Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakennushanke

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hanhikivi 1 on suomalaisen Fennovoima-energiayhtiön suunnittelema ydinvoimala, joka on tarkoitus rakentaa Pyhäjoen kunnassa sijaitsevalle Hanhikiven niemelle. Laitoksen toimittaa Venäjän valtion ydinenergiayhtiön Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Energy International. Varsinaisten rakennustöiden on tarkoitus alkaa vuonna 2018 ja ydinvoimalan valmistumisen ajankohdaksi on alustavasti määritelty 2024. [1] Toteutuessaan kyseessä on Suomen kuudes ydinvoimalaitos.

Laitosmalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havainnekuva Fennovoiman Pyhäjoelle rakentamasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta.

Hanhikivi 1 on VVER-1200 -painevesireaktori, joka kuuluu VVER-laitosperheeseen. Laitostyyppi noudattaa IAEA:n ja eurooppalaisia vaatimuksia, ja sen suunnitellaan vastaamaan suomalaisia turvallisuusvaatimuksia. Suomessa Loviisassa on käytössä kaksi VVER-440-laitosyksikköä.[2]

Lupaprosessit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ydinvoimala-alueelle johtavan tien rakennustöitä.

Vuonna 2007 perustettu Fennovoima jätti periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle tammikuussa 2009 ja eduskunta myönsi luvan ydinvoimalan rakentamiselle heinäkuussa 2010.[3] Tammikuussa 2012 yhtiö sai laitostoimituksesta tarjoukset ranskalaiselta Arevalta sekä japanilaisen Toshiban omistamalta Westinghouse Electric Companylta.[4] Lokakuussa 2012 saksalainen energiayhtiö E.ON ilmoitti kuitenkin myyvänsä 34 % osuutensa Fennovoimasta,[3] jonka jälkeen omistajarakenteessa tapahtuneiden muutosten johdosta kolmanneksi laitostoimittajaehdokkaaksi tuli myös venäläinen Rosatom.[4] Laitostoimituksesta käytiin aluksi neuvotteluja Toshiban ja Rosatomin kanssa, kunnes heinäkuussa 2013 Fennovoima ilmoitti jatkavansa niitä enää Rosatomin kesken. Samalla yhtiö ilmoitti myös neuvottelevansa Rosatomin tytäryhtiön Rosatom Overseasin tulosta Fennovoiman vähemmistöomistajaksi kolmanneksen osuudella.[5] Fennovoima ja Rosatom allekirjoittivat sopimuksen laitostoimituksesta saman vuoden joulukuussa.[6]

Maaliskuussa 2014 Fennovoiman lupahakemus meni vielä uudelleen eduskunnan käsittelyyn, koska Rosatomin ydinvoimalaitos ei ollut mukana alkuperäisessä vuonna 2010 hyväksytyssä hakemuksessa.[3] Täydennetty lupahakemus hyväksyttiin myöhemmin joulukuussa, jolloin rakentamisen ehdoksi asetettiin, että vähintään 60 prosenttia ydinvoimayhtiön omistuksesta tulee Euroopan talousalueen sisältä.[7] Fennovoima jätti ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriöön uuden periaatepäätösluvan edellyttämänä viimeisenä mahdollisena ajankohtana 30. kesäkuuta 2015.[8] Tämän jälkeen sen pitää vielä kesään 2016 mennessä esittää käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskeva sopimus ydinjätehuoltoyhtiö Posivan omistajien kanssa tai vaihtoehtoisesti ympäristövaikutusten arviointiohjelma omasta loppusijoituslaitoksesta. Myös loppusijoitusasia tulee myöhemmin eduskunnan käsittelyyn.[9]

Eduskunta hyväksyi 5. joulukuuta 2014 Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen periaatepäätöksen äänin 115–74[10][11].

Fennovoima odottaa saavansa valtioneuvostolta rakentamisluvan voimalaitokselle vuoden 2019 aikana. Luvan saamisen jälkeen varsinaisen laitoksen rakentaminen voi alkaa. Siihen saakka työmaa-alueella tehdään valmistelevia töitä, kuten inrastruktuurin rakentamista.[12][13]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos rakennetaan Pyhäjoen kuntaan Hanhikiven niemelle.[14] Fennovoima ilmoitti ydinvoimalan sijoituspaikan 5. lokakuuta 2011.[15] Fennovoiman ensimmäinen suunniteltu ydinvoimalan sijoituskunta oli Ruotsinpyhtää, mutta sen jälkeen suunnitelmat tehtiin joko Pyhäjoen ja Simon mukaan. Pyhäjoen kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla.

