UNFPA

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Babatunde Osotimehin at the London Summit on Family Planning

YK:n väestörahasto (UNFPA, engl. United Nations Population Fund) on kansainvälinen kehitysjärjestö, joka on perustettu vuonna 1969 ja toimii yhteensä 155 eri maassa. UNFPA pyrkii työllään edistämään jokaisen yksilön mahdollisuutta terveeseen elämään ja yhtäläisiin oikeuksiin. UNFPA haluaa taata, että jokainen raskaus on toivottu, jokainen syntymä turvallinen ja että jokaisen nuoren mahdollisuudet täyttyisivät. Ettei yhdelläkään nuorella ole HIV-tartuntaa tai aidsia ja että kaikkia tyttöjä ja naisia pidetään arvossa.[1]

UNFPA toimii yhteistyössä eri maiden hallitusten, YK-järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. UNFPA:n toiminta perustuu Kairossa vuonna 1994 järjestetyn Kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD, engl. International Conference on Population and Development) loppuasiakirjaan, jossa väestö- ja kehityskysymysten todettiin olevan yhteydessä toisiinsa sekä naisten voimaannuttamisen ja koulutus- ja terveyspalveluiden tarjoamisen avainasemassa kehitykseen.[2] Konferenssissa hyväksytty 20-vuotinen toimintaohjelma lisääntymisterveyden ja – oikeuksien edistämiseksi toimii ohjenuorana koko järjestön toiminnalle.

UNFPA pyrkii edistämään myös vuonna 2000 hyväksyttyjen YK:n vuosituhattavoitteiden[3] saavuttamista niiden määräaikaan vuoteen 2015 mennessä.[4]

Toiminnan alat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNFPA:n toiminnan kolme pääpainopistettä ovat: väestö- ja kehitysstrategiat, lisääntymisterveys ja -oikeudet sekä sukupuolten välinen tasa-arvo.[5]

Väestö ja kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNFPA:n työ on kytköksissä köyhyyden vähentämisen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin, sillä demografiset tekijät (väestönkasvu, ikäjakauma, syntyvyys, kuolleisuus ja väestön liikkuvuus) vaikuttavat niin inhimilliseen, sosiaaliseen kuin taloudelliseen kehitykseen. Naisten lisääntymisterveysoikeuksien toteutumisella on myös vaikutusta väestönkasvulle.[6]

Maailman väkiluku saavutti 7 miljardin ihmisen rajapyykin vuonna 2011.[7] Väestönkasvun luomat haasteet kehitykselle ovat valtavat, sillä köyhyys on sekä väestönkasvun syy että seuraus.[8] Pystyäkseen arvioimaan väestömuutosten luomia haasteita, on maiden hallituksilla oltava riittävästi tietoa niiden väestöön vaikuttavista tekijöistä. UNFPA:n toiminnan keskiössä on avustaa hallituksia keräämään luotettavaa tietoa väestön liikkuvuudesta ja ikääntymisestä sekä ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen vaikutuksista eri maiden väestöille.[9]

Vuonna 2010 UNFPA:n tuki kohdistui erityisesti aikavälillä 2005–2014 toteutettaviin väestölaskentoihin, joiden tuloksia on tarkoitus hyödyntää YK:n vuosituhattavoitteiden edistyksen arvioinnissa. Viime vuosina UNFPA on tukenut myös muita väestöön ja kehitykseen liittyviä tutkimuksia niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.[10]

Seksuaali- ja lisääntymisterveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNFPA pyrkii kehitysohjelmillaan takaamaan, että jokaisella naisella olisi äitiys- ja lisääntymisterveyspalveluita saatavillaan ja että kaikilla olisi luotettavia ehkäisymenetelmiä käytössään. Tällä hetkellä lisääntymisterveyspalveluiden heikko saatavuus on yksi suurimmista naisten kuolemiin johtavista syistä maailmassa. Kehitysmaiden naiset ovat erityisen heikossa asemassa, sillä he kärsivät suhteettomasti ei-toivotuista raskauksista, äitiyskuolemista, raskauden ja synnytyksen aikaisista komplikaatioista, HIV-tartunnoista sekä seksuaalisesta väkivallasta.[11]

