Ydinräjähdyksen vaikutukset

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pienehkön ydinaseen räjäytys.
Hiroshiman kaupunki atomipommin räjäytyksen jälkeen.

Ydinräjähdyksen vaikutukset ovat ydinpommin räjähtäessään aiheuttamat sokaiseva valo, kuumuus, paineaalto, tuuli, ionisoiva säteily, radioaktiivinen laskeuma ja sähkömagneettinen pulssi.[1]. Ihmisiä tappava ja vammauttava vaikutus riippuvat huomattavasti räjähdyksen etäisyydestä ja voimakkuudesta. Lämpöaalto ja painelaalto tappavat ja vammauttavat nopeasti, tulipalot ja radioaktiivinen säteily yleensä hitaammin. 1 megatonnin räjähdys tappaa lähes kaikki noin 3 km säteellä ja useimmat puutaloissa olevat noin 8 km säteellä. Suojattomat saavat vakavia palovammoja vielä 17 km päässä. ja saattavat kuolla niihin 15 km kehän sisäpuolella. Jos räjähdysalueella on paljon puutaloja, syntyy tulimyrsky. 30 km päässä ihmiset yleensä selviävät ilman vakavia vammoja, jos säteilyä ei oteta lukuun.[2][3]. Helsingin yllä sopivalla räjähdyskorkeudella räjäytetty vetypommi tappaisi noin 140 000 ihmistä, ja haavoittaisi 325 000[4]. Jos pommi räjäytetään maanpinnassa, tappava laskeuma yltää kymmenien tai satojen kilometrien päähän.

Eri tekijöiden vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räjähdysvoima ja räjähtävän aseen tyyppi vaikuttavat huomattavasti tuhoihin ja henkilötappioihin. Ydiaseen vaikutus riippuu siitä, räjähtääkö pommi maan pinnalla, maan alla, matalalla vai korkealla ilmassa, avaruudessa, veden pinnalla vai veden alla. Ydinase voidaan myös räjäyttää avaruudessa, jotta sähkömagneettinen pulssi tuhoaisi elektroniikaa ja sähkölaitteita. Ydinräjähdysten vaikutukset riippuvat huomattavasti räjähdyksen voimasta ja siitä, missä ympäristössä ja millä korkeudella tai syvyydellä räjähdys tapahtuu. Esimerkiksi sää voi heikentää lämpösäteilyä. Varsinkin maanpinnan lähellä tapahtunut räjähdys levittää pitkän aikavälin kuluessa laajalle, jopa tuhansien kilometrien päähän ulottuvan radioaktiivisen laskeuman. Sähkömagneettinen pulssi (EMP) leviää laajalle hyvin korkealla tapahtuneissa ydinräjähdyksissä. Se tuhoaa ja vaurioittaa muun muassa suojaamattomat radiolaitteet. Maanpintaräjähdys voi synnyttää maanjäristyksen.lähde?

Lähellä räjähtävän ydinpommin havaitsija kokee sokaisevan valon ja valtavan kuumuuden. Suhteellisen lähellä räjähdystä olevien verkkokalvot palavat. Pommin vaikutukset heikkenevät, kun mennään kauemmaksi räjähdyspaikasta. Räjähdyskohdan lähellä pommin säteily höyrystää ihmiset, hieman kauempana heistä jää vain hiiltyneitä luurankoja. Vielä etäämpänä ihmiset saavat kolmannen asteen palovammoja, joihin he kuolevat muutamassa päivässä. Hyvin kaukainen räjähdys aiheuttaa ihon punoitusta.lähde?

Pian sokaisevan valon ja polttavan kuumuuden jälkeen tulee paineaalto ja myrskytuuli, joka kuljettaa esineitä tappavalla nopeudella hurrikaanin tai tornadon tapaan. Räjähdystulipallon laajenemisesta syntyvä paineaalto leviää lämpösäteilyä hitaammin ympäristöön. Se tuo mukanaan tuulen, joka voi tuhota ympäristöä hirmumyrskyn voimalla ja jonka kuljettamat esineet voivat lävistää ihmisen. Jonkin ajan kuluttua tulee alipaine ja vastakkainen tuuli. Hyvin kaukana räjähdyspaikasta tapahtuu pieniä vaurioita, ikkunat särkyvät. Paineen rikkomat kaasujohdot sekä pommin kuumuus voivat sytyttää varsinkin puurakenteisella alueella valtavan tulimyrskyn, joka pystyy imemään myrskyn nopeudella ihmisiä itseensä.lähde?