Laitosvaihtoehdot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fennovoiman jättäessä periaatepäätöshakemuksensa tammikuussa 2009, oli tarkoituksena on rakentaa yksi iso tai kaksi pienempää ydinreaktoria. Vaihtoehtoina olivat Arevan EPR- tai SWR 1000 -reaktorit seka Toshiban ABWR-reaktori.[16] Hakemuksen hyväksymisen jälkeen yhtiö lähetti syksyllä 2011 tarjouspyynnöt ranskalaiselle Arevalle sekä japanilaiselle Toshiballe. Tuolloin vaihtoehtoina olivat edelleen Toshiban ABWR- ja Arevan EPR-reaktorit sekä uutena Arevan kehitteillä ollut Kerena-reaktori. Niistä Kerena on pienin, teholtaan 1 250 megawatin kiehutusvesireaktori, Toshiban ABWR puolestaan on 1 600 MW:n kiehutusvesireaktori ja Arevan EPR 1 700 MW:n painevesireaktori.[17]

Myöhemmin Fennovoiman ydinvoimalan tehoksi täsmentyi 1 600 megawattia,[18] mutta suurvoimalahankkeesta luovuttiin vuoden kuluttua ja samalla Areva putosi pois kilpailusta. Syynä oli saksalaisen E.ON -energiayhtiön vetäytyminen Fennovoiman osakkuudesta syksyllä 2012.[19] Samaan aikaan tuli uudeksi laitosvaihtoehdoksi venäläisen Rosatomin 1 200 megawatin tehoinen AES-2006, joka on tyypiltään VVER-painevesireaktori.[20] Rosatom oli mukana kaavailuissa jo hankkeen alkuaikoina vuonna 2007, mutta yhtiön keskikokoinen voimalamalli kuitenkin hylättiin ennen periaatepäätöshakemuksen tekemistä, koska E.ON:n asiantuntijat pitivät Arevan vastaavaa reaktoria parempana.[21] Kesällä 2013 Fennovoima ilmoitti neuvottelevansa enää Rosatomin kanssa[5] ja syyskuussa se esitti omistajilleen, että laitos hankitaan venäläisyhtiöltä.[22] Sopimus AES-2006 -reaktorista allekirjoitettiin vielä saman vuoden joulukuussa.[6]

Jätteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitoksen käytön aikana matala-aktiivista ja keskiaktiivista jätettä tulee syntymään n. 5400 m3. Matala- ja keskiaktiivinen jäte sijoitetaan Hanhikiveen myöhemmin rakennettavaan loppusijoituslaitokseen. Matala- ja keskiaktiivisen jätteen varastointi alkaa 2030-luvulla.[23]

Käytöstäpoistojätettä tulee aikanaan syntymään n. 12 000 m3 [23].

Käytettyä ydinpolttoainetta tulee syntymään n. 1200 – 1800 uraanitonnia. Käytetty polttoaine pidetään aluksi laitoksen alueella välivarastossa. Sen loppusijoitus alkaa 2090-luvulla.[23]

Ydinenergialaki määrää, että Suomessa syntyneet ydinjätteet on loppusijoitettava Suomeen[24].

Polttoaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanhikiven ydinvoimala tulee käyttämään polttoaineenaan jälleenkäsiteltyä uraania[23].

Fennovoima on sopinut uraanin toimituksesta TVEL:n kanssa[23]. TVEL kuuluu Rosatom-konserniin[23]. Rosatomin keskeinen ydinpolttoaineen uudelleenkäsittelylaitos on Rosatomin itsensä omistama Majak[25]. On todennäköistä, että Hanhikiven laitoksen uraani on peräisin Majakista[25].