UNFPA:n työ seksuaali- ja lisääntymisterveyden alalla kattaa seuraavat osa-alueet:[12]

  • Vapaaehtoinen perhesuunnittelu ja ehkäisymenetelmien- ja välineiden saatavuus
  • Neuvola- ja synnytyspalveluiden sekä synnytyksen jälkeisten terveyspalveluiden saatavuus
  • Hedelmättömyyteen johtavien komplikaatioiden ehkäisy ja palvelut liittyen hedelmättömyyteen
  • Aborttien ehkäisy ja niiden tehokas jälkihoito
  • Synnytyskanava infektioiden hoito
  • Sukupuolitautien ehkäisy ja tartuntojen tehokas hoito (erityisesti HIV)
  • Seksuaali- ja lisääntymisterveyskasvatuksen ja - neuvonnan tarjoaminen
  • Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja sen uhrien tukeminen sekä naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä vaarantavien käytäntöjen lakkauttaminen

Nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet ovat erityisen tärkeitä UNFPA:n toiminnassa, sillä nuorten on usein muita vaikeampaa saada kehitysvaiheensa mukaista tietoa ja palveluita liittyen seksuaali- ja lisääntymisterveyskysymyksiin. UNFPA:n nuorisostrategia käsittää neljä eri kohtaa: nuorten erityistarpeiden sisällyttäminen kansallisiin köyhyyden vähentämis- ja kehitysohjelmiin; nuorten erityistarpeet huomioivan seksuaali- ja lisääntymisterveyskasvatuksen edistäminen; terveyspalveluiden ja ehkäisyvälineiden saatavuuden turvaaminen nuorille; sekä nuorten osallistaminen ja sisällyttäminen mukaan päätöksentekoon.[13]

Äitiysterveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äitiyskuolleisuuden alentaminen ja äitiysterveyden edistäminen ovat avainasemassa UNFPA:n toiminnassa. Arvioiden mukaan noin tuhat naista maailmassa kuolee päivittäin raskauden tai synnytyksen aikaisiin komplikaatioihin.[14] Lisäksi raskauden ja synnytyksen aikana vammautuneiden naisten määrä on yli kaksikymmenkertainen tähän lukuun verrattuna.[15] Yhteensä raskautta tai synnytystä seuraaviin komplikaatioihin kuolee maailmassa vuosittain yli 350 000 naista[16] , joista 99 prosenttia kehitysmaissa[17]. Pääsyitä äitiyskuolemiin ovat muun muassa runsas verenvuoto synnytyksen jälkeen, infektiot ja taitamattomat abortit.[18] Lisäksi äitinsä synnytyksessä menettäneet pikkulapset ovat muita suuremmassa vaarassa menehtyä kahden ensimmäisen elinvuotensa aikana.[19]

Äitiyskuolleisuuden vähentäminen ja äitiysterveyden edistäminen ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia.[20] Sen vuoksi sekä vuoden 1994 Kansainvälisessä väestö- ja kehityskonferenssissa että vuonna 2000 sovituissa YK:n vuosituhattavoitteissa on tavoitteena vähentää äitiyskuolleisuutta 75 prosentilla vuoteen 2015 mennessä.[21] Tavoitteen saavuttamiseksi UNFPA on lanseerannut kolmikohtaisen strategian, jonka vaiheita ovat: ehkäisymenetelmien- ja välineiden saatavuus kaikkialla maailmassa ei-toivottujen raskauksien ehkäisemiseksi, koulutetun terveydenhoitohenkilökunnan läsnäolo kaikissa synnytyksissä sekä synnytyksen aikaisten hätätilanteiden tehokas hoito.