Räjähdyksessä välittömästi syntyvä ionisoiva säteily voi tappaa ihmisiä jonkin ajan kuluessa säteilysairauteen. Sen vaikutukset riippuvat saadusta annoksesta. Radioaktiivinen laskeuma on merkittävä, pitkäkestoinen vaaratekijä hyvinkin kaukana räjähdyspaikasta.lähde?

Polttovaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 35 % räjähdyksen energiasta muuttuu lämpöenergiaksi.[1] Varsinkin suurissa vetypommiräjähdyksissä pommin lämpösäteily polttaa ihmisiä, eläimiä, kasveja ja rakenteita laajalla alueella suhteessa paineaallon tuhovaikutuksiin. Hyvin lähellä räjähdystä ihmiset haihtuvat ilmaan tai palavat karrelle. Kauempana syttyy tulipaloja ja ihmisille tulee eriasteisia palovammoja.

Polttovaikutus riippuu polttavan säteilyn kestosta ja voimakkuudesta sekä kohteena olevan materiaalin laadusta, eli syttyvyydestä ja kyvystä imeä säteilyä. Jos useimmat materiaalit syttyvät, syntyy tuhoisa tulimyrsky, joka kestää tuntikausia ja voi imeä ihmisiä myrskytuulen voimalla tuliseen pätsiin.lähde?

1 megatonnin räjähdys polttaa suojaamattoman ihon karrelle 12 km päässä, aiheuttaa rakkoja noin 14,5 km päässä ja voi polttaa ihon vielä 18 km päässä räjähdyksestä[5]. Tulipaloja syttyy varmasti 9,3 km päässä maanpintakeksipisteestä, Mahdollisesti palaa ainakin 12 km päässä[6]. Käytännössä paineaalto sytyttää tulipaloja kauempanakin. Mitan pahat tulipalot syntyvät, riippuu rakennuskannasta ja kasvillisuudesta. Pahimmassa tapauksessa syntyy suuri palo, tulimyrsky joka saatata imeä ihmisiä palavaan pätsiin. Tulimyrsky vaatii palavaa ainetta ainakin noin 8 paunaa neliöjalkaa kohden. Tuulen on oltava alle 3,5 m/s. Hiroshimassa tulimyrsky tuhosi noin 11,5 km2 [7]. Metsäpalo saattaa kuivissa oloissa levitä ainakin 10 km päähän[8].

Räjähdystehon aijeuttamat palovammat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun räjähdysteho kasvaa, kasvaa myös palovamman syntymisen vaatima lämpösäteily. Räjähdysteho ilmoitettu kt tai mt. Palovamman vaatima lämpösäteily ilmoitettu yksikössä kaloria neliösenttiä kohti. Suluissa etäisyys räjähykspaikasta.

Jos 50% ihosta palaa karrelle tai 100% palaa rakoille, ihminen kuolee. Jos pelkästään 50 % palaa rakoille, kuolee 50% todennäköisyydellä. Jos 10% palaa rakoille tai karrelle, 5%:n todennäköisyydellä kuolee.

Niinpä palovammat aiheuttavat varmoja kuolemia suojattomille 1 Mt ilmassa tapahtuvassa räjähdyksessä yli 17 km päässä maanpintakeskipisteestä.

Palovamman laji[9][10] 20 kt 550 kt 1 Mt 20 Mt
ei palovammoja 1,8 cal/cm2 [11]
1. (punotus) 2.5 cal/cm2 (4.3 km) 3.1 cal/cm2 (50%, 17.3 km)[11] 3.2 cal/cm2 <(18 km) 5 cal/cm2 (52 km)
2. (rakkoja) 5 cal/cm2 (3.2 km) 6.2 cal/cm2 (50%, 12,7 km)[11] 6 cal/cm2 (14.4 km) 8.5 cal/cm2 (45 km)
3. (karrelle) 8 cal/cm2 (2.7 km) 11 cal/cm2 (100%, 9.7 km)[11] 10 cal/cm2 (12 km) 12 cal/cm2 (39 km)