Majakissa uraani erotetaan käytetystä ydinpolttoaineesta liuottamalla. Eroteltu uraani muutetaan kaasuksi uudelleen väkevöimistä varten. Majakin erottelema uraani väkevöidään jollain TVEL:n laitoksista. Väkevöity uraani päätyy ydinreaktoreiden polttoainesauvoihin.[25]

Käsittelyprosessin sivutuotteena syntyy suuria määriä radioaktiivisia aineita sisältävää nestettä ja muita kemiallisia jätteitä. Vuonna 1994 STUK raportoi, että Majakin matala- ja keskiaktiivisia ydinjätteitä laskettiin järviin. Vuonna 2002 radioaktiivisen aineen pitoisuus Tetsha-joessa oli edelleen kasvussa. Vuonna 2011 sveitsiläisen energiayhtiön edustajat halusivat tutustua Majakiin yhdessä Sveitsin ydinvoimaviranomaisten kanssa, mutta heitä ei koskaan päästetty sisään.[25]

Rosatom on rakentanut Krasnojarskiin korvaavaa ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitosta 1980-luvulta asti, mutta se ei ole vieläkään käyttökunnossa. Majakin toiminnan on arvioitu jatkuvan vuoteen 2030 asti.[25]

Rakennustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanhikiven ydinvoimalaitoksen alustavat rakennustyöt aloitettiin valtatie 8:n ja Hanhikivenniemen välisen yhdystien rakentamisella syyskuussa 2014.[26] Samalla laitoksen toimittava Rosatom aloitti ydinvoimala-alueen maanrakennus- ja louhintatöiden valmistelut.[27] Puuston hakkuut Hanhikivellä käynnistyivät tammikuussa 2015.[28] Alustaviin rakennustöihin kuuluivat lisäksi muun muassa kunnallis- ja sähkötekniikan rakentaminen sekä alueen aitaaminen.[29][30]

Suurin osa Hanhikivenniemen kesämökeistä ja muista kiinteistöistä siirtyi Fennovoiman haltuun vapaaehtoisin kaupoin. Kymmenkunta omistajaa kuitenkin kieltäytyi aluksi myynnistä, minkä vuoksi Fennovoiman piti hakea kesämökkien pakkolunastusta. Ydinenergialain mukaan rakentamislupa voidaan myöntää vain, jos energiayhtiöllä on hallinnassaan koko voimalan rakentamiseen tarvittava maa-alue. Tämän vuoksi yhtiö siirtyi ennakkohaltuunottoluvan mukaiseen pakkolunastusmenettelyyn ja antoi mökkiläisille aikaa poistua toukokuun 2015 loppuun mennessä.[31] [32]

Huhtikuussa 2015 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys vaativat työn keskeyttämistä vedoten alueella pesivään uhanalaiseen valkoselkätikkaan. Järjestöjen mukaan hakkuun kiirehtimiselle ei ollut mitään syytä, vaan sillä haluttiin pelkästään antaa vaikutelma ydinvoimalahankkeen etenemisestä.[33]

Keväällä 2015 metsäyhtiö Stora Enso vetäytyi Hanhikiven ydinvoimala-alueen hakkuuprojektista, sillä se halusi odottaa hakkuulupien lainvoimaisuuden lopullista varmistumista. Tämän jälkeen 97 hehtaarin suuruisen metsäalueen hakkuut aloitti Lassila & Tikanoja -konserniin kuuluva L&T Biowatti, joka sai työt päätökseen toukokuussa. Raahen kaupunki ei nähnyt hakkuissa mitään epäselvää, sillä lain mukaan toiminta voidaan aloittaa mahdollisista valituksista tai muutoksenhausta huolimatta.[34] [35]

Elokuussa 2015 työ- ja elinkeinoministeriö kumosi väitteet Fennovoiman ydinvoimala-alueella "laittomasti ja ilman lupia tehtävistä rakennustöistä".  Tällaiset väitteet ovat osaksi tahallisia, koska ne palvelevat sellaisten etua, jotka haluavat hankkeelle ikävyyksiä, kommentoi yli-insinööri Jorma Aurela TEM:n energiaosastolta Kaleva-lehdessä. Hanhikiven niemellä aloitetut rakennustyöt perustuvat maakunta-, yleis- ja asemakaavaan, jotka on kaikki käsitelty asianmukaisesti ja ovat siis lainvoimaisia.[36]

