Abiy Ahmed Ali

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Abiy Ahmed)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Abiy Ahmed Ali
Abiy Ahmed during state visit of Reuven Rivlin to Ethiopia, May 2018.jpg
Etiopian pääministeri
Edeltäjä Hailemariam Desalegn
Henkilötiedot
Syntynyt 1976 (ikä 43–44)
Agaro, Etiopia
Tiedot
Puolue Oromojen demokraattinen liitto
Muut puolueet EPRDF
Etnisyys Oromot
Kunnianosoitukset Nobelin rauhanpalkinto Nobelin rauhanpalkinto (2019)
Sotilaspalvelus
Palvelusmaa(t)  Etiopia
Puolustushaara maavoimat
Palveluvuodet 1991–2010
Sotilasarvo everstiluutnantti
Aiheesta muualla
pmo.gov.et/pm

Abiy Ahmed Ali (አብይ አህመድ አሊ; s. 1976 Agaro, Etiopia[1]) on Etiopian pääministeri vuoden 2018 maaliskuusta lähtien. Hän on ensimmäinen Etiopian suurimmasta etnisestä ryhmästä, oromoista, lähtöisin oleva pääministeri. Uskonnolliselta vakaumukseltaan hän on helluntaikristitty ja kuuluu etiopialaiseen Ethiopian Full Gospel Believers' Church kirkkoon.[2] Sitten marxilaisen Dergin kukistuttua 1991 valtaa maassa olivat pitäneet tigrayt, joita maan asukkaista on vain kuusi prosenttia.[3]

Abiy isä oli muslimi-oromo ja äitinsä kristitty amhara.[4]

Edellinen pääministeri Hailemariam Desalegn erosi helmikuussa 2018.[5] Etiopian hallitseva liittouma Etiopian kansan vallankumouksellinen demokraattinen rintama (EPRDF) valitsi hänet johtajakseen, ja siten hänestä tuli myös pääministeri, koska EPRDF:lla on kaikki parlamenttipaikat.[5]

Muutamassa kuukaudessa valtaannousunsa jälkeen Abiy oli purkanut suuria osia maan sortokoneistosta. Hän vapautti tuhansia poliittisia vankeja, aloitti neuvottelut aiemmin terroristeiksi leimattujen aseistettujen oppositioryhmien kanssa ja tunnusti turvallisuusjoukkojen syyllistyneen kidutukseen. Abiy sulki Addis Abeban Maekelawin pidätyskeskuksen, joka muutettiin museoksi. [3]

Heinäkuussa 2018 Abiy solmi rauhan Eritrean johtaja Isaias Afwerkin kanssa.[3] Abiylle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2019.[6]

Suomen presidentti Sauli Niinistö tapasi Abiy Ahmedin virkakautensa ensimmäisellä Afrikan-vierailulla lokakuussa 2019 Etiopiassa pian sen jälkeen, kun tieto Nobelin rauhanpalkinnosta oli tullut.[7] Abiy Ahmed vastaanotti tunnustuksena Etiopian ja Eritrean välille solmitusta rauhansopimuksesta myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon joulukuussa 2019 Oslossa.[8]

Etniset levottomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abiy ajaa aatetta, joka tunnetaan hänen kirjansa mukaan nimellä Medemer, joka ajaa etnisten ja uskonnollisten ryhmien harmoniaa.[4] Kovan linjan oromo-nationalistit uskovat Abiyn hylänneen juurensa suosimalla muita kansallisuuksia.

Kesäkuussa 2019 Amharan alueen turvallisuusjoukkojen prikaatikenraali Asaminew Tsige yritti kaapata vallan alueella. Kaappauksessa saivat surmansa alueen kuvernööri Ambachew Mekonnen ja maan asevoimien esikuntapäällikkö kenraali Se'are Mekonnen, jotka olivat Abiy Ahmedin tukijoita.[9] Seuranneissa puhdistuksissa pidätettiin Amharoiden kansallisen liikkeen tukijoita.[10]

Lokakuussa 2019 pääministerin kotiseutua Oromiaa koittelivat levottomuudet, joissa kuoli 70. Syynä oli aktivisti Jawar Mohammedin postaus Facebookiin, jossa hän väitti poliisien olevan tulossa pidättämään hänet. Jawar johtaa myös TV-kanava Oromia Media Networkia. Jawar käsittää Etiopian historian ja politiikan eri väestöryhmien kamppailuna.[4]

Kesäkuussa 2020 tapettiin pääkaupungissa suosittu laulaja ja pääministerin tukija Hachalu Hundessan. Murhan teki oromoiden vapautusrintaman salamurhaaja. Hundessan kuolema johti väkivallan aaltoon Oromian alueella, jossa tapettiin satoja vähemmistöjen edustajia. Kohteena oli kristityt oromot, amharat ja guraget.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]