Sotilasasiamies

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sotilasasiamies (lyhenne sasmlähde?), myös puolustusasiamies (vanhahtava termi sotilasattasea) on maansa lähetystössä työskentelevä upseeri, joka vastaa erilaisista sotilasasioista. Hän pitää yhteyttä asemamaansa asevoimiin ja osallistuu usein lähetystön turvallisuusasioiden hoitoon. Suurilla valtioilla on tärkeissä edustustoissaan myös laivasto- ja ilmailuasiamiehiä[1] sekä muita erikoisalojen edustajia. Näistä laivastoasiamiehet ovat keskittyneet merivoimiin ja ilmailuasiamiehet ilmavoimiin.

Pienet valtiot, kuten Suomi, ovat usein akkreditoineet sotilasasiamiehen useampaan valtioon samanaikaisesti. Eräillä valtioilla (esimerkiksi Ranskalla) sotilasasiamiehen tehtäviin kuuluu komentaa lähetystöön sijoitettuja turvallisuusyksiköitä.lähde?

Sotilasasiamiesinstituution historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitsijat ovat lähettäneet ulkomaille tiedontarpeitaan palvelevia sotilasasiantuntijoita jo 1200-luvulla. Nykyisen kaltaisia sotilasasiamiehiä on toiminut Euroopassa 1700-luvun lopulta lähtien. 1800-luvulla valtiot käyttivät sotilaallisiin näkökohtiin liittyvissä ulkomaantehtävissä sekä sotilasasiamiehiä että muita sotilasasiantuntijoita. Ranskan keisari Napoleon Bonaparte oivalsi näiden merkityksen valtion tiedonhankinnan kannalta. Ensimmäisenä nimeltä tunnettuna sotilasasiamiehen kaltaisen tehtävän hoitajana pidetty Ange-François le Lièvre de la Grangea toimi hänen lähettämänään Itävallan keisarin hovissa vuodesta 1806 lähtien.[2]

Suomessa käytetty vanhempi nimitys sotilasattasea pohjautuu ranskan termiiin attaché militaire, jota käytettiin Preussissa jo 1850-luvulla ja kansainvälisesti 1870-luvulta lähtien.[3] Eri maiden lähettämät varhaiset sotilasasiamiehet olivat taustoiltaan samankaltaisia, esimerkiksi hyvin verkostoituneita ja riittävän varakkaita ylläpitämään perheen ja suvun tuella omaa toimintaansa lähettäjämaansa rahoituksen välillä katkeillessakin. Myöhemmin kokemus sotilaana, esimerkiksi tiedustelu-upseerina alkoi painaa enemmän.[4]

Suomen sotilasasiamiehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset puolustusasiamiehet ovat Puolustusvoimain pääesikunnan ja puolustusministeriön asemamaahan lähettämiä. Tehtävissä toimivat puolustusasiamiehet ja apulaispuolustusasiamiehet nimittää virkaan ja määrää tehtävään tasavallan presidentti. [5]. Heidän palkkauksensa kuluista vastaa yleensä puolustusministeriö. Hallinnollisesti he ovat pääesikunnan tiedustelupäällikön alaisia.

Tyypillisesti puolustusasiamiehen tehtäviin kuuluu muun muassa

  • yhteyshenkilönä toimiminen kohdemaan ja lähettävän maan (asemamaan) puolustusministeriöiden kesken
  • kohdemaan puolustuspolitiikan ja asevoimien yleinen seuraaminen
  • puolustusteknologian vientikysymyksissä yhteyshenkilönä toimiminen kohde- ja asemamaiden välillä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ruotsalainen, Heidi: Salatun tiedon tuottajat: Suomen sotilasasiamiesten tiedustelutoiminta 1918-1939. Jyväskylä: Atena, 2021. ISBN 978-952-300-843-4.
  • Ruotsalainen, Heidi: Salatun tiedon tuottajat : Suomen sotilasiamiesjärjestelmän kehitys 1918-1939. Väitöskirja : Maanpuolustuskorkeakoulu. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, 2020. ISBN 978-951-25-3130-1. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 16.10.2021).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ruotsalainen 2020, 2
  2. Ruotsalainen 2020, 23, 25
  3. Ruotsalainen 2021, 18
  4. Ruotsalainen 2021, 22-23, 32
  5. Laki puolustusvoimista (L 551/2007) 38 §

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ruotsalainen, Heidi: Salatun tiedon tuottajat : Suomen sotilasiamiesjärjestelmän kehitys 1918-1939. Väitöskirja : Maanpuolustuskorkeakoulu. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, 2020. ISBN 978-951-25-3129-5.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]