Alueen viimeiset mökit myytiin vapaaehtoisesti syksyllä 2015. Mökkiläisten edunvalvoja Ralf Rehnbergin arvion mukaan kauppojen arvo oli noin 1,5 miljoonaa euroa, eli noin 140 000 euroa mökkiä kohden. Fennovoima piti asiaa tärkeänä ja merkittävänä, sillä vapaaehtoiset kaupat ovat molemmille osapuolille parempi vaihtoehto kuin pakkolunastus.[37]

Lokakuussa 2015 saatiin valmiiksi ensimmäinen Hanhikiven niemellä valmistunut urakkakokonaisuus: ydinvoimala-alueelle johtava Hanhikiventie. Noin neljä kilometriä pitkä tie liittää toisiinsa voimalaitosalueen ja valtatie 8:n. Tiessä on kaksi kaistaa ja kevyen liikenteen väylä. Tie on aluksi yksityinen, mutta siitä tulee myöhemmin yleinen tie.[38]

Varsinaiset ydinvoimalan rakennustyöt voidaan aloittaa vasta, kun rakentamislupa on myönnetty. Arvioiden mukaan ne tulevat käynnistymään vuonna 2018, jolloin rakentaminen alkaisi reaktori- ja turbiinisaarekkeista.[39] [1]

Mielipiteitä ydinvoimalahankkeesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ydinvoimala-aluetta hakkuiden jälkeen.

Mielipidekyselyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fennovoima on teettänyt vuosina 2008-2015 Norstat Finlandilla 9 mielipidekyselyä, joissa se selvittelee Pyhäjoen ja sen ympäristökuntien asukkaiden mielipiteitä Fennovoiman ydinvoimalahankeesta. Joulukuussa 2015 830 puhelinhaastattelua sisältäneen tutkimuksen mukaan 68 prosenttia pyhäjokisista kannattaa Fennovoiman hanketta. Kun mukaan ottaa Pyhäjoen lisäksi myös sen naapurikuntien Kalajoen, Merijärven, Oulaisten ja Raahen asukkaat, hankkeelle myötämielisiä on 66 prosenttia. Vuodesta toiseen hankkeen kannatus on pysynyt vakaana, ja Pyhäjoella kannatus nousi kaksi prosenttiyksikköä lokakuuhun 2014 verrattuna ja koko tutkimusalueella viisi prosenttiyksikköä.[40]

Ympäristöjärjestö WWF teetti Taloustutkimus Oy:llä tutkimuksen heinäkuussa 2015, jossa haastateltiin yhteensä 1 056 ihmistä ympäri Suomea. Kyselyiden perusteella 29 prosenttia kannatti rakennusluvan myöntämistä Fennovoiman ydinvoimalalle, 51 prosenttia vastusti ja 20 prosenttia ei osannut sanoa.[41]

Pro Hanhikivi ja Ydinvoimaton Perämeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanhikiven ydinvoimalaitos on alusta asti herättänyt myös kiivasta vastustusta. Pro Hanhikivi ry perustettiin heti vuonna 2007, jolloin Fennovoima ilmoitti Pyhäjoen Hanhikiven olevan yhden mahdollisista laitoksen sijoituspaikoista. Sen tavoitteena on pitää alue ydinvoimasta vapaana luonto- ja virkistysalueena. Jäseniä yhdistyksellä on oman ilmoituksensa mukaan yli 300.[42] Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa yhdistyksen varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpää valittiin eduskuntaan vihreiden edustajana Oulun vaalipiiristä.[43] Voimalaa vastustaa myös muun muassa Ruotsissa perustettu Ydinvoimaton Perämeri (Nätverket Kärnkraftsfritt Bottenviken) -verkosto.[44]

