myös suomalaisia teollisuusyrityksiä.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fennovoiman perustettiin vuonna 2007 uuden ydinvoimalan rakentamista varten. Sen omistivat saksalainen energiakonserni E.ON (34 %) ja suomalainen Voimaosakeyhtiö SF (66 %).[12]

Fennovoima jätti tammikuussa 2009 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen, jolla yhtiö haki lupaa uuteen ydinvoimalaan. Hakemuksessaan yhtiö perusteli hankkeensa taustat ja esitteli tekemänsä selvitykset uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. [13] Fennovoiman perustaneet yritykset käyttivät kolmanneksen Suomen sähköstä, mutta niillä oli hyvin vähän omaa sähköntuotantoa. Fennovoiman ydinvoimalan avulla ne halusivat paikata tämän tarpeen. Oma sähköntuotanto laskee kuluja, jotka osakkaat käyttävät kalliiseen ja hinnaltaan vaihtelevaan pörssisähköön. Fennovoiman periaatepäätöksen mukaan sähköntuotannon hajauttaminen Suomessa on eduksi, sillä se parantaa huoltovarmuutta ja tuo myös tuhansia työpaikkoja ja miljoonien verotulot sijoitusalueelleen Pohjois-Pohjanmaalle ydinvoimalan rakentamisvaiheessa.

Eduskunta vahvisti periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisesta kesällä 2010.[12] Perustajat halusivat taata itselleen kohtuuhintaisen sähkön saannin ja tätä kautta turvata oman kilpailukykynsä. Nykyään osakkaat joutuvat ostamaan valtaosan sähköstään pörssistä, jossa sähkö on kallista ja altista hintavaihteluille. Fennovoima toimii Mankala-periaatteella, eli sen osakkaat saavat voimalasta sähköä omistusosuuksiensa suhteessa. Kustannukset hoidetaan vastaavasti.[14]

E.ON ilmoitti 24. lokakuuta 2012 luopuvansa kaikista omistuksistaan Suomessa, käytännössä Gasumin ja Fennovoiman osakkeista.[15] Muutoksia on tapahtunut myös Voimaosakeyhtiö SF:n omistajuuksissa.[16]

Fennovoima suunnitteli ensin hankkivansa 1 8000 MW:n reaktorin Toshibalta tai Arevalta.[17] Suunnitelma muuttui, kun Fennovoima valitsi E.ON:in tilalle Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseasin, jonka kanssa se allekirjoitti joulukuussa 2013 toimitussopimuksen Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta (1200 MW) ja sopi samalla siitä, että Rosatom sai 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta.[18] Rusatom Overseasin (nykyään Rusatom Energy International [19]) kanssa sovitun aikataulun mukaan voimala tuottaa sähköä vuonna 2024.[20] Rosatom on lupautunut hankkimaan Fennovoimalle kaiken tarvittavan ulkopuolisen rahoituksen, toimittamaan polttoaineen sekä huoltamaan reaktoria koko sen eliniän ajan. Ainakin alkuvaiheessa polttoaine on kierrätettyä uraania.[21] Polttoaineen toimittaa Fennovoimalle Rosatom-konserniin kuuluva TVEL. Toimitus kattaa sekä uraanin toimituksen että polttoaineen valmistuksen ja siihen kuuluu alkulatauksen lisäksi vaihtolataukset voimalaitoksen kahdeksalle seuraavalle käyttöjaksolle. Sopimuksen mukaan TVEL:in varmuusvaraston tulee olla kahden vaihtolatauksen kokoinen. Sopimuksen päätyttyä Fennovoima voi kilpailuttaa polttoainehankinnan.[22] Sopimus on tehty ydinvoimalan ensimmäiseksi kymmeneksi vuodeksi.[23]

Maaliskuussa 2014 Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtyi Rosatomin tytäryhtiölle RAOS Voima Oy:lle.[24]

2. joulukuuta 2014 Fortum ilmoitti mahdollisuudestaan osallistua ydinvoimahankkeeseen ja lisätä näin ollen Fennovoiman kotimaisomistusta hallituksen vaatimaan 60 prosenttiin.[25] 5. joulukuuta 2014 eduskunta hyväksyi äänin 115–74 Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksen.[26] 30. kesäkuuta 2015 Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle.[27] Fortum ei kuitenkaan ollut silloin mukana hakemuksessa omien keskeneräisten neuvottelujensa vuoksi.[28] Sen tilalle tuli kroatialainen Migrit Solarna Energija, jonka omistus herätti epäilyksiä. Ministeriö pyysi Fennovoimalta lisäselvitystä yrityksen omistussuhteista ja totesi sen saatuaan, ettei kroatialaisyhtiötä voitukaan pitää EU- tai ETA-alueen yrityksenä.[29] [30] [31]

Elokuussa 2015 Fortum ilmoitti osallistuvansa 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Voimaosakeyhtiö SF:n kautta. Kun samaan aikaan myös rakennusyhtiö SRV ja teräsyhtiö Outokumpu tiedottivat investoinneistaan, kotimaisen omistuksen osuus nousi 65,1 prosenttiin.[32]

Ydinvoimalan sijoituspaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fennovoima ilmoitti lokakuussa 2011, että se on valinnut ydinvoimalansa rakennuspaikaksi Pyhäjoen Hanhikiven.[33]