Säteilyn polttovaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuumuuden aiheuttamia vaikutuksia

  • n. 35 cal/cm2 puu syttyy yleensä[12]
  • 25 cal/cm2 laajat tulipalot varmoja
  • 21 cal/cm2 khakinvärinen puuvillavaate syttyy[13]
  • 15 cal/cm2 laajat palot todennäköisiä
  • 10 paperin syttymisen yläraja, laajat palot mahdollisia
  • 9,4 cal/cm2 III asteen palovammat 50%:n varmuudella, jos räjähdysteho 550 kt[10], iho palaa mustalle karrelle, paperin syttymisen yläraja
  • 8-9 cal/cm2cm ruoho syttyy
  • 6,2 cal/cm2 550kt, 50% varmuudella II asteen palovammat, puiden lehdet syttyvät, käytännöss laajoja tulipaloja
  • 4 cal/cm paperin syttymisen alaraja
  • 3,1 cal/cm2 1150 kt:lla I asteen palovammat 50 %varmuudella , iho palaa punaiseksi
  • 2 cal/cm2 lämpösäteily ai aiheuta vammaa[12]


Painevaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5 PSI paine tuhoaa puukerrostalon Nevadassa vuonna 1953 tehdyssä ydikokeessa,
1 kilotonnin räjähdyksen painekäyrät poikkileikkauskuvassa.

1 megatonnin pintaräjähdys levittää 7 kPa (1 PSI) painevaikutuksen jopa 80,76 kilometrin päähän. Tämä aiheuttaa talojen muuttumisen asuinkelvottomaksi.[14] 14 kPa (2 PSI) (katot ja ovet rikkoutuvat, talot luhistuvat osittain.[14]) Teollisuusrakennukset tuhoutuvat 1 kt räjähdyksessä 350 metrin päässä 110 kPa:n paineessa, ja 1 Mt räjähdyksessä 5,5 kilometrin päässä 50 kPa:n paineessa[15] 1 MT räjähdys kaataa puita ylipaineeseen nähden tehokkaammin, koska paineen kesto on pidempi.[15]

Seuraava taulukko kertoo, millaisia vaikutuksia erisuuruisilla paineilla on.

ylipaine PSI ylipaine kPa etäisyys 1 Mt
2 400 m ilmaräjähdys
tuulennopeus tuhot
0,03 PSI 0,2 Jotkut hyvin suuret jo jännityksen alla olevat ikkunat särkyvät, 0,2 kPa[16]

[17]