Hyökyaalto-verkosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radikaali Hyökyaalto-verkosto järjesti ensimmäisen mielenilmauksen Hanhikiven ydinvoimalatyömaalla lokakuussa 2014.[45] Keväästä 2015 lähtien sen aktivisteja oli leiriytyneenä Hanhikiven alueella, jossa he muun muassa pysäyttivät ydinvoimalatyömaalle kulkevia ajoneuvoja ja työkoneita.[46] Aktivistit saivat tukea alueen maanomistajilta ja mökkiläisiltä, jotka tarjosivat majoitusta ja ruokahuoltoa.[31] Pro Hanhikivi sen sijaan on sanoutunut irti Hyökyaallon suorasta toiminnasta, eikä anna verkostolle tukeaan. Yhdistys ilmoittaa keskittyvänsä pelkästään vaikuttamistyöhön ja tiedottamiseen.[47] Kesäkuussa 2015 Hanhikivellä oli protestileiri, jossa Hyökyaalto-verkoston lisäksi olivat mukana Maan ystävät sekä Naiset Rauhan puolesta -liike. Paikalla oli myös ulkomaisia aktivisteja Saksasta, Ruotsista, Venäjältä ja Italiasta.[48] Protestileirin päätymisen jälkeen aktivisteja jäi vielä paikallisten tukijoiden lahjoittamaan mökkiin, joka myytiin lopulta vapaaehtoisesti Fennovoimalle lokakuussa 2015.[37]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Aikataulu Fennovoima. Viitattu 8.2.2016.
  2. Rosatomin AES-2006 | Laitostoimittaja | Hanhikivi 1 | Fennovoima www.fennovoima.fi. Viitattu 27.4.2016.
  3. a b c Fennovoiman ydinvoimalupa takaisin eduskunnan käsittelyyn 4.3.2014. Taloussanomat. Viitattu 2.7.2015.
  4. a b Fennovoima selvittää keskisuuria laitoksia 25.2.2013. Rauman Energia. Viitattu 2.7.2015.
  5. a b Fennovoima jatkaa laitosneuvotteluja vain Rosatomin kanssa 3.7.2013. Yle Uutiset. Viitattu 2.7.2015.
  6. a b Fennovoima valitsi Rosatomin 21.12.2013. Yle Uutiset. Viitattu 2.7.2015.
  7. Fennovoima sai periaateluvan Pyhäjoen ydinvoimalalle 5.12.2014. Yle Uutiset. Viitattu 2.7.2015.
  8. Fennovoima toimitti hakemuksensa määräajassa 30.6.2015. Verkkouutiset. Viitattu 2.7.2015.
  9. Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydin­voimalan periaate­päätöksen – näin äänet jakautuivat 5.12.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.7.2015.
  10. http://yle.fi/uutiset/fennovoima_sai_periaateluvan_pyhajoen_ydinvoimalalle/7671582
  11. http://www.hs.fi/politiikka/a1417771856521
  12. STT / Kaleva: Fennovoima myöntää ra­ken­ta­mis­lu­van saamisen venyvän vuoteen 2019 18.9.2017. Viitattu 4.10.2017.
  13. Fennovoima Oy: Fennovoima arvioi saavansa rakentamisluvan vuonna 2019 18.9.2017. Viitattu 4.10.2017.
  14. Ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle Kaleva. Kaleva. Viitattu 27.1.2017.
  15. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/116485-paatos-julki-tanne-nousee-ydinvoimala
  16. Fennovoima jätti periaatepäätöshakemuksensa 14.1.2009. Fennovoima. Viitattu 2.7.2015.
  17. Fennovoima tutkii kolmea eri lai­tos­vaih­toeh­toa 5.10.2011. Kaleva. Viitattu 2.7.2015.
  18. Fennovoiman osakas kaupittelee ydinvoimaosuuttaan Ruotsiin 16.1.2012. Talouselämä. Viitattu 2.7.2015.
  19. Fennovoima ja Areva lopettivat neuvottelut suurvoimalasta 24.2.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.7.2015.
  20. Fennovoima on kiinnostunut venäläisvalmisteisesta ydinreaktorista 5.4.2013. Radio Venäjän Ääni. Viitattu 2.7.2015.
