Luettelo ydinlaitostapahtumista (INES 1–3)

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Luettelo ydinlaitostapahtumista)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tässä luettelossa on ydinlaitoksissa sattuneita onnettomuuksia (joista alan sisällä käytetään nimitystä tapahtuma), jotka ovat saaneet INES-luokituksen 1–3. Tapahtuman vakavuus on kymmenkertainen siirryttäessä asteikolla porrasta ylemmäksi. Tälle listalle luokiteltuja tapahtumia ei valvontaviranomainen ole katsonut tarpeeksi vakaviksi, jotta niitä voisi nimittää onnettomuudeksi; vasta INES-luokituksen 4–7 tapahtumat katsotaan onnettomuuksiksi, ja niistä on kerrottu luettelossa ydinonnettomuuksista. Tapahtumia, joilla ei ole turvallisuusmerkitystä, sanotaan "poikkeamiksi", ja ne luokitellaan asteikon alapuolelle tasoon 0.[1]

Turvallisuuteen vaikuttavien ydinlaitostapahtumien vakavuutta mitataan Kansainvälisen Atomienergiajärjestön IAEA:n sekä OECD:n alaisen NEA:n INES-asteikolla. Tälle sivulle kerätään tapahtumia, joilla on katsottu olevan merkitystä ydinturvallisuuteen eli joiden INES-luokitus on yleensä ainakin 1. Jatkossa INES-luokitukset on kirjattu niiden ydinlaitostapahtumien kohdalle, joista se on tiedossa. INES-tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia eri maiden erilaisten raportointikäytäntöjen vuoksi, eikä niitä voi käyttää luotettavasti vertaamaan eri maiden ydinvoiman turvallisuutta.

Seuraavassa ovat Säteilyturvakeskuksen antamat määritelmät tapahtumille, jotka luokitellaan asteikolla 1–3[2]:

3. Vakava tapahtuma:

  • Tapahtuma, jonka aiheuttamat radioaktiiviset päästöt ympäristöön "ylittävät viranomaisten hyväksymät päästörajat" mutta ovat tarpeeksi alhaisia, jotta "laitoksen ulkopuolisia vastatoimenpiteitä ei tarvita" tai
  • "Tapahtuma, jossa yksittäinen turvajärjestelmän lisävika saattaisi johtaa onnettomuuteen tai tarvittavat turvajärjestelmät olisivat toimintakyvyttömiä estämään onnettomuuden häiriötilanteen seurauksena" tai
  • "Tapahtuma, josta seuraa työntekijöille välittömiä terveyshaittoja aiheuttavia säteilyannoksia tai huomattava määrä radioaktiivisia aineita leviää laitoksen sisätiloihin".

Esim. useita turvallisuusjärjestelmiä vioittava tulipalo.

2. Merkittävä tapahtuma:

  • "Tapahtuma, jossa on merkittävä puute turvallisuuteen vaikuttavissa tekijöissä, mutta jossa turvallisuus on edelleen varmistettu mahdollisesta lisäviasta huolimatta" tai
  • "Tapahtuma, josta aiheutuu työntekijälle annosrajan ylittävä säteilyannos" tai
  • "Tapahtuma, joka johtaa radioaktiivisten aineiden merkittävään vapautumiseen laitoksen sisätiloissa alueille, joihin niiden ei ole suunniteltu pääsevän."

Esim. sähkönsaannin pitkäkestoinen katkeaminen ulkopuolisesta verkosta ja laitoksen toimiminen sen omalla sähköntuotannolla tai varavoimalla.

1. Poikkeuksellinen tapahtuma:

  • "Olennaisesti normaalista poikkeava toiminta tai laitoksen käyttötila, joka voi olla seurausta laiteviasta, käyttövirheestä tai puutteellisista menettelytavoista."

Esim. putkirikko kun kaikki varajärjestelmät toimivat suunnitellusti.

Ydinlaitostapahtumia on tähän mennessä sattunut tuhansia, joista tämä lista kattaa vain hyvin pienen osan.

