Peter Lund

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Peter Lund
Henkilötiedot
Syntynyt 7. maaliskuuta 1957 (ikä 63)
Turku
Ammatti teknillisen fysiikan professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Teknillinen korkeakoulu (DI 1980, TkL 1981, TkT 1984)
Instituutti Aalto-yliopisto
Tunnetut työt Suomen ilmastopaneeli jäsen (2020-2023)
Aiheesta muualla
Kotisivu

Peter David Lund (s. 7. maaliskuuta 1957, Turku) on Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori. Hänet tunnetaan erityisesti vaihtoehtoisten ja uusiutuvien energialähteiden tutkijana ja puolestapuhujana.[1] Hän on Suomen ilmastopaneelin jäsen (kausi 2020-2023).[2]

Lund tuli ylioppilaaksi Porin lyseosta vuonna 1975. Hän valmistui Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi 1980, tekniikan lisensiaatiksi 1981 ja tekniikan tohtoriksi 1984. Hänen englanninkielinen artikkeliväitöskirjansa käsitteli aurinkolämmitysjärjestelmiä korkeilla leveysasteilla. Työ oli otsikoitu Studies on solar heating systems with long-term heat storage for northern high latitudes.[3] Lund hän osallistui lisäksi London Business Schoolin johtajakoulutukseen (Accelerated Development Programme, ADP01, 1989)[1]

Peter Lundin mukaan ilmastonmuutoksen torjunnassa olisi saavutettava globaalit päästövähennystavoitteet vuoteen 2020 mennessä, jotka varmistaisivat päästöjen kääntymisen laskuun. Suomenkin energiankäytön kasvu tulisi pysäyttää. Euroopan Unionin tavoite vähintään 20 % päästöjen väheneminen 1990 tasosta sopisi muillekin maille. Energiankulutusta olisi tehostettava länsimaissa 20 % ja Kiinassa vieläkin enemmän. Uusiutuvia energialähteitä sähköntuotannossa tulisi lisätä, sillä ne vähentävät päästöjä eikä niihin liity haitallisia sivuvaikutuksia. Suomen tulisi muuttaa ilmastonmuutoksen uhat mahdollisuuksiksi.lähde?

Peter Lundin mukaan voisi olla mahdollista luoda uusia nokioita ja työpaikkoja tuottamalla maailmalle puhdasta tekniikkaa uusiutuvan energian käyttöön ja käytön tehostamiseen. Ilman kotimarkkinoita osaaminen ei kehity, joten tarvitaan omia pilottilaitoksia. Julkinen liikenne on tehtävä vetovoimaisemmaksi: ruuhkamaksut, kapeat kadut, ei lisäkaistoja, hinnoittelu ja metro- ja junaliikenteen lisäys. Autoilu vähenee, kun sen hinta ja vaiva kasvaa suhteessa joukkoliikenteen kehitykseen. Pientalojen lämmityksessä on säästöpotentiaalia. Lämpöpumppuja tulisi edistää. Aurinkokerääjä katoilla lämmittää käyttövettä. Hehkulamppujen vaihto energiansäästölamppuihin säästäisi sähköä Vuotoksen ja Kollajan sähköntuotannon verran.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 7 tammikuuta 2020), s. 414View and modify data on Wikidata
  2. Valtioneuvosto nimitti uuden ilmastopaneelin, puheenjohtajana jatkaa Markku Ollikainen 19.12.2019. Ilmastopaneeli, ilmastopaneeli.fi. Viitattu 7.1.2020.
  3. Peter D. Lund: Studies on solar heating systems with long-term heat storage for northern high latitudes (väitöskirja (tiivistelmä ja 12 erip) Teknilliselle korkeakoululle, julkaistu sarjassa Acta polytechnica Scandinavica. Ph.) 1984. Espoo: Peter Lund; teostiedot via Kansalliskirjasto, kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 8.1.2020. (englanniksi)
  4. Kuinka ilmastonmuutos kesytetään? Helsingin Sanomat 2.12.2007 D4

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]