UNFPA edistää vapaaehtoista perhesuunnittelua ja ehkäisyvälineiden saatavuutta ei-toivottujen raskauksien ehkäisemiseksi sekä tukee abortista aiheutuvien komplikaatioiden ehkäisyä ja hoitoa. UNFPA tukee myös turvallisten raskaudenkeskeytysten saatavuutta, jottei naisilla olisi tarvetta hankkia raskaudenkeskeytyksiä epämääräisissä ja terveydelle vaarallisissa olosuhteissa. Vuosittain noin 20 prosenttia raskauksista päättyy keskeytykseen maailmanlaajuisesti, mikä vuonna 2003 vastasi yhteensä 42 miljoonaa aborttia. Arvioiden mukaan noin 13 prosenttia kaikista raskaudesta tai synnytyksestä aiheutuvista kuolemista on seurausta taitamattomista aborteista. Vuonna 2008 abortista aiheutuviin komplikaatioihin kuoli yhteensä 47 000 naista maailmanlaajuisesti.[22]

UNFPA tukee myös kätilöiden koulutusta kehitysmaissa, sillä sitten vuoden 1990 on kätilöiden koulutuksen todettu vähentäneen äitiyskuolemia merkittävästi.[23] Useissa kehitysmaissa kätilöiden koulutus on kuitenkin riittämätöntä ja kätilöt joutuvat taistelemaan ammattikuntansa vähäisen tunnustuksen, alhaisen tulotason ja varsin rajallisten työntekomahdollisuuksien kanssa ammattinsa harjoittamiseksi.[24]

Äitiysterveysrahasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 perustettu UNFPA:n Äitiysterveysrahasto pyrkii nopeuttamaan YK:n vuosituhattavoitteista vähiten edistyneiden äitiysterveystavoitteiden saavuttamista. Äitiysterveysrahaston toiminta keskittyy maihin, joissa äitiyskuolleisuus on suurempaa kuin 300 menehtynyttä naista 100 000 syntynyttä lasta kohden. Äitiysterveysrahasto pyrkii vahvistamaan kansallisia terveydenhoitojärjestelmiä ja edesauttamaan kansallisten äitiysterveysohjelmien onnistumista.[25]

Kampanja fistulan kitkemiseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 UNFPA lanseerasi kampanjan kehitysmaissa varsin yleisen synnytyskomplikaation fistulan kitkemiseksi maailmasta. Fistula on synnytyksen aikana syntyvä vaurio, joka aiheuttaa naiselle kyvyttömyyden pidättää virtsaa tai ulostetta. Fistula on usein seurausta pitkittyneestä synnytyksestä ja siitä, ettei keisarinleikkausta ole ollut saatavilla. Synnytyksen pitkittyessä lantion pehmeät kudokset joutuvat puristuksiin lapsen pään ja äidin lantioluun välissä, jolloin verenkierron puute tuhoaa kudoksen ja aiheuttaa reiän äidin emättimen ja virtsarakon ja/tai peräsuolen välille.[26] Useissa fistula-tapauksissa myös lapsi syntyy lopulta kuolleena. Fistulalla on usein vakavia sosiaalisia seurauksia naisen elämälle, sillä virtsan ja ulosteen epämiellyttävä haju sekä vaikeus pitää itsensä puhtaana voivat johtaa naisen sosiaaliseen marginalisoitumiseen ja läheisten suhteiden katkeamiseen. Hoitamattomana fistula voi myös aiheuttaa vakavia kroonisia sairauksia, kuten syvät haavaumat, munuaisvaivat ja jalkojen hermovauriot.[27]

Länsimaissa tehokkaiden hoitomuotojen ansiosta fistulaa ei esiinny enää juuri lainkaan, mutta kehitysmaissa fistula on edelleen varsin yleinen ja siitä kärsii jatkuvasti vähintään 2 miljoonaa naista. Uusia fistula-tapauksia ilmenee vuosittain arvioiden mukaan 50 000-100 000. Fistulaa esiintyy suhteessa eniten köyhissä maissa ja alueilla, joissa synnytysterveyspalveluita ei ole saatavilla. Nykyaikaisten lääketieteellisten hoitomenetelmien, kuten keisarinleikkaus tai leikkaus fistulan korjaamiseksi, avulla vaivan ehkäisy ja hoito on kuitenkin suhteellisen vaivatonta.[28]