Ydinlaitostapahtumia ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1975 - Browns Ferry, Yhdysvallat, ei virallista luokitusta (arviolta INES 3[3])

Tulipalo voimalan valvomossa. Reaktori oli suljettuna 1,5 vuotta. Tulipalo on luokiteltu vakavaksi, ja sen seurauksena USNRC teki merkittäviä muutoksia turvallisuusmääräyksiin.[4][5][6][7][8] NRC:n analyysiohjelman mukaisesti tapahtuman vakavuus oli 0,200. Vaaraa ympäristölle tai henkilövahinkoja ei aiheutunut.[9] Tapahtumalle ei ole virallisesti annettu INES-luokitusta, mutta Säteilyturvakeskus luokittelee sen "Turvallisuuteen vaikuttaneeksi tapahtumaksi" ja esittelee sen esimerkkinä yleensä INES 3 -luokan saavasta tapauksesta Ydinturvallisuus-kirjassa[3]. Myös Yhdysvaltain ydinturvallisuusviranomainen NRC luokittelee Browns Ferryn tulipalon "edeltäjätapahtumaksi" ("precursor incident"), eli tapahtumaksi, jossa lisävika saattaisi johtaa onnettomuuteen. Tämä vastaa INES 3:n kuvausta "tapahtuma, jossa yksittäinen turvajärjestelmän lisävika saattaisi johtaa onnettomuuteen" [10].

28. heinäkuuta 1992Barsebäckin ydinvoimala, Barsebäck-2, Ruotsi, INES 2

Reaktoria käynnistettäessä vuosihuollon jälkeen avautui päähöyrylinjan varoventtiili paineen ollessa 30 bar. Reaktoritehosta oli venttiilin avautuessa käytössä vasta alle yksi prosentti. Purkautuva höyry repi irti noin 200 kg putkien eristykseen käytettyä mineraalivillaa josta osa kulkeutui suojarakennuksen märkätilaan. Märkätilassa olevasta vesialtaasta otetaan vettä niin onnettomuustilanteissa tarvittavien hätäjäähdytysjärjestelmien kuin seisokkitilassa tarvittavien jäähdytysjärjestelmien käyttöön. Eristeen kappaleet tukkivat kahta viidestä imusihdistä, jotka nekin saatiin huuhdeltua kääntämällä virtaus hetkeksi päinvastaiseen suuntaan. Tapahtuman seurauksena kiinnitettiin huomiota eristevillan merkitykseen mahdollisessa onnettomuustilanteessa, jolloin tehoajolla purkautuva suuripaineinen höyry repisi eristeitä irti huomattavasti enemmän. Ruotsissa useat ydinvoimalaitosyksiköt olivat suljettuina, kunnes turvallisuutta parantavat muutokset oli saatu suoritettua. Imusihtejä suurennettiin ja niihin rakennettiin huuhtelumahdollisuuksia. Tapahtuma aiheutti muutoksia käytettyihin eristeisiin ydinvoimalaitoksilla yleensä ja muutoksia myös molemmilla Suomessa toimivilla ydinvoimalaitoksilla. Olkiluodossa jo alun perin turvallisempia imusihtejä kehitettiin edelleen ja Loviisassa suojarakennuksen lattiakaivot rakennettiin suuremmiksi. Barsebäckin tapahtuma ei saattanut reaktoria mihinkään erityiseen vaaraan vaan pikemminkin toi esille tärkeän puutteen hätäjäähdytysjärjestelmien suunnittelussa, jotka toisessa tilanteessa toisella laitoksella olisivat voineet osoittautua merkittäviksi.[11][12]

12. toukokuuta 1998 – Civaux'n ydinvoimalaitos, Civaux-1, Ranska, INES 2

Jälkilämmönpoistojärjestelmään syntyi vuoto (30 kuutiometriä tunnissa) vain muutama kuukausi reaktorin käyttöönoton jälkeen. Vuoto syntyi lämpöjännitysten ja niiden aiheuttaman väsymisen seurauksena jälkilämmönpoistojärjestelmän kohtaan, jossa kuuma ja kylmä virtaus sekoittuvat T-yhteessä. Suunnitteluvirheen vuoksi kaikki N4-laitokset jouduttiin tarkastamaan.[13]

5. heinäkuuta 2001 – Chapelcrossin ydinvoimalaitos, Chapelcross-3, Britannia, INES 1

Latauskoneen telineestä putosi 24 käytettyä polttoainesauvaa, joista 12 putosi edelleen polttoaineen siirtoon käytettyyn yli 24 m syvään kuiluun. Kuilun pohjalla oli vedellä täytetty siirtosäiliö, johon polttoaineniput putosivat. Kaikki polttoaineet jäivät ehjiksi ja päästöjä ei syntynyt.[14]