  21. Rosatom oli vaihtoehto jo vuosia sitten 10.10.2014. Raahen Seutu. Viitattu 2.7.2015.
  22. Fennovoima haluaa Rosatomin ydinvoimalan 3.9.2013. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 2.7.2015.
  23. a b c d e f Rakentamislupahakemus issuu. Viitattu 26.11.2017. (englanniksi)
  24. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Ydinenergialaki 990/1987 www.finlex.fi. Viitattu 26.11.2017.
  25. a b c d e Venäläiset myönsivät ”äärimmäiset” radioaktiiviset saastelukemat Seura.fi. 1.7.2015. Viitattu 26.11.2017.
  26. Pyhäjoella lapio vaihtui työkoneisiin 30.10.2014. Ydinreaktioita. Viitattu 2.7.2015.
  27. Fennovoima pian valmis luovuttamaan Hanhikiven Rosatomille - louhinta ja maarakennustyöt jo hyvässä vauhdissa 14.2.2015. Tekniikka & Talous. Viitattu 2.7.2015.
  28. Puuston hakkuut Hanhikiven niemellä käynnistyvät 22.1.2015. Fennovoima. Viitattu 2.7.2015.
  29. Fennovoima: Rakennustyöt laajenevat Hanhikivenniemellä 30.6.2015. Yle Uutiset. Viitattu 2.7.2015.
  30. Fennovoiman voimala-alueella työt täydessä vauhdissa: "Tehdään niin paljon kuin luvat antavat" 1.7.2015. Kauppalehti. Viitattu 2.7.2015.
  31. a b Fennovoima häätää kesämökkiläisiä 13.6.2015. Kansan Uutiset Verkkolehti. Viitattu 2.7.2015.
  32. Pakkolunastukset Pyhäjoella etenevät – Hanhikiven mökeissä ei ensi kesää nähdä 19.5.2015. Yle Uutiset. Viitattu 2.7.2015.
  33. Hanhikiven hakkuut loppusuoralla, aktivistit yhä paikalla 24.4.2015. Vihreä Lanka. Viitattu 2.7.2015.
  34. Hakkuut jatkuvat Fennovoiman rakennustyömaalla Pyhäjoella – lupa ei vielä lainvoimainen 21.4.2015. Yle Uutiset. Viitattu 2.7.2015.
  35. Fennovoima kaataa 120 hehtaaria metsää – "Yhtiö ei ole hakenut edes rakentamislupaa vielä" 5.3.2015. Yle Uutiset. Viitattu 2.7.2015.
  36. TEM: Fennovoiman lupa-asiat kunnossa 27.8.2015. Kaleva. Viitattu 16.2.2016.
  37. a b Aktivistien tukikohta myytiin ja ydinvoimala-alue sulkeutuu ulkopuolisilta 8.10.2015. Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2016.
  38. Ensimmäinen urakka saatiin loppuun Pyhäjoella – Hanhikiven yhdystie valmistui 15.10.2015. Kaleva. Viitattu 16.2.2016.
  39. Fennovoima suhtautuu luottavaisesti – työt Hanhikivellä jatkuvat 30.6.2015. Raahen Seutu. Viitattu 2.7.2015.
  40. Enemmistö alueella kannattaa Fennovoimaa 1.2.2014. Fennovoima. Viitattu 2.2.2016.
  41. Alle kolmannes antaa tukensa Fennovoiman ydinvoimalalle yle 23.7.2015
  42. Pro Hanhikivi Hanhikivi.net. Viitattu 2.7.2015.
  43. Pro Hanhikivi -yhdistyksen Halmeenpää läpi Kalajoelta 20.4.2015. Kaleva. Viitattu 2.7.2015.
  44. Ydinvoimaton Perämeri -verkosto kokoontuu 14.1.2012. Keski-Pohjanmaa. Viitattu 2.7.2015.
  45. Hyökyaalto-verkosto: Fennovoiman ydinvoimalatyömalle odotettavissa lisää mielenilmauksia 13.10.2014. Yle Uutiset. Viitattu 2.7.2015.
  46. Pyhäjoen ydinvoimalaa vastaan osoitetaan mieltä Helsingissä 22.5.2015. Kansan Uutiset Verkkolehti. Viitattu 2.7.2015.
  47. Pro Hanhikivi sanoutuu irti ydinvoimalatyömaan mielenosoituksista 19.5.2015. Yle Uutiset. Viitattu 2.7.2015.
  48. TIEDOTE: Ydinvoiman vastustajat pysäyttäneet työt Fennovoiman työmaalla 15.6.2015. Parempaavirtaa.com. Viitattu 2.7.2015.


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]