HIV/AIDS[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNFPA pyrkii taistelemaan HIV-tartuntojen leviämistä vastaan edistämällä sukupuolten välistä tasa-arvoa ja pyrkimällä varmistamaan, että seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ovat universaalisti kaikkien saatavilla. UNFPA tukee YK:n HIV/AIDS – ohjelman (UNAIDS) toimintaa ja työskentelee erityisesti nuorten, naisten, pakolaisten ja marginalisoituneiden ryhmien HIV-tartuntojen ehkäisemiseksi. UNFPA pyrkii myös edistämään tehokkaiden ja asianmukaisten hoitomenetelmien tarjoamista jo tartunnan saaneille. Vuodesta 2005 lähtien UNFPA on YK:n HIV/AIDS – ohjelman puitteissa vastannut seksityöläisten suojautumisesta uusia HIV-tartuntoja vastaan.[29]

Taistelussaan HIV-tartuntoja vastaan UNFPA keskittyy erityisesti naisille ja miehille tarkoitettujen kondomien saatavuuden parantamiseen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen osana HIV/AIDS – epidemian ratkaisua. UNFPA:n tavoitteena on saattaa vapaaehtoinen perhesuunnittelu maailmanlaajuisesti tasolle, jolla se pystyy vastaamaan myös HIV-tartunnan kanssa elävien naisten tarpeita, missä olennaisena osana on äidiltä lapselle siirtyvien tartuntojen ehkäisy sekä naisten hakeutuminen vapaaehtoiseen HIV-testaukseen ja neuvontaan.[30]

Nuoret ovat UNFPA:n HIV/AIDS – työssä erityisen tärkeitä, sillä nuoret ovat tilastojen mukaan muita alttiimpia HIV-tartunnoille ja toisaalta myös kärsivät eniten HIV-tartuntojen perheille ja yhteisöille aiheuttamista seurauksista. Kokemusten mukaan maissa, joissa nuorilla on tietoa HIV-tartuntojen vaaroista ja joissa nuoret osaavat suojautua sitä vastaan, myös tartuntojen määrä on kääntynyt laskuun.[31]

UNFPA:n lähtökohta HIV/AIDS – työhön on oikeusperustainen. Sen mukaan jokaisella nuorella on oikeus viettää HIV-tartunnasta vapaata elämää, minkä varmistamiseksi nuorille tulee tarjota riittävästi tietoa itsensä suojaamiseksi tartunnoilta. UNFPA:n painottaa nuorille suunnatuissa ohjelmissaan pyrkimystä siirtää nuorten seksuaalisesti aktiivisen elämän aloittamista myöhemmäksi, sukupuoliyhteydessä olevien partnereiden määrän edistämistä, yksiavioisuuden edistämistä sekä seksuaalisesti aktiivisten nuorten kannustamista kondomin käyttöön. UNFPA pyrkii myös tarjoamaan jo HIV-tartunnan saaneille nuorille asianmukaista hoitoa.[32]

Sukupuolten välinen tasa-arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNFPA:n toiminta sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi lähtee liikkeelle toteamuksesta, jonka mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo on ihmisoikeus, josta meillä jokaisella tulee olla mahdollisuus nauttia. Naisten kohdalla oikeusperustaisuus tarkoittaa ennen muuta oikeutta päättää itse omasta vartalostaan ja seksuaalisuudestaan sekä elää ilman pelkoa seksuaalisesta ahdistelusta tai pakottamisesta.[33] Kokemusten mukaan naisten voimaannuttaminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo ovat tehokkaita keinoja koko yhteisön saattamiseksi kehityksen tielle, sillä voimaannutettujen naisten on todettu lisäävän koko yhteisön terveyttä ja hyvinvointia ja siirtävän sitä myös lapsilleen.[34]

UNFPA:n toiminta sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi nojaa neljään eri strategiseen painopisteeseen, joita ovat: tyttöjen koulutus, naisten taloudellinen voimaannuttaminen, naisten osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon ja tasapaino naisten tuottavan työn ja lisääntymisen välillä. Näitä strategisia painopisteitä edistääkseen UNFPA pyrkii tuomaan sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevat kysymykset laajemman yleisön tietoisuuteen, edistämään poliittisia ja lakimuutoksia sekä lisäämään sukupuolen mukaan eriytetyn tilastotiedon keräämistä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistääkseen UNFPA toimii myös naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi sekä vahingollisten käytäntöjen, kuten lapsiavioliitot ja tyttöjen ympärileikkaus, lopettamiseksi. UNFPA kiinnittää huomiota naisten tarpeisiin myös humanitaarisissa katastrofeissa sekä ilmastonmuutokseen ja muuttoliikkeisiin liittyvissä kysymyksissä – unohtamatta poikien ja miesten tärkeää roolia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden parantamisessa maailmanlaajuisesti.[35]