10. maaliskuuta 2003Paksin ydinvoimalaitos, Unkari, INES 3

VVER-tyypin reaktorissa erillisessä käytössä olleen polttoaineen puhdistuslaitteistossa sattui vuosihuollon yhteydessä häiriö, jonka seurauksena osa puhdistetusta 30 nipun polttoaine-erästä vaurioitui. Vaurio johtui polttoaineen ylikuumenemisesta, jonka aiheutti puhdistussäiliön jäähdytyskierron pettäminen. Vaurion seurauksena radioaktiivisia jalokaasuja ja jodia pääsi vapautumaan reaktorihalliin.[15]

25. heinäkuuta 2006 – Forsmarkin ydinvoimala, Forsmark-1, Ruotsi, INES 2

Laitos oli normaalilla tehoajolla, kun ulkoisella 400 kV:n kytkinkentällä avautui huoltotoimenpiteiden jälkeisiä kytkentöjä tehtäessä virrallinen erotin, mikä aiheutti kaksivaiheisen valokaarioikosulun. Oikosulun seurauksena generaattorin virtakiskon jännite laski noin 30 %:n normaalista ja laitos irtosi verkosta siirtyen omakäyttöteholle. Alijännitteen takia generaattorin magnetointilaitteisto kuitenkin nosti jännitteen noin 120 %:n, joka saattoi toimimattomaksi kaksi neljästä katkotonta 500 V:n sähkönsyöttöä varmistavasta UPS-laitteesta. Hieman omakäyttöteholle siirtymisen jälkeen toinen turpiineista ilmeisesti meni pikasulkuun ohjausventtiileiden hydraulipaineen laskun takia. Turpiinin kierrosluku alkoi laskea ja generaattorikatkaisijan olisi pitänyt aueta, koska tuotetun sähkön taajuus muuttuu pyörimisnopeuden mukana. Virheellisestä suojausjärjestelmästä johtuen katkaisija ei auennut, jolloin taajuusero generaattorin ja 70 kV:n varmistavan sähköverkon välillä kasvoi liian suureksi katkaisten tämänkin yhteyden. Toisen generaattorin katkaisija mahdollisesti aukesi syntyneen taajuusvääristymän johdosta. Syntyneen sähkökatkon seurauksena varasähköä syöttävät dieselgeneraattorit käynnistyivät suunnitellusti. C ja D-osajärjestelmiä varmentavat dieselit alkoivat syöttää sähköä kiskoihin normaalisti, mutta A ja B-osajärjestelmien dieselit sammuivat heti käynnistymisen jälkeen. Tämä johtui kierroslukumittauksen sähkönsyötön puuttumisesta, joka johtui akkuvarmennettujen muuttajien (UPS) toimimattomuudesta, joiden myös varmentamasta 220 V:n vaihtojännitejärjestelmästä otettiin mittaukseen tarvittava sähkö. Muuttajat olivat sellaisia, että tasasuuntausosan suojauksen lauetessa myös vaihtosuuntaus meni pois päältä katkaisten varmennetun sähkönsyötön. Tätä pidetään suunnitteluvirheenä kyseisissä AEG:n valmistamissa laitteissa. Reaktori meni tapahtumien seurauksena tietysti pikasulkuun ja eristysventtiilit kiinni. Pikasulku voitiin havaita valvomosta, vaikka osa järjestelmistä oli ilman virtaa akkuvarmennetun sähkön menetyksen vuoksi. Esimerkiksi kaikkien säätösauvojen asentoja ei kuitenkaan voitu todeta varmasti. Sähkön ja siitä johtuvien instrumenttitietojen menetyksen vuoksi jäljellä olevien C ja D-osajärjestelmien hätäjäähdytysjärjestelmät käynnistyivät. Apusyöttövesijärjestelmän pumpuilla pumpattiin vettä reaktoriin (2x22,5 kg/s) ja automaattinen paineenalennus päästi kahden reaktorin alaspuhallusputken kautta (2x50 kg/s) syntyvää höyryä suojarakennuksen lauhdutusaltaaseen. Suojarakennuksen ruiskutus käynnistyi myös automaattisesti. Veden pinta reaktorissa laski alimmillaan 1,9 metriä sydämen yläpuolelle, jolloin paine oli 1,5 MPa (15 bar). Käyttöhenkilökunta valmistautui paineen pudottamiseen reaktorissa alle 1,2 MPa:n, jos pinta olisi laskenut alle 1,1 metrin, joka on mainittu poikkeustilanteita varten laaditussa ohjeessa. Tällöin paineen ollessa alempi olisi voitu käyttää suurempikapasiteettisia hätäjäähdytyspumppuja veden pumppaamiseen reaktoriin. 22 minuutin kuluttua tapahtuman alusta käyttöhenkilökunta palautti yhteyden käsin 70 kV:n verkkoon, joka oli täysin toimintakuntoinen taajuusongelman mentyä ohitse. Tämän jälkeen saatiin valvomoon kaikki data näkyviin ja voitiin todeta kaikkien säätösauvojen olevan reaktorissa. Myös molempien pois käytöstä olleiden osajärjestelmien apusyöttövesijärjestelmät saatiin käyntiin ja veden pinta lähti nousemaan reaktorissa nopeasti. Pinnan saavutettua riittävän korkeuden kytkettiin automaattiset hätäjäähdytykset pois päältä ja 45 minuuttia tapahtuman alusta voitiin todeta laitoksen olevan turvallisessa tilassa. Tapahtumista ei aiheutunut päästöjä ympäristöön ja reaktori ei ollut vaarassa missään tilanteen vaiheessa. Sen sijaan hyvin pienet lisävahingot olisivat voineet johtaa huomattavasti vaarallisempaan tilanteeseen. Akkuvarmennetuista muuttajista pääteltiin, että C ja D-osajärjestelmien varmentajien suojaus laukesi jo alijännitteen aikana, jolloin ne palautuivat toimintaan jännitehäiriön mentyä ohitse. Tapahtumasta tiedotettiin myös Suomeen, mutta Olkiluodon hyvin samankaltaisilla laitoksilla tämäkin asia oli toteutettu toisin. Dieselgeneraattoreiden kierroslukumittauksen sähkönsyöttö saa sähkönsä suoraan akustojen varmentamasta tasajänniteverkosta ilman ylimääräisiä välilaitteistoja. Forsmarkissa generaattorin suojausjärjestelmiä uusittaessa ei oltu kiinnitetty huomiota uuden järjestelmän vaatimaan kytkentään oikeisiin vaiheisiin vaan oli jätetty kytkennät entiselleen. Tästä aiheutui kahden osajärjestelmän sähkönmenetys 22 minuutiksi parin sekunnin sijasta. Tällaisten asioiden seurauksena Ruotsin säteilyturvallisuusviranomainen SKI teki johtopäätökset turvallisuuskulttuurin rapistumisesta ja edellytti asioiden kunnollista tutkintaa ja muutoksia toimintatapoihin.[16][17][18][19][20]

