Siirry sisältöön

Maailman henkisen omaisuuden järjestö

Wikipediasta
Maailman henkisen omaisuuden järjestö
World Intellectual Property Organization
Organisation mondiale de la propriété intellectuelle
Perustettu 1967
Tyyppi YK:n erityisjärjestö
Toimiala teollisoikeudet ja tekijänoikeudet
Päämaja Geneve, Sveitsi
Jäsenet 194 jäsenvaltiota
Pääjohtaja Daren Tang
Kattojärjestö Yhdistyneet kansakunnat
Aiheesta muualla
www.wipo.int

Maailman henkisen omaisuuden järjestö (ransk. Organisation mondiale de la propriété intellectuelle lyh. OMPI; engl. World Intellectual Property Organisation lyh. WIPO) on Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö. Henkisellä omaisuudella suojataan ihmisen luovuutta, keksintöjä ja taidetta. Tärkeimmät pääalueet ovat teollisoikeudet, tekijänoikeudet ja niitä lähellä olevat oikeudet.

Järjestön päämaja.

WIPO:on kuuluu 194 jäsenvaltiota,[1] ja se hallinnoi 23 erillistä alan unionia. WIPO:n päämaja on Sveitsin Genevessä. Henkilökuntaa on 1 715 (vuonna 2025),[2] ja WIPO:n pääjohtajana on lokakuusta 2020 ollut singaporelainen Daren Tang.[3] Kansainvälisiä tarkkailijajärjestöjä WIPO:lla on yli 200.

Suomessa teollisoikeuksia hallinnoi Patentti- ja rekisterihallitus ja tekijänoikeuksia opetusministeriö. Tärkeimpänä kansainvälisesti Suomessa tekijänoikeutta suojaa WIPO:n ns. Bernin yleissopimus.[4] Suomen tekijänoikeuslainsäädäntöä yhteensovitettiin Suomessa esimerkiksi myös vuonna 2005 WIPO:ssa Suomen hyväksyttyjen sopimusten[5] ja EU-direktiivien antaman tekijänoikeussuojan[6] kanssa.

Sopimus patenttiyhteistyöstä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patenttiyhteistyösopimus (PCT) (vuodelta 1970)[7] perusti palvelun, joka auttaa yksityishenkilöitä, yrityksiä ja laitoksia saamaan kansainvälistä patenttisuojaa keksinnöilleen.[8][9] Se auttaa myös patenttivirastoja tekemään päätöksiä patenttien myöntämisestä ja helpottaa julkista pääsyä näihin keksintöihin liittyvään tekniseen tietoon.[10] Tällä hetkellä PCT:n jäsenvaltioita on 153.

PCT-sopimuksen mukaisesti hakija voi jättää yhden PCT-hakemuksen yhdellä kielellä yhteen patenttivirastoon 12 kuukauden kuluessa aikaisemman saman keksinnön patenttihakemuksen jättöpäivästä ("etuoikeuspäivä"). Tämä yksi PCT-hakemus on oikeudellisesti yhtä pätevä kuin erillisten alueellisten tai kansallisten patenttihakemusten jättäminen kaikissa PCT:n jäsenmaissa.

PCT-hakemukset käsitellään standardoidulla tavalla sopimuksen ja sääntöjen mukaisesti, mukaan lukien kansainvälinen tutkimus hakemuksen patentoitavuuteen liittyvistä asiakirjoista sekä kansainvälinen julkaisu. Patenttien myöntäminen jää alueellisten tai kansallisten patenttivirastojen vastuulle "kansallisessa vaiheessa".

PCT:n avulla patenttihakijat voivat lykätä kansallisten ja alueellisten patenttien maksujen suorittamista, kunnes he saavat tietoa patentin saamisen todennäköisyydestä,[11][12] saaden näin lisäaikaa ja tietoa, joka auttaa heitä päättämään, kannattaako patenttihakemus jättää ja missä maissa.

Julkaisut ja tietokannat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patentscope on WIPO:n virallinen tietokanta, joka sisältää tietoa PCT:n mukaisista kansainvälisistä hakemuksista. Se mahdollistaa monikielisen haun ja tarjoaa laajat suodatusmahdollisuudet.[13]

WIPO julkaisee vuosittain noin 40 uutta julkaisua, jotka käännetään ja julkaistaan Yhdistyneiden Kansakuntien virallisilla kielillä: arabia, kiina, englanti, ranska, venäjä ja espanja. WIPO:n tietovarastossa säilytetään WIPO:n julkaisujen ja asiakirjojen arkisto vuodelta 1885 alkaen sekä akateemisen tutkimuskirjallisuuden kirjasto immateriaalioikeuksista. Vuonna 2016 WIPO otti käyttöön avoimen saatavuuden politiikan.[14][15][16] Sen julkaisuja voi vapaasti käyttää ja muokata Creative Commons Nimeä 4.0 -lisenssin ehtojen mukaisesti.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ WIPO Member States. World Intellectual Property Organization. Viitattu 6.9.2026. (englanniksi)
  2. ↑ WIPO Workforce 2025 (PDF, s. 2) World Intellectual Property Organization. doi:10.34667/tind.60304 Viitattu 6.9.2026. (englanniksi)
  3. ↑ Director General Daren Tang. World Intellectual Property Organization. Viitattu 6.9.2026. (englanniksi)
  4. ↑ Asetus Pariisissa vuonna 1971 tarkistetun kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista koskevan Bernin yleissopimuksen voimaansaattamisesta
  5. ↑ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta 2004
  6. ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY
  7. ↑ Patent Cooperation Treaty & Emerging Markets www.ahlawatassociates.com. Viitattu 16.12.2025.
  8. ↑ Patent Cooperation treaty (PCT) ipright.vn. Viitattu 16.12.2025.
  9. ↑ PCT Patents - The Rapacke Law Group - Intellectual Property Law Firm arapackelaw.com. Viitattu 16.12.2025.
  10. ↑ Patent Cooperation Treaty (PCT) - Lovdata lovdata.no. Viitattu 16.12.2025.
  11. ↑ Can you use PCT applications to your benefit? - Perpetual Motion Patent perpetualmotionpatents.com. Viitattu 16.12.2025.
  12. ↑ Drew & Napier LLC: Legal Updates & Publications www.drewnapier.com. Viitattu 16.12.2025.
  13. ↑ Patent Search Databases Worldwide - Practical Guide www.patentarea.com. Viitattu 16.12.2025.
  14. ↑ Open Access Policy newly implemented at WIPO – WIPO Monitor wipomonitor.org. Viitattu 16.12.2025.
  15. ↑ Infojustice Roundup – November 21, 2016 infojustice.org. Viitattu 16.12.2025.
  16. ↑ Patents And Health Under Discussion At WIPO This Week: What Role For The UN IP Agency? healthpolicy-watch.news. Viitattu 16.12.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä järjestöön, yhdistykseen, liittoon tai ei-kaupalliseen organisaatioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maailman_henkisen_omaisuuden_järjestö&oldid=24222387”