Naisiin kohdistuva väkivalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNFPA pyrkii edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten oikeuksia kitkemällä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa maailmasta. Arvioiden mukaan jopa kolmasosa maailman naisista on joutunut pahoinpitelyn, seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön uhriksi – useimmiten vieläpä jonkun naisen lähipiirissä olevan tai naisen hyvin tunteman miehen toimesta. Arvioiden mukaan myös jopa neljäsosa maailman naisista on joutunut väkivallan uhriksi raskaana ollessaan.[36]

Naisiin kohdistuva väkivalta paitsi heijastelee sukupuolten välistä eriarvoisuutta myös vahvistaa sitä. Väkivalta myös asettaa uhriensa terveyden, omanarvontunnon, turvallisuuden ja itsemääräämisoikeuden kyseenalaiseksi. Naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja ovat erilaiset ihmisoikeusloukkaukset, kuten lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaus, perheväkivalta, seksuaalinen häirintä, ihmiskauppa sekä lukuisat vahingolliset käytännöt.[37]

Naisten ympärileikkaus (ts. naisten sukupuolielinten silpominen)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNFPA pyrkii toiminnallaan edesauttamaan vahingollisten käytäntöjen, kuten tyttöjen ympärileikkauksen (ts. naisten sukupuolielinten silpomisen) lopettamista. Tyttöjen ympärileikkaus on joissakin kulttuureissa ylläpidetty riskialtis toimenpide, joka vaarantaa tyttöjen ja naisten terveyden. Toimenpiteessä tytön tai naisen ulkoiset sukupuolielimet poistetaan joko osittain tai kokonaan ja joissakin tapauksissa jäljelle jääneet osat ommellaan yhteen siten, että naisen vaginaan jätetään vain pieni aukko virtsan ja kuukautisveren poistumista varten. Tyttöjen ympärileikkaus on tapa, jonka tarkoituksena voi olla esimerkiksi naisen neitsyyden varmistaminen ennen avioitumista, uskollisuuden takaaminen avioliitossa, perheen kunnian ylläpitäminen sekä puhtauteen ja hygieniaan liittyvät uskomukset. 18 Lääketieteellisiä syitä ympärileikkaukselle ei ole. Huolimatta kansainvälisen yhteisön ponnisteluista tyttöjen ympärileikkauksen lopettamiseksi, on tapa edelleen varsin yleinen kehitysmaissa. Arvioiden mukaan 100-140 miljoonaa tyttöä ja naista maailmanlaajuisesti on joutunut käymään toimenpiteen läpi ja elää leikkauksesta aiheutuneiden haittojen kanssa. Lisäksi joka vuosi arviolta ainakin 3 miljoonaa tyttöä, jo pelkästään Afrikassa on vaarassa joutua leikatuiksi.[38]

UNFPA pyrkii edesauttamaan tyttöjen ympärileikkausten lopettamista rahoittamalla ja toteuttamalla kulttuurisesti erityisiä ohjelmia, joiden tavoitteena on lopettaa käytäntö. Lisäksi järjestö ajaa poliittisia ja lakimuutoksia sekä pyrkii vahvistamaan kansallisia kapasiteetteja käytännön lakkauttamiseksi. UNFPA tukee myös ympärileikkauksen kokeneiden tyttöjen ja naisten fyysistä ja psyykkistä jälkihoitoa. Vuonna 2007 UNFPA lanseerasi yhteistyössä UNICEF:in kanssa aloitteen, jonka tavoitteena on vähentää tyttöjen ympärileikkauksen yleisyyttä 40 prosentilla 16 eri maassa vuoteen 2015 mennessä ja lakkauttaa koko käytäntö vielä tämän sukupolven aikana.[39]