2008 Ranska INES 1[21]

Ranskassa tapahtui kesällä 2008 runsaan kahden viikon aikana ydinvoimalaitoksissa neljä radioaktiivista vuotoa, joissa säteilylle altistui toistasataa henkilöä. Vuodoista kaksi tapahtui Tricastinin ydinkeskuksessa 8. ja 23. heinäkuuta 2008. Myös Koillis-Ranskassa oli Arevan voimalassa vuotanut rikastettua uraania. Riippumaton ydinvoimalaitoksia seuraava tutkijaryhmä Criirad on huolissaan näistä tapahtumista.[22][23][24] Merkittävin ranskalainen päivälehti Le Figaro kysyikin, oliko vuosi 2008 Tricastinin musta vuosi.[25]

2008 Charleroin isotooppilaboratorio Belgia INES 3

Etelä-Belgiassa sijaitsevassa lääkelaboratoriossa sattui elokuun lopulla 2008 vakava radioaktiivinen vuoto. Radioaktiivisia isotooppeja lääketieteelliseen käyttöön valmistavasta laboratoriosta pääsi vuotamaan radioaktiivista jodia. Laboratorio pysäytti tuotantonsa maanantaina 25.8 mutta tilanteen vakavuuden selvittyä vasta torstai-iltana 28.8 viranomaiset kielsivät lähialueen asukkaita käyttämästä puutarhavihanneksia ravinnoksi ja syöttämästä ruohoa karjalle [26].