Fennovoiman voimalalla oli aiemmin kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pyhäjoki sekä Etelä-Lapissa sijaitseva Simo. Itäisellä Uudellamaalla oleva Ruotsinpyhtää putosi pois vaihtoehdoista jo aiemmin.[34] Fennovoima toteutti vuonna 2008 kaikilla kolmella paikkakunnalla ympäristövaikutusten arvioinnin. [35]

Ydinvoima-asioissa yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö antoi helmikuussa 2009 Fennovoiman YVA-selostuksesta hyväksyvän loppulausunnon. Ministeriö totesi loppulausunnossaan, että Fennovoiman YVA-selostus kattaa lainsäädännön sisältövaatimukset ja se on laadittu säädösten vaatimalla tavalla. Ministeriö sai Fennovoiman YVA-selostuksesta eri viranomaisilta, järjestöiltä ja muilta organisaatioilta noin 80 lausuntoa, jotka se otti huomioon lausunnossaan.[36]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä Patentti- ja rekisterihallitus ja verohallinto. Viitattu 14.7.2016.
  2. Fennovoimalle ja pääomistajalle uudet johtajat Kauppalehti. 9.9.2014. Viitattu 14.7.2016.
  3. Juhani Pitkäkoski vetämään Fennovoiman hallitusta Yle Uutiset. 15.4.2014. Viitattu 15.4.2014.
  4. Eduskunta myönsi ydinvoimaluvat selkein luvuin Yle Uutiset. 1.7.2010. Viitattu 28.7.2015.
  5. Hanhikivi 1 | Fennovoima www.fennovoima.fi. Viitattu 27.4.2016.
  6. Antti Lehtilä, Juha Honkatukia, Tiina Koljonen: Ydinvoimapäätösten energia- ja kansantaloudelliset vaikutukset Tutkimusraportti. 13.8.2014. VTT. Viitattu 27.4.2016.
  7. a b Fennovoiman hallitus 2.2.2016. Fennovoima. Viitattu 2.2.2016.
  8. Fennovoima ei tiennyt hallituksen jäsenen kytköksistä bulgarialaiseen "energiamafiaan" 21.7.2015. Yle. Viitattu 2.2.2016.
  9. Fennovoima sanoutui irti hallitusvaikuttajan kytkösepäilyistä 21.7.2015. Aamulehti. Viitattu 2.2.2016.
  10. Fennovoiman omistavat Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oyj. Viitattu 27.3.2014.
  11. Fennovoiman omistajat Fennovoima. Viitattu 2.2.2016.
  12. a b Valtioneuvoston periaatepäätös Fennovoima Oy:n hankkeesta. Työ- ja elinkeinoministriö, 15.4.2014. Viitattu 19.8.2014.
  13. Fennovoiman periaatepäätöshakemus
  14. Fennovoima
  15. Kaatuuko Fennovoima tähän? Suuromistaja E.ON vetäytyy Yle. Viitattu 2.2.2016.
  16. Kankare, Matti: Fennovoima on jäämässä kuntien kontolle Talouselämä.fi. 24.11.2013. Viitattu 28.7.2015.
  17. Reuters: Finland's Fennovoima signs reactor deal with Rosatom
  18. Länkinen, Tiina: Fennovoima valitsi Rosatomin Yle Uutiset. 21.12.2013. Viitattu 28.7.2015.
  19. Fennovoiman venäläisomistaja vaihtoi nimensä 23.12.2015. Fennovoima. Viitattu 8.2.2016.
  20. Fennovoima ja Rusatom Overseasin laitostoimitussopimus allekirjoitettu. 21.12.2013. Viitattu 27.3.2014.
  21. Vihreä lanka: Rosatom tuo Fennovoimalle paitsi reaktorin myös polttoaineen
  22. Rakentamislupahakemus Fennovoima. Viitattu 8.2.2016.
  23. Ydinpolttoaine Fennovoima. Viitattu 8.2.2016.
  24. Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtynyt Rosatomille 27.3.2014. Fennovoima. Viitattu 28.7.2015.
  25. Fortum valmis osallistumaan Fennovoima-hankkeeseen Savon Sanomat. 2.12.2014. Viitattu 28.7.2015.
  26. Nieminen, Martta: Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydin­voimalan periaate­päätöksen – näin äänet jakautuivat HS.fi. 5.12.2014. Viitattu 28.7.2015.
  27. Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen ja omistajuusselvityksen 30.6.2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 28.7.2015.
  28. VL: Fortum ei mukana, kun Fennovoima jättää tänään hakemuksensa Taloussanomat.fi. 30.6.2015. Viitattu 28.7.2015.
  29. Ei riittävää varmuutta tosiasiallisesta määräysvallasta Migritissä 16.7.2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 28.7.2015.
  30. Toivonen, Terhi: Rehn Fennovoiman kroatialaissijoittajasta: Migritin jäljet johtavat Venäjälle Yle Uutiset. 16.7.2015. Viitattu 28.7.2015.
  31. PFennovoiman uuden kroatialaisomistajan jäljet johtavat Moskovaan 30.6.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.7.2015.
  32. Fortum osallistuu Fennovoima-hankkeeseen 5.8.2015. Yle. Viitattu 2.2.2016.
  33. Fennovoiman ydinvoimala tulee Pyhäjoelle YLE Uutiset. 5.10.2011. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 5.10.2011.
  34. Ruotsinpyhtää putosi pois Fennovoiman listalta 11.12.2009. Viitattu 16.7.2010
  35. Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointiselostus
  36. TEM:n lausunto Fennovoima Oy:n YVA-selostuksesta valmistui

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]