Ihmisoikeudet ja kulttuurisen erityisyyden huomioiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNFPA:n lähtökohta seksuaali- ja lisääntymisterveyden maailmanlaajuiseen edistämiseen on oikeusperustainen sekä ihmisoikeudet ja sukupuolten välisen tasa-arvon huomioon ottava. Oikeusperustaisen lähtökohdan ansiosta UNFPA kiinnittää ohjelmissaan erityistä huomioita kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaan, kuten iän, sukupuolen, etnisyyden tai terveydentilan vuoksi heikommassa asemassa olevat, köyhyydessä ja humanitaarisissa kriiseissä elävät tai muutoin marginalisoituneet ryhmät. Työskenneltäessä erilaisten ihmisryhmien kanssa ja mitä erinäisimmissä kulttuurisissa konteksteissa on kulttuurisen erityisyyden huomioiminen ja kulttuurinen lukutaito erityisen tärkeää. UNFPA pyrkii toiminnassaan sovittamaan yhteen kulttuurin, sukupuolten välisen tasa-arvon sekä ihmisoikeudet taatakseen paremman tehokkuuden ja suuremman vaikuttavuuden ohjelmissaan. Tämä on erityisen tärkeää, koska UNFPA:n toiminta keskittyy yhteiskunnan osa-alueille, kuten sukupuolten väliset suhteet ja lisääntymisterveys, joilla asenteiden, käytäntöjen ja lakien muuttaminen on perinteisesti ollut hyvin vaikeaa ja hidasta. Vuodesta 2002 UNFPA onkin toiminut läheisessä yhteistyössä ohjelmamaidensa paikallisyhteisöjen ja niiden uskonnollisten ja muiden johtajien kanssa paremman vaikuttavuuden saavuttamiseksi sekä ymmärtääkseen paremmin paikallisia kulttuureja, niiden arvoja, asenteita, toimintatapoja ja valtarakenteita.[40]

Kriisitilanteet ja hätäapu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kriisitilanteissa raskaana olevat naiset ovat erityisen haavoittuvia, sillä kriisin sattuessa ei raskauden tueksi ole yleensä tarjolla tarvittavia äitiysterveyspalveluja, kuten neuvola- ja kätilöpalvelut tai keisarinleikkaus. Kriisitilanteissa naiset ovat myös erityisen alttiita henkiselle paineelle, aliravitsemukselle, tartuntataudille ja seksuaaliselle väkivallalle, minkä vuoksi esimerkiksi HIV-tartunnat ovat kriisitilanteissa varsin yleisiä. Tutkimusten mukaan kriisitilanteissa raskauden tai synnytyksen aikaiset kuolemat sekä naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ovat normaalia yleisempiä ja erityisesti nuoret tytöt ovat alttiita raiskauksille.[41] UNFPA pyrkii kriisivalmiudellaan siihen, että kriisitilanteissa sekä naisille että miehille suunnattuja kondomeja olisi nopeasti saatavilla ja että kriisitilanteissa jaettavien hätäsynnytyspakkausten avulla myös synnytykset olisivat turvallisia.[42]

UNFPA maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNFPA toimii yhteistyössä hallitusten, muiden YK-järjestöjen, yhteisöjen, säätiöiden, kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin kanssa seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseksi maailmanlaajuisesti. UNFPA pyrkii tehokkaaseen, yhdenmukaiseen ja koordinoituun toimintaan muiden YK-järjestöjen kanssa ja näin omalta osaltaan tuomaan lisäarvoa käynnissä olevaan YK-reformiin ja koko järjestön toiminnan yhtenäistämiseen.[43]

UNFPA:n päämaja sijaitsee New Yorkissa, minkä lisäksi järjestöllä on yhteystoimistot Brysselissä, Genevessä, Kööpenhaminassa, Tokiossa ja Washingtonissa. Vuodesta 2007 on UNFPA:ssa ollut käynnissä toimintojen maantieteellinen hajauttaminen, jonka tarkoituksena on ollut vahvistaa UNFPA:n läsnäoloa järjestön ohjelmamaissa. Osana toimintojen hajauttamista UNFPA on perustanut viisi alue- ja kuusi tukitoimistoa, joiden tehtävänä on tukea ja koordinoida UNFPA:n työtä sen 129 maatoimiston ja 155 ohjelmamaan välillä. UNFPA:n aluetoimistot kattavat Itä-Euroopan ja Keski-Aasian, Aasian ja Tyynenmeren, Etelä-Amerikan ja Karibian, Lähi-idän sekä Pohjois- ja Saharan eteläpuoleisen Afrikan alueet.[44]

