Sotilaspiiri

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sotilaspiiri (lyhenne Sp, SP) oli vuosina 19321992 toiminut Suomen puolustusvoimien aluehallintoviranomainen. Sotilaspiirit perustettiin vuonna 1932, kun puolustusvoimat siirtyi alueelliseen liikekannallepanojärjestelmään. Tätä ennen liikekannallepanojärjestelmä oli perustunut joukko-osastojen suorittamaan joukkojen perustamiseen. Sotilaspiirit olivat sotilasläänien alaisia joukkoja, jotka sodan aikana olisivat muodostaneet alkuperäisessä suunnitelmassa rykmenttien esikunnat.[1]

Ennen toista maailmansotaa sotilaspiirien alueet vastasivat suojeluskuntapiirien rajoja. Myös toiminta liikekannallepanossa perustui yhteistyöhön suojeluskuntien kanssa. Sodan aikana suojeluskunta- ja sotilaspiirit yhtyivät yhdeksi kotijoukkojen organisaatioksi, ja sodan päätyttyä suojeluskuntajärjestö lakkautettiin. Sotilaspiirit sen sijaan jatkoivat aiempia tehtäviään asevelvollisuusasioiden ja liikekannallepanojärjestelyiden parissa. Tässä tehtävässä ne toimivat vuoteen 1992 saakka, jolloin niiden tehtävät asevelvollisuusasioissa siirtyivät uusitulle sotilaslääniorganisaatiolle. Sodan ajan joukkojen perustamisvastuut siirtyivät sotilaslääneille ja joukko-osastoille.[2]

Sotilaspiirien määrä oli ne lopullisesti lakkautettaessa 23 kpl.

Sanaa sotilaspiiri käytetään myös muissa yhteyksissä. Neuvostoliiton ja Venäjän federaation osalta sotilaspiiri tarkoittaa laajoja alueita käsittävää maantieteelistä aluetta, joka laajuudeltaan vastaa sotilasläänejä tai maanpuolustusalueita.

Kaunokirjallisessa mielessä sotilaspiirit eivät tarkoita valtion aluehallinnollista yksikköä, vaan sotilashenkilöitä, joilla voi olla järjestäytynyt mielipide käsiteltävään asiaan.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooltaan sotilaspiirit olivat suhteellisen pieniä, muun muassa Pohjois-Suomen sotilasläänin alueella toimivat Raahen, Kajaanin, Oulun, Kemin ja Rovaniemen sotilaspiirit. Oma sotilaspiiri sijaitsi aikanaan mm. Lieksassa, Haapamäellä, Kokkolassa, Seinäjoella ja Vaasassa. Uudenmaan sotilaspiiri jakautui Etelä- ja Itä-Uudenmaan sotilaspiireihin. Sotilaspiirin sijaintipaikkakunta oli tyypillisesti kauppala.

Sotilaspiirin hallintoyksikköä kutsuttiin sotilaspiirin esikunnaksi, esim. Vaasan Sotilaspiirin Esikunta (VaaSpE) ja Itä-Uudenmaan Sotilaspiirin Esikunta (IUudSpE).

Sotilaspiirin johdossa oli yleensä everstiluutnantin tai everstin arvoinen sotilas, 50-luvulla jopa kenraalimajuri.

Suomen sotilaspiirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

sotilaspiiri perustettu lakkautettu sotilaslääni
Helsingin sotilaspiiri
Etelä-Uudenmaan sotilaspiiri
Joensuun sotilaspiiri
Jyväskylän sotilaspiiri
Kajaanin sotilaspiiri
Kemin sotilaspiiri
Kouvolan sotilaspiiri
Kuopion sotilaspiiri
Lahden sotilaspiiri
Lappeenrannan sotilaspiiri
Mikkelin sotilaspiiri
Oulun sotilaspiiri
Porin sotilaspiiri
Pohjois-Uudenmaan sotilaspiiri
Raahen sotilaspiiri
Rauman sotilaspiiri
Rovaniemen sotilaspiiri
Salmin sotilaspiiri
Savonlinnan sotilaspiiri
Seinäjoen sotilaspiiri
Sortavalan sotilaspiiri
Suolahden sotilaspiiri
Tampereen sotilaspiiri
Tampereen itäinen sotilaspiiri
Tampereen läntinen sotilaspiiri
Turun eteläinen sotilaspiiri
Turun pohjoinen sotilaspiiri
Tuusulan sotilaspiiri
Vaasan sotilaspiiri
Ylivieskan sotilaspiiri

[3] [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hämeenlinnan kaupungin taidemuseo. Maanpuolustuskivi Viitattu 25.6.2007
  2. Helsingin ilmatorjuntarykmentti 60 vuotta. Ilmatorjuntaupseeri 1/1998. Viitattu 25.6.2007
  3. Mitä-Missä-Milloin 1954, sivu 162
  4. sotilaslyhenteitä, maanpuolustuskorkeakoulu
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.