0,1 Joitain pieniä ikkunoita särkyy,[16] jos esirasitusta
0,15 Tyypillinen ikkunojen halkeiluraja[16]
noin 0,2 Yksittäisiä ikkunoita särkyy ja seiniä halkeilee (Hiroshima)
0,3 Ilmassa lentävien esineiden raja, 2 kPa,[16] "turvaraja" – 95 % todennäköisyydellä ei vakavia vaurioita.[16]
0,5 8 m/s Lievä vaurio: Ikkunoita särkyy laajalti, sirpaleet vammauttavat. Ikkunoiden vauriot lievät. lentokoneet vaurioituvat, mutta niillä voi lentää[18].
0.8 5,5 Ikkunat särkyvät, laasti irtoaa seinistä, pieniä vaurioita rakennuksille[17]
1 7 18,6 17 m/s[19] Ikkunalasit särkyvät, lieviä vammoja sirpaleista. Talot asuinkelvottomaksi.[16] Puutalot vaurioituvat lievesti, ikkunat pahoin[18].
1.25 8,5 20 Ihmiset kaatuvat.[17]
1.5 23 m/s[20] Lievä talon vaurio, lasit, kattotiilet[18].
1.65 11,3 Talojen puuseinät vaurioituvat.[17]
1.75 27 m/s Jotkut lasinsirut lentävät ohuiden seinien läpi. Talot asuinkelvottomiksi, mutta vauriot korjattavissa.
2 14  ? 31 m/s[19][21] Vähäiset vauriot. Katot, kevyet väliseinät ja ovet rikkoutuvat. Seisivat ihmiset saattavat lentää jaloiltaan ja vamamutua[18]. Vielä 2–3 PSI lennättää ihmisiä ulos toimistorakennuksista.[22]
2.35 Betonitalojen, tiilitalojen seinät vaurioituvat.[17]
3 21 9,5 45 m/s[19] Asuinrakennukset sortuvat, vakavat vammautumiset tavallisia, ehkä kuolleita. Seisova ihminen kaatuu 1% todennäköisyydellä kuolettavasti[18]. Teräsbetonirakennusten seinät lentävät pois. Avomaastossa tuulen mukana kulkevat esineet tappavat ihmisiä.
3,5 Puolet tavallisissa asuinrakennuksista seisovista kuolee.
4 Metsätiet poikki kaatuneiden puiden takia[18].
5 34 7,0 72 m/s[23] Useimmat kevyet liikerakennukset ja asuinrakennukset sortuvat. Puurakennukset luhistuvat. 1% tärykalvoista halkeaa, yleensä vanhoilla[18]. Vahvat rakennukset vaurioituvat pahoin. Vammautumiset tavallisia, kuolemaan johtavat yleisiä.[24] Monesti tämä ilmoitetaan paineeksi, jossa 50% ihmistä kuolee.[25]
6 Ihmisruumis lentää niin, että 99% kuolemista voi johtua tästä[18].
7 Vahvistetut betonirakennukset vaurioituvat lievästi[18]. Puolet tavallisissa asuinrakennuksissa makaavista kuolee.lähde?
10 70 4,8 130 m/s[19] Useimmat ihmiset kuolevat, betonirakennukset luhistuvat tai vaurioituvat vakavasti.lähde?
12 Lähes kaikki kuolevat.[26]
15 Ylipaine aiheuttaa pieniä vaurioita keuhkoihin[18].
20 140 1,3 220 m/s[19] Lähes kaikki kuolevat, vahvat betonirakennukset tuhoutuvat maan tasalle tai vaurioituvat vakavasti.lähde?
Vahvistetut betonirakennukset luhistuvat[18].
30 Kaikki kuolevat.lähde?
25 Vahvistetut betonirakennukset luhistuvat[18].
35 Keuhkovauriot aiheuttavat 1% kuolleista.
45 99% tärykalvoista halkeaa
65 99% kuolleista aiheutuu keuhkovaurioista[18].

Tuulen nopeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulen nopeus lasketaan paineesta kaavan 0.715*(p/p0)*(cs/sqrt(1+0.86*(p/p0))), jossa p=huippupaine ja p0 ilmanpaine, joka on 15 PSI. esimerkiksi 1 PSI:n painetta vastaa tämän mukaan kova tuuli, 17 m/s, ja 2 PSI:tä 33 m/s sekä 5 PSI:tä 49 m/s.[27] 50 kPa eli 7.25 PSI vastaa tuulen nopeutta 100 m/s.[15]

Ikkunoiden särkyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painevauriot jollekin rakennetyypille riippuvat rakenteiden ominaisuuksista ja voivat vaihdella huomattavastikin tilanteen mukaan. Yleisemmin Hiroshimassa ikkunoita särkyi 15 kilometrin päässä räjähdyken pintanollapisteestä, ja joissain tapauksissa jopa 27 kilometrin päässä.[10] Arviolta 50 megatonnin Tsar Bomba särki ikkunoita osittain vielä 900 kilometrin päässä räjähdyksestä.[28]

Kaikki ikkunat särkyvät varmasti 0,5–1 PSI:ssa.[29] 10 % särkyy 0,3 PSI:ssä, jossa esineet eivät yleensä lennä tuulen voimasta ja jossa vakavan vaurion todennäköisyys on vain 5 %.[29] Lasit särkyvät vielä 0,15 PSI:ssä. Pienet ikkunat saattavat särkyä vielä 0,10 PSI:ssä ja uudet 0,003:ssa, jos niihin kohdistuu esirasitus.[29]

Säteily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säteilyannoksen vaikutus kuolleisuuteen. 5 Gy tappaa melko varmasti ilman hoitoa, 10 Gy hoidosta huolimatta.

