Arto Räty

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arto Räty keskellä

Arto Tuomas Räty (s. 25. lokakuuta 1955 Parikkala) on suomalainen entinen upseeri, sotilasarvoltaan kenraaliluutnantti, evp. Prikaatikenraaliksi Räty ylennettiin vuonna 2004 ja kenraaliluutnantiksi vuonna 2010.[1][vanhentunut linkki]

Rädyn uransa huipentui toimimiseen Suomen puolustusministeriön kansliapäällikkönä tammikuusta 2011 vuoden 2015 loppuun, minkä jälkeen hän jäi eläkkeelle.[2][3][4] Räty toimi myös Turvallisuuskomitean puheenjohtajana.

Ura sotilaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arto Räty valmistui Kadettikoulusta vuonna 1979. Sotakorkeakoulun maasotalinjalta hän valmistui 1989, ja yleisesikuntaupseerin tutkinnon Räty suoritti samana vuonna. Lisäksi hän on suorittanut opintoja Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Saksassa.[1]

Valmistumisensa jälkeen Räty toimi toimistopäällikkönä Helsingin sotilaspiirin esikunnassa 1989–1992. Pääesikunnassa hän työskenteli osastoesiupseerina operatiivisella osastolla 1992–1994 ja apulaisosastopäällikkönä kansainvälisellä osastolla 1997–2000. Näiden toimien välissä hän oli apulaissotilasasiamiehenä ja Naton yhteysupseerina Brysselissä vuodet 1994–1997.

Vuonna 2000 Räty toimi Suomen pataljoonan komentajana KFOR-operaatiossa Kosovossa. Sieltä hän siirtyi jo samana vuonna Porin prikaatin komentajaksi, missä tehtävässä hän toimi vuodet 2000–2002. Sen jälkeen hän toimi maanpuolustuskurssien johtajana Maanpuolustuskorkeakoulussa 2003–2004, minkä jälkeen vuosina 2004–2008 hän johti puolustusministeriön kansallisen puolustuspolitiikan yksikköä.

Vuosina 2008–2009 Räty palveli Maavoimien esikuntapäällikkönä. Vuosina 2009–2010 hän toimi operaatiopäällikkönä Puolustusvoimain pääesikunnassa. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantin arvoon jälkimmäisenä päällikkövuotenaan.[1]

Puolustusministeriön kansliapäällikkönä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen puolustusministeriön kansliapäällikkönä hän toimi 2011–2015, ja hän haki tähän tehtävään uudelle viisivuotiskaudelle yhtenä viidestä hakijasta, ja monet pitivät häntä ennakkosuosikkina ja hänestä povattiin jopa puolustusvoimain komentajaa.[5][6]

Syksyllä 2015 Sipilän hallituksen puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) esitti Rädyn seuraajaksi kuitenkin insinöörikenraalimajuri Jukka Juustia.[7] Poliittisen väännön ja julkisen keskustelun jälkeen hallitus nimitti Juustin, ja Rädyn virkakausi päättyy vuoden 2015 lopussa.[3][4]

Työryhmä tankkeri-kuljetuskoneiden hankinnasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 Räty johti työryhmää, jonka suosituksena oli hankkia kaksi ilmatankkaus-kuljetuslentokonetta. Tyypiksi työryhmä suositteli Airbusin A330 MRTT-monitoimikonetta, jotka maksavat arviolta 150 miljoonaa eroa kappaleelta. Niiden avulla voitaisiin hankkia kaikille F-18 Hornet -lentäjille ilmatankkauspätevyys ja käyttää niitä pääasiassa Finnairin käytössä, mistä otettuna ne voitaisiin muuttaa vuorokauden kuluessa sotilaallista käyttöä varten.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kansliapäällikkö Arto Räty Puolustusministeriö. Viitattu 30.10.2014.
  2. Halonen nimitti Rädyn puolustusministeriön kansliapäälliköksi Yle Uutiset. 10.9.2010. Viitattu 10.9.2010.
  3. a b Terhi Toivonen: Kiista sai päätöksen - Juusti nousee puolustusministeriön kansliapäälliköksi Ylen uutiset. 10.9.2015. Viitattu 10.9.2015.
  4. a b Puolustusministeriön tiedote
  5. Heikki Arola: Kenraaliluutnantti Arto Räty hakee jatkokautta puolustusministeriön kansliapäälliköksi. Helsingin Sanomat, 13.4.2015. Sanoma Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.1.2016.
  6. Anna-Sofia Berner: Viraton kenraali. Ex-kansliapäällikkö Arto Räty: Suomi ei voi huolehtia vain omista asioistaan. Helsingin Sanomat, 3.1.2016, s. C6. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.1.2016.
  7. Ervasti, Pekka: "Jussi Niinistö halusi jeesmiehen" – Kansliapäällikön vaihto hämmästyttää puolustushallintoa Yle Uutiset. 25.8.2015. Viitattu 27.8.2015.
  8. Raskaan ilmakuljetuskyvyn tarve ja hankintamahdollisuudet Suomessa (Työryhmän loppuraportti) 2006. Puolustusministeriö. Viitattu 9.9.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]