Ydinlaitostapahtumia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. syyskuuta 1981Loviisan ydinvoimalaitos, Loviisa-2, INES 2

Lämpörele laukesi virheellisesti pysäyttäen yhden pääkiertopumpuista ja reaktorin tehonsäätäjä rajoitti tämän seurauksena reaktorin tehoa. Säätösyistä paine nousi sekundääripuolella, jolloin viidessä höyrystimessä pinnanmittaus tulkitsi paineennousun epäpuhtauksista johtuen pinnanlaskuksi. Matalasta pinnankorkeudesta tuli reaktori- ja turbiinipikasulut, jolloin turbiinin ohitusventtiilit avautuivat. Yksi venttiileistä juuttui kuitenkin auki ja paine alkoi laskea sekundääripuolella. Tästä seuraa myös primääripuolen paineen ja lämpötilan lasku, jolloin paineistimen pinta alkoi laskea ja pumput alkoivat syöttää lisää vettä primääripiiriin. Pumput pysäytettiin, kun pinta alkoi nousta paineistimessa nopeasti. Turbiinin ohitusventtiiliä yritettiin sulkea käsiohjauksella tuloksetta, jolloin suljettiin samassa linjassa ollut sulkuventtiili. Primääripiirin normaali paine on 123 bar ja se nousi tapahtumassa suurimmillaan 132,5 baariin lämpötilan vastaavasti pudottua 218 °C:n. Lämpötilan putoaminen jyrkästi reaktorin ollessa vielä korkeassa paineessa aiheuttaa haurasmurtuman riskin. Tapahtumassa paine ei noussut kuitenkaan varoventtiilin aukeamiseen saakka eikä lämpötila kerinnyt laskea liian alas, jotta olisi muodostunut este laitosyksikön uudelleenkäynnistykselle. Höyrystimen pinnankorkeuden mittausjärjestelmän putkia muutettiin niin ettei roskien kulkeutuminen niihin ollut enää mahdollista.[11]

1991Olkiluodon ydinvoimalaitos, INES 2

Tulipalo yksikön Olkiluoto 2 kytkinlaitoksella, laitos oli 7,5 tuntia dieseleillä tuotetun varavoiman varassa ulkoisen sähkönsyötön katkettua.

5. lokakuuta 1999Loviisan ydinvoimalaitos, INES 1

Generaattorin jäähdytysvetyä vuoti kaasusäiliöistä. Tapahtuman vuoksi turvallisuusviranomaisia, poliiseja ja palokuntaa pidettiin hälytysvalmiudessa vedyn syttymisen varalta, mitä ei kuitenkaan sattunut.

8. syyskuuta 2001Loviisan ydinvoimalaitos, INES 1

Kakkosyksikön primääripiiristä vuoti noin 5 kuutiometriä vettä suojarakennuksen lattialle yksikön ollessa huoltoseisokissa. Vuoto sattui, kun vettä siirrettiin huollon yhteydessä reaktorikuilusta 900 kuutiometrin varastosäiliöön, joka oli jo ennestään melko täynnä ja jonka täyttymistä ei huomattu.

11. toukokuuta 2005Olkiluodon ydinvoimalaitos, INES 1

Sähkökatko aiheutti ydinvoimalan joidenkin ydinturvallisuutta valvovien laitteistojen sekä valaistuksen, hissien ja ilmanvaihdon sammumisen. Valvontalaitteistot olivat pois päältä varavoimanlähteen käynnistymiseen saakka. Voimalaitoksen edustajan mukaan tapahtuman haitalliset vaikutukset rajoittuivat työturvallisuuden heikkenemiseen pimeyden vuoksi. Katko johtui sähköjärjestelmien muutostöissä tapahtuneesta sähkökytkentöjen erotusvirheestä ja paljasti puutteita turvallisuuden kannalta merkityksellisten laitteistojen työsuunnittelussa.