Alkusäteily vapautuu pommin räjähtäessä. Alkusäteilyllä ei ole juuri merkitystä, koska lämpö- ja painevaikutukset tappavat kauempanakin.lähde? Jälkisäteily taas syntyy radioaktiivisesta laskeumasta. Sen määrä riippuu siitä räjähtääkö pommi ilmassa vai maassa. Yleisesti ottaen yli 2 Grayta (Gy) ihmiseen imeytynyttä säteilyä saattaa tappaa. 50 % kuolee, jos annos on noin 5 Gy. 7 Gy tappaa varmasti[30]. Jos säteily saadaan 30 päivässä, 1 Gy aiheuttaa säteilysairauden, 2 Gy vakavan johon voi kuolla. 3 Gy tappaa yli 50 % 30 päivässä. 10 Gy tappaa kaikki päivien sisään[31].

Ekvivalenttiannoksen osalta yli 6 Sievertiä (Sv) saattaa tapapa, ja yli 8 Sv tappaa alle 1–4 viikossa[32]. Annosnopeuden osalta yli 1 mikrosievertiä tunnissa vaatii suojautumista[33].

Sähkömagneettinen pulssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkealla ilmakehässä tai avaruudessa räjäytetty ydinlataus aiheuttaa laajalle leviävän sähkömagneettisen pulssin, joka voi hajottaa suojaamattomia elektroniikkalaitteita. Maanpinnan lähellä räjäytetyn pommin sähkömagneettinen pulssi on pienialainen.

Yhteenveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhden megatonnin ilmaräjähdyksen vaikutukset kaavamaisesti. 1 PSI puutalot asuinkelvottomiksi, ihmiset säilyvät yleensä hengissä. 5 PSI puutalot tuhoutuvat, 50% kuolee, monilla pahoja vammoja. 2. asteen palovamma saattaa olla tappava. Alkusäteily on tappava vain sillä alueella, missä muutkin tuhovaikutukset ovat tappavia.

Ilmassa räjäytettyjen ydinpommien vaikutuksia. Pommi saatetaan räjäyttää ilmassa vaikutusalan suurentamiseksi ja toisaalta radioaktiivisen laskeuman minimoimiseksi. Niin sanottu optimaalinen räjähdyskorkeus on se korkeus, jossa räjähdyksen tulipallo ei vielä kosketa maata, mutta on sitä mahdollisimman lähellä. Maanpintakeskipiste on tällöin paikka, jossa pommi räjähtää pään päällä. Maanpintakeskipistettä sanotaan monesti hyposentriksi.

Vaikutus Räjähdysvoima / räjähdyskorkeus
1 kt / 200 m 20 kt / 540 m 1 Mt / 2.0 km 20 Mt / 5.4 km
Painevaikutus, etäisyys maanpintakeskipisteestä / km
Kaikki rakennukset maan tasalle (20 psi (140 kPa)) 0.2 0.6 2.4 6.4
Useimmat tavalliset rakennukset tuhoutuvat (5 psi (34 kPa)) 0.6 1.7 6.2 17
Keskimääräinen vaurio, puutalot asuinkelvottomiksi(1 psi (6,9 kPa)) 1.7 4.7 17 47
Junat lentävät kiskoiltaan ja hajoavat, 62 kPa
(62 kPa;
muut kuin 20 kt arvioitu kuutiojuurella)
≈0.4 1.0 ≈4 ≈10
Lämpövaikutus, etäisyys maanpintakeskipisteestä / km
Palavat aineet, puu jne syttivät tuleen, tappava 0.5 2.0 10 30
3. asteen palovammat, iho palaa karrelle, tappava 0.6 2.5 12 38
2. asteen palovammat, rakkoja 0.8 3.2 15 44
1. asteen palovammat, iho punottaa 1.1 4.2 19 53
Säteilyn vaikutus, viisto etäisyys räjähdyskeskipisteeseen1 SR / km
Tappava2 neutroni- ja gammasäteily 0.8 1.4 2.3 4.7
Akuutti säteilysairaus2 1.2 1.8 2.9 5.4