UNFPA:n budjetti vuodelle 2011 oli 934 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, josta 450,7 miljoona dollaria oli peräisin vapaaehtoisista lahjoituksista eri maiden hallituksilta ja yksityisiltä toimijoilta.[45]

UNFPA:n johtajuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNFPA:n jäsenmaat valitsevat järjestölle pääjohtajan neljän vuoden välein. Saman henkilön mahdollisuutta toimia pääjohtajana useita kausia peräkkäin ei ole rajoitettu.

UNFPA:n pääjohtajat tähän asti:

UNFPA:n suurimmat lahjoittajamaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNFPA:n suurimmat lahjoittajamaat vuonna 2011.[46]

  • Ruotsi
  • Alankomaat
  • Norja
  • Suomi
  • Tanska
  • Yhdysvallat
  • Iso-Britannia
  • Japani
  • Saksa
  • Kanada

UNFPA Pohjoismaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNFPA:n pohjoismainen toimisto Kööpenhaminassa toimii yhteydenpitokanavana UNFPA:n ja järjestön pohjoismaisten lahjoittajamaiden välillä. Toimisto osallistuu julkiseen keskusteluun sekä tiedottaa järjestön toiminnasta ja toimintaan liittyvistä keskeisistä kysymyksistä Pohjoismaissa. UNFPA:n pohjoismainen toimisto järjestää luentoja, yleisötapahtumia ja opintomatkoja sekä tiedottaa järjestön toiminnasta, ajankohtaisista teemoista sekä edistyksestä yhteistyössä laadittujen kehitystavoitteiden, kuten YK:n vuosituhattavoitteet, suhteen. UNFPA:n pohjoismainen toimisto tekee tiivistä yhteistyötä muiden alueella toimivien YK-järjestöjen sekä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa.[47]

UNFPA:n pohjoismaisen toimiston läheisiä yhteistyökumppaneita ovat:

  • Ruotsissa Riksförbundet För Sexuell Upplysning (RFSU) ja FN-förbundet
  • Norjassa Sex og Politikk ja FN-sambandet
  • Tanskassa Sex og Samfund ja FN-forbundet
  • Suomessa Väestöliitto ja YK-liitto
  • Ruotsissa FN-förbundet

Maailman väestön tila -raportit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNFPA julkaisee vuosittain Maailman väestön tila – raportin, joka keskittyy joka vuosi eri teemaan. UNFPA:n työtä koskeviin keskeisiin ajankohtaisiin kysymyksiin liittyen. Raporteissa valaistaan ajankohtaisia kysymyksiä UNFPA:n mandaattiin liittyen sekä käydään läpi indikaattoreita, jotka mittaavat edistystä Kairossa vuonna 1994 Kansainvälisessä väestö- ja kehityskonferenssissa sovittujen kehitystavoitteiden suhteen. Tähänastiset Maailman väestön tila – raportit:[48]