4. lokakuuta 2007Olkiluodon ydinvoimalaitos, Olkiluoto-2, INES 1

Generaattorin vesijärjestelmässä havaittiin värinää ja ohjaajat päättivät pysäyttää pumpun ja siirtyä varalla olevan pumpun käyttöön. Tämän järjestelmän venttiili oli kuitenkin kiinni, jolloin hetken kuluttua laukesi turbiinipikasulku ja reaktorin osittainen pikasulku. Tällöin reaktori jää noin 30 prosentin teholle ja muodostuva höyry kulkee turbiinin ohitusventtiilien kautta suoraan lauhduttimeen. Noin tunnin kuluttua ohitusjärjestelmän venttiilit kuitenkin sulkeutuivat virheellisesti ja paine reaktorissa nousi, jolloin suojausjärjestelmä laukaisi pikasulun. Tällöin pikasulkuventtiilien tulisi aueta ja päästää paineistettu typpi vesitankkeihin, jolloin paineistunut vesi nostaa säätösauvat reaktoriin. Neljästätoista pikasulkuventtiilistä yksi ei kuitenkaan avautunut signaalin saatuaan vaan tämä pikasulkuryhmä jouduttiin ajamaan sähkömoottoreilla sydämeen. Laitos oli pois verkosta vuorokauden vian selvittämisen ja toimimattoman pikasulkuventtiilin vaihtamisen takia. Missään tapahtuman vaiheessa laitoksen, ympäristön tai ihmisten turvallisuus ei vaarantunut.[27][28][29][30][31]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. IAEA, NEA: INES - The International Nuclear and Radiological Event Scale.
  2. STUK: INES määritelmät ja esimerkkejä tapahtumista, 27.4.2009.
  3. a b Sandberg, J. (toim.): Ydinturvallisuus. Säteilyturvakeskus, Helsinki, 2004. (sivu 249).
  4. Eurosafe
  5. Browns Ferry Nuclear Power Plant, Alabama ("In 1975, a fire caused major damage to unit 1. It was repaired and operated from 1976 through 1985, then was shut down for two decades.") Viitattu 13.5.2009. (englanniksi)
  6. Browns Ferry restart update ("almost resulted in a "Tennessee Valley Chernobyl" reactor meltdown") Viitattu 13.5.2009. (englanniksi)
  7. Browns Ferry (pdf) ("serious fire") Viitattu 13.5.2009. (englanniksi)
  8. Guidance for post-fire... (pdf) (A.3.1) Nrc.gov. Viitattu 13.5.2009. (englanniksi)
  9. Results, Trends and... (pdf) Nrc.gov. Viitattu 13.5.2009. (englanniksi)
  10. NRC:Results, Trends and Insights from the Accident Sequence Precursor (ASP) Program. Washington D.C., 2005
  11. a b Karjunen, Suksi, Tossavainen: 6. Kokemukset Onnettomuuksista ja poikkeuksellisista tapahtumista ydinlaitoksilla (PDF) Säteily- ja ydinturvallisuus, 5. Ydinturvallisuus. STUK. Viitattu 30.12.2007.
  12. Svenska INES-händelser SKI. Viitattu 30.12.2007. (englanniksi)
  13. Convention on Nuclear Safety (PDF Ajankohta = 16.4.2002) Viitattu 30.12.2007. (englanniksi)
  14. HM Nuclear Installations Inspectorate: An investigation into a dropped fuel element incident at Chapelcross Nuclear Power Station (PDF) helmikuu 2002. Health and Safety Executive. Viitattu 30.12.2007. (englanniksi)
  15. Säteilyturvakeskus 25.4.2003. [1] viitattu 17.4.2008.
  16. Loss of 400 kv and subsequent failure to start emergency diesel generators in sub a and sub B (PDF) 22.8.2006. SKI. Viitattu 31.12.2007. (englanniksi)
  17. Melin: The (Un)interruptible Power Supply (PDF) Nucleus 3/2006. SKI. Viitattu 31.12.2007. (englanniksi)
  18. Forsmark shutdown prompts safety fears for Sweden 17.8.2006. Nuclear Engineering International. Viitattu 31.12.2007. (englanniksi)
  19. Immediate SKI review at the Forsmark 1 unit (PDF) Vattenfall. Viitattu 31.12.2007. (englanniksi)
  20. Kainulainen: Neljännesvuosiraportti 3/2006 STUK-B-YTO 251. STUK. Viitattu 31.12.2007.
  21. WNN: ASN suspends some Socatri operations at Tricastin. 7.8.2008.
  22. Ydinvoimalan työntekijät altistuivat säteilylle Ranskassa
  23. Ranskan ydinvoimalatyöntekijät altistuneet säteilylle usein viime viikkojen aikana
  24. Le point via le site lepost.fr
  25. Caroline de Malet, Questions autour des incidents du Tricastin, Le Figaro, 25.7.2008
  26. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200808298185404_ul.shtml Belgiassa paljastui vakava radioaktiivinen vuoto
  27. Olkiluoto 2 pysäytettiin aamulla 4.9.2007. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 30.3.2008.
  28. OL2 tahdistettu takaisin verkkoon 5.9.2007. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 30.3.2008.
  29. Eurasto et al.: Ydinvoimalaitosten käyttö 3/2007 STUK. Viitattu 30.12.2007.
  30. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen pikasulku johtaa lisäselvityksiin 4.9.2007. STUK. Viitattu 30.12.2007.
  31. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen käyttöhäiriö 4.9. oli INES 1 -luokan tapahtuma 6.9.2007. STUK. Viitattu 30.12.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]