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Basic Effects of Nuclear Weapons National Science Digital Library. AJ Software & Multimedia All Rights Reserved. Viitattu 1.2.2013. (englanniksi)
  2. EFFECTS OF NUCLEAR EXPLOSIONS fas.org. (englanniksi)
  3. [1]
  4. Nukemap Alex Wellerstein 2012-2017
  5. Effects of Nuclear Explosions nuclearweaponarchive.org. Viitattu 5.9.2017.
  6. See the immense area destroyed by a nuclear firestorm
  7. Firestorms AtomicArchive
  8. Nuclear Threat
  9. Thermal Effects of Nuclear Explosions: Nuclear Files, Nuclear Peace Foundation, 1998-2017,
  10. a b c Vulnerability of populations and the urban health care systems to nuclear weapon attack - Examples from four American cities Bell, Dallas, DOI: 10.1186/1476-072X-6-5 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi "Bell_Dallas_2007" on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  11. a b c d Nukemap 550 kt, New York]
  12. a b Nukemap Alex Wellerstein, Nukemap, 2017
  13. [2] Lecture Weapons effects, princeton edu
  14. a b Overpressure Levels of Concern NOAA, Office of Response and Restoration. Viitattu 3.11.2012. (englanniksi)
  15. a b c Effects of nuclear weapons (from the book “Nuclear Weapons” by Charles S Grace) caps.org.pk. wayback machine. Viitattu 3.11.2012.
  16. a b c d e f Lee's Loss Prevention in the Process Industries: Hazard Identification, Assessment, and Control, (nide) 1 Mannan, Lees, Elsevier 2005
  17. a b c d e Spreadsheet of blast and thermal radiation effects
  18. a b c d e f g h i j k l m Blast effects of nuclear bomb SURVIVING DOOMSDAY -Clayton, from tables in THE EFFECTS OF NUCLEAR WEAPONS 1977 -Gladstone
  19. a b c d e Why do people die when a bomb explodes?
  20. [www3.nd.edu/~nsl/Lectures/phys205/pdf/Nuclear-Warfare-8.ppt ] Destructive efefcts of nuclear weapons, lecture 8, Kaava The machanical shock vw=0.715*p/p0 *(cs/sqrt(1+0.86*p/p0) ) , p0=15 psi, cs=340 m/s
  21. [3]
  22. Kokonaistutkimus ydinaseista, 2. painos, sivu 247
  23. [4]
  24. Carey Sublette: Nuclear Weapons Frequently Asked Questions Section 5.0 Effects of Nuclear Explosions The Nuclear Weapon Archive. 1997. (englanniksi)
  25. Väyrynen 1983, sivu 71
  26. Väyrynen 1983lähde tarkemmin?
  27. Destructive Effects of Nuclear Weapons (PDF) (luentokalvot) 2004. ISNAP, University of Notre Dame. Viitattu 3.11.2012.
  28. Big Ivan, The Tsar Bomba (“King of Bombs”) FAS 3 September 2007
  29. a b c Kent and Riegel's Handbook of Industrial Chemistry and Biotechnology, Nide 1 Tekijät Emil Raymond Riegel,James Albert Kent, Springer 2007, sivu 123 (Google Books)
  30. [5]
  31. [6]
  32. How to survive a nuclear fallout: Experts reveal the basics of living in a world riddled with radiation and the simple way to tell if you've been exposed
  33. Geiger Counter guide for testing the environment, goods, and food for Radioactive Contamination! Peter Daley

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yhdistyneet kansakunnat. Pääsihteeri: Kokonaistutkimus ydinaseista: käännös YK:n pääsihteerin raportista A/35/392/12.9.1980. Suomentanut Martti Miekkavaara. Sotatieteen laitos. Strategian toimisto, 1983. ISBN 9789512502738.
  • Janne Koivukoski, Olli Paakkola, Pekka Myllyniemi: Ydinaseet, vaikutukset ja suojautuminen. Suomen pelastusalan keskusjärjestö, 2003. ISBN 9789517971485.
  • Christopher Chant, Ian Hogg: Suuri ydinsotatieto. Eita, 1984. ISBN 9519578161.
  • Shilling, Charles W, Atomic energy encyclopedia in the life sciences : Editor and major contributor: Charles Wesley Shilling, with the assistance of Miriam Teed Shilling, Prepared under the auspices of the Division of Technical Information, U.S. Atomic Energy Commission
  • Raimo Väyrynen: Ydinaseet ja suurvaltapolitiikka. Tammi, 1983. ISBN 9789513050931.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]