Valio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee yritystä. Valio on myös etunimi.
Valio Oy

VALIO logo RGB53mm.png

Tunnuslause Rakkaudesta suomalaiseen maitoon
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1905
Toimitusjohtaja Annikka Hurme[1]
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Venäjä, Yhdysvallat, Kiina
Toimiala elintarviketeollisuus
Tuotteet maitotuotteet
Liikevaihto Laskua1 950 milj. (2014)[2]
Henkilökuntaa Nousua4 662 (keskim. 2014)
Tytäryhtiöt Nordic Dairy Holding Oy, Valio Sverige AB, Valio Danmark ApS, SIA Valio International, UAB Valio International, Finlandia Cheese Inc., Valio Shanghai Ltd[2]
Omistaja ItäMaito, Tuottajain Maito + 15 muuta osuuskuntaa
Kotisivu www.valio.fi

Valio Oy on 17 suomalaisen maidontuottajaosuuskunnan omistama elintarvikeyritys[3], joka jalostaa ja markkinoi pääasiassa maitotuotteita. Omistajaosuuskunnista kahdeksan toimittaa 7 100 omistajansa tuottaman maidon Valiolle[3]. Yhtiön päätuoteryhmiä ovat tuoremeijerituotteet, juustot, rasvat, mehut, maitojauheet ja demineralisoidut herajauheet sekä suurkeittiötuotteet. Valio on Suomen suurin maidonjalostaja ja vastaanottaa 85 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valion logo 1990-luvulta vuoteen 2008.
Valion logo vuodesta 2008 lähtien.

Valion perusti vuonna 1905 seitsemäntoista osuusmeijeriä tavoitteenaan edistää ja valvoa vientivoin laatua. Yrityksen alkuperäinen nimi oli Voivienti-osuusliike Valio r.l.[4] Toiminta alkoi Hangossa ja tärkein vientimaa oli Englanti.

Toimiala laajeni voista muihin maitotuotteisiin 1909, ja vasta 1920-luvulla Valion kotimaankauppa oli laajempaa kuin ulkomaankauppa. Nykyään tuotteita on noin 1 100.

Valion pääkonttori Helsingin Pitäjänmäessä.

Nobelin kemianpalkinnon ainoa suomalainen saaja Artturi Ilmari Virtanen oli Valion laboratorion johtaja noin 50 vuotta ja Valion tutkimuksen ja tuotekehitysperinteen luoja. Professori Virtanen palkittiin Nobel-palkinnolla vuonna 1945, aiheena erityisesti AIV-rehun valmistusmenetelmä ja sen pH-periaate. Säilörehun merkitys karjataloudelle ja sitä kautta koko kansanravitsemukselle pulavuosina tiedostettiin laajalti.

Osuusliikkeen nimi muutettiin vuonna 1955 muotoon Valio Meijerien Keskus­osuus­liike.[5] Se oli osuuskunta vuoteen 1992 saakka, jolloin se muutettiin Valio Oy -nimiseksi osakeyhtiöksi.[6]

Liiketoimintakaupat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio myi jäätelöliiketoimintansa vuonna 2004 sveitsiläiselle elintarvikealan yritykselle Nestlélle. Nestlé sai samalla pitkäaikaisen sopimuksen Valiojäätelö-nimen käyttämiseen. Samana vuonna Valio myi lastenruokaliiketoimintansa hollantilaiselle Royal Numicolle.

Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio Oy:n omistajina on 17 osuuskuntaa (tilanne 31.12.2014), joista suurimmat ovat ItäMaito (27,0 %), Tuottajain Maito (25,5 %), Pohjolan Maito (17,4 %), Maitosuomi (15,4 %) ja Länsi-Maito (13,0 %). Näiden viiden yhteenlaskettu omistusosuus Valiosta on 98,2 %. Omistajista kahdeksan kuuluu ”Valio-ryhmään” toimittaen kaiken hankkimansa raakamaidon Valion jalostettavaksi.[2]

Pienomistajina Valiossa on myös yhtiön suoria kilpailijoita kuten Maitokolmio, Maitomaa ja Satamaito.[2]

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 Valio-konsernin liikevaihto oli 1 950 miljoonaa euroa, josta ulkomaantoimintojen osuus oli 686 miljoonaa euroa. Vuoteen 2013 verrattuna laski kokonaisliikevaihto 4 % ja ulkomaan liikevaihto 9 %.[2]

Valion pääkonttori sijaitsee Helsingin Pitäjänmäessä. Toimitusjohtajana on toiminut Annikka Hurme lokakuusta 2014 alkaen.[1] Vuonna 2014 Valio työllisti keskimäärin 4 662 työntekijää, joista Suomessa 3 734 ja ulkomailla 928 henkilöä.[2] Vuoden 2014 lopulla Valio päätti yhteensä 440 työntekijän vähennyksestä Venäjällä, pääkonttorissa ja Kaitsorin toimipaikassa.[2]

Suomessa yhtiöllä on 15 tuotantolaitosta. Lisäksi Virossa on kaksi tuotantolaitosta ja Moskovassa on jakeluterminaali ja sulatejuustola.[7]

Tytäryhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio-konsernilla on ulkomailla yhteensä yksitoista tytäryhtiötä kahdeksassa maassa; Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Valion henkilöstöstä noin 900 työskentelee ulkomailