Kansainvälinen atomienergiajärjestö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kansainvälinen atomienergiajärjestö
Flag of IAEA.svg
Perustettu 1957
Tyyppi YK:n yhteistyöjärjestö
Päämaja Wien, Itävalta
Jäsenet 168 jäsenmaata
Pääsihteeri Yukiya Amano
Kattojärjestö Yhdistyneet kansakunnat
Sivusto www.iaea.org
IAEA:n edustajiston kokous Wienissä.
Asetarkastaja Irakissa 2002. IAEA:n työ aseistariisunnan puolesta ansaitsi järjestölle Nobel-palkinnon.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö (engl. International Atomic Energy Agency, IAEA[1]) on Yhdistyneiden kansakuntien alainen järjestö, joka pyrkii edistämään rauhanomaista ydinenergian käyttöä. IAEA myös edistää säteilyturvallisuutta, ydinturvallisuutta ja ydinaseriisuntaa. Se perustettiin 1957 Yhdysvaltain ehdotuksen pohjalta

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IAEA:n päämaja Wienissä, Itävallassa

Kansainvälisen atomienergiajärjestö (IAEA) on Yhdistyneiden kansakuntien yhteistyöjärjestö, jolla ei kuitenkaan ole erityisjärjestön asemaa. Se rohkaisee ja avustaa ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön tähtävää tutkimusta, edistää tieteellistä ja teknistä tiedonvaihtoa, toimii materiaalien, palveluiden ja laitteistojen välittäjänä ja vakiinnutta ydinturvallisuuteen liittyviä standardeja. IAEA:n pitää varmistaa, ettei sen tarjoamaa apua käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin. IAEA valvoo lisäksi ydinsulkusopimusta.[2]

IAEA ei itse pysty määräämään sanktiota ydinaseita kehittäville valtioille. Sen rooli on tutkia, antaa lausuntoja ja tehdä suosituksia YK:lle. YK:n turvallisuusneuvostolla on lopullinen valta toimia IAEA:n löytöjen ja suositusten perusteella.[3]

IAEA:n toiminnasta vastaa 35-jäseninen johtokunta, ja sen toimintaa ohjaa vuosittain kokoontuva konferenssi, jossa kaikki sen jäsenmaat ovat edustettuna.[2] Vuonna 2016 IAEA:lla oli 168 jäsenvaltiota.[4] Sen päämaja on Wienissä, ja yhteystoimistot New Yorkissa ja Genevessä sekä tutkimuslaitokset Seibersdorfissa, Monacossa ja Triestessä.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IAEA:n perustamista ehdotti Yhdysvaltojen presidentti Dwight Eisenhower historiallisessa Atomit rauhan puolesta -puheessaan YK:n yleiskokoukselle vuonna 1953. Muutaman vuoden kuluttua järjestö perustettiin 29. heinäkuuta 1957 Eisenhowerin ehdotuksen mukaisesti.

IAEA oli kylmän sodan aikana melko voimaton järjestö, sillä ydinasevaltiot, erityisesti Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, kävivät asevarustelukilpaa myös ydinaseiden saralla. Vuonna 1968 voimaanastunut ydinsulkusopimus jäädytti ydinasevaltioiden määrän viiteen. Muiden valtioiden piti luvata olla hankkimatta ydinaseita ja tehdä IAEA:n kanssa sopimus ydinmateriaalistaan.[6]

Kylmän sodan jälkeen IAEA:n asema on ollut nousussa. Ydinsulkusopimkuksesta tehtiin pysyvä 1995 ja seuraavana vuonna solmittiin ydinkoekieltosopimus. Kun Irakin ja Pohjois-Korean aseohjelmista alettiin huolestua ja ydinterrorismin uhkaa pelätä, IAEA:sta on tullut maailmaanlaajuinen ydintekniikan käytön valvoja. IAEA ei kuitenkaan ole pystynyt estämään esimerkiksi Pohjois-Korean ydinaseiden kehitystä. Lisäksi järjestö oli voimaton, kun Yhdysvallat hyökkäsi 2003 liittolaisineen Irakiin, vaikka IAEA:n raportti vakuutti, ettei Irakissa ollut salaista ydinaseohjelmaa.[6]

Pääsihteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IAEA:n pääsihteerinä toimii tällä hetkellä japanilainen Yukiya Amano.

Nimi Maa Vuosina
W. Sterling Cole Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 1957–1961
Sigvard Eklund Ruotsin lippu Ruotsi 1961–1981
Hans Blix Ruotsin lippu Ruotsi 1981–1997
Mohamed ElBaradei Egyptin lippu Egypti 1997– 2009
Yukiya Amano Japanin lippu Japani 2009–

IAEA:n johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääsihteerin lisäksi järjestöllä on kuusi apulaispääjohtajaa:

Lähde[7]

Viimeaikaisia tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime aikoina IAEA on saanut mainetta aseistariisuntatehtäviensä ansiosta. IAEA:n tehtäviin kuuluu YK:n ydinsulkusopimuksen valvominen ja ydinaseriisunnan edistäminen. Erityisesti huomiota saivat IAEA:n tarkastustoimet Irakissa. YK:n turvallisuusneuvosto antoi tehtäväksi selvittää tarkastuksin löytyykö Irakista joukkotuhoaseita. Yhdysvallat oli uhannut hyökätä Irakiin jos Irak ei noudata käskyä luopua joukkotuhoaseista. IAEA:n tarkastajat eivät löytäneet merkkejä joukkotuhoaseista, mutta joutuivat poistumaan maasta kun Yhdysvallat ilmoitti hyökkäävänsä maahan joka tapauksessa. IAEA:n asetarkastajien johtaja, ruotsalainen Hans Blix on sanonut, että asetarkastuksin olisi pystytty hyvin nopeasti varmentamaan Irakin joukkotuhoaseettomuus.

IAEA:n työ ydinaseriisunnan ja ydinvoiman rauhanomaisen käytön edistämiseksi palkittiin vuonna 2005 Nobelin rauhanpalkinnolla, joka jaettiin järjestön ja sen silloisen pääsihteerin Mohamed El Baradein kesken. Perusteeksi Nobel-komitea mainitsi palkittujen "ponnistelut ydintekniikan sotilaallisen käytön ehkäisemiseksi sekä ydinvoiman rauhanomaisen käytön parhaan mahdollisen turvallisuuden varmistamiseksi". Lisäksi Nobel-komitea korosti "menneinä vuosikymmeninä keskittäneensä tarmonsa vähentääkseen ydinaseiden merkitystä kansainvälisessä politiikassa, tähdäten niiden kieltämiseen. Se, ettei maailma ole tässä suhteessa kokenut juurikaan edistystä viime aikoina, tekee ydinaseiden vastustamisen entistäkin tärkeämmäksi."

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hanhimäki, Jussi M.: The United Nations – A Very Short Introduction. New York, NY: Oxford University Press, 2015. ISBN 978-0-19-022270-3.
  • Leisma, Inka (toim.): Yhdistyneet kansakunnat – järjestelmä ja toiminta yksissä kansissa. Helsinki: Suomen YK-liitto, 2009. ISBN 978-952-9694-73-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.2.2013.
  2. a b Leisma, s. 93.
  3. Hanhimäki, s. 69.
  4. List of Member States IAEA. Viitattu 27.10.2016. (englanniksi)
  5. IAEA Offices and Contact Information IAEA. Viitattu 27.10.2016. (englanniksi)
  6. a b Hanhimäki, s. 66–68.
  7. IAEA Management Team IAEA. Viitattu 27.10.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]