  • Tahdolla, ei tuurilla- perhesuunnittelu, ihmisoikeudet ja kehitys (2012)
  • 7 miljardia ihmistä – 7 miljardia mahdollisuutta (2011)
  • Muutoksen sukupolvi – Kriiseistä ja konflikteista uuteen alkuun (2010)
  • Kohti muuttuvaa maailmaa – naiset, väestö ja ilmasto (2009)
  • Kulttuurintuntemus kehityksen avaimena – Kulttuurit, tasa-arvo ja ihmisoikeudet (2008)
  • Kaupungeissa kasvaa mahdollisuuus (2007)
  • Kohti toivoa. Naiset ja kansainvälinen muuttoliike. (2006)
  • The Promise of Equality: Gender Equity, Reproductive Health and the Millennium Development Goals (2005)
  • Seksuaali- ja lisääntymisterveyden tila maailmassa – Kymmenen vuotta YK:n väesto- ja kehityskonferenssista (2004)
  • Miljardi nuorta ratkaisee. Koulutus ja terveys – tie kehitykseen (2003)
  • Seksuaali- ja lisääntymisterveys – keino köyhyyden voittamiseksi (2002)
  • Footprints and Milestones: Population and Environmental Change (2001)
  • Lives Together, Worlds Apart: Men and Women in a Time of Change (2000)
  • Six Billion: A Time for Choices (1999)
  • The New Generation (1998)
  • The Right to Choose: Reproductive Rights and Reproductive Health (1997)
  • Changing Places: Population Development and the Urban Future (1996)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.unfpa.org/public/home/about
  2. http://www.unfpa.org/public/icpd/pid/5065
  3. http://www.vuosituhattavoitteet.fi/
  4. http://www.unfpa.org/public/home/sitemap/icpd/MDGs/MDGs-ICPD
  5. http://www.unfpa.org/issues/
  6. http://www.unfpa.org/pds/
  7. http://www.tohtori.fi/?id=7939073&page=0179162
  8. http://www.valt.helsinki.fi/sosio/vaesto/luku08.html
  9. http://www.unfpa.org/public/home/about
  10. http://www.unfpa.org/public/datafordevelopment/
  11. http://www.unfpa.org/public/site/global/lang/en/supplies
  12. http://www.unfpa.org/public/home/about
  13. http://www.unfpa.org/public/home/about
  14. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/%C3%84itiyskuolleisuus+v%C3%A4hentyi+kolmanneksen/1135260163438
  15. http://www.unfpa.org/public/home/mothers
  16. http://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/uutiset/?x22896=302973
  17. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/%C3%84itiyskuolleisuus+v%C3%A4hentyi+kolmanneksen/1135260163438
  18. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/%C3%84itiyskuolleisuus+v%C3%A4hentyi+kolmanneksen/1135260163438
  19. http://www.unfpa.org/public/home/mothers
  20. http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/fada51f1be67f181ea324661cf582363/1306338327/application/pdf/313043/seksuaalioikeudet_kuuluvat_kaikille.pdf
  21. http://www.unric.org/fi/paeaesihteerin-lausunnot-ja-viestit/1945
  22. http://www.unfpa.org/public/home/mothers/pid/4382
  23. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/%C3%84itiyskuolleisuus+v%C3%A4hentyi+kolmanneksen/1135260163438
  24. http://www.unfpa.org/public/home/mothers/pid/4384
  25. http://www.unfpa.org/public/site/global/lang/en/pid/4387
  26. http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2004_5/3724
  27. http://www.endfistula.org/fistula_brief.htm
  28. https://www.unfpa.org/public/home/mothers/pid/4386
  29. http://www.unfpa.org/hiv/groups.htm
  30. http://www.unfpa.org/hiv/programming.htm
  31. http://www.unfpa.org/hiv/people.htm
  32. http://www.unfpa.org/hiv/people.htm
  33. http://www.unfpa.org/rh/rights.htm
  34. http://www.unfpa.org/gender/index.htm
  35. http://www.unfpa.org/gender/violence.htm
  36. http://www.unfpa.org/gender/violence.htm
  37. http://www.unfpa.org/gender/violence.htm
  38. http://www.unicef-irc.org/publications/pdf/fgm_eng.pdf
  39. http://www.unfpa.org/gender/practices4.html
  40. http://www.unfpa.org/culture/overview.htm#more
  41. http://www.unfpa.org/emergencies/overview.htm
  42. http://www.unfpa.org/public/home/emergencies/pid/4788
  43. http://www.unfpa.org/public/home/about
  44. http://www.unfpa.org/public/cache/offonce/home/contact/pid/2976
  45. http://www.unfpa.org/public/home/about/pid/4634
  46. http://www.unfpa.org/webdav/site/global/shared/documents/publications/2012/16434%20UNFPA%20AR_FINAL_Ev11.pdf
  47. http://europe.unfpa.org/public/lang/en/copenhagen
  48. http://www.unfpa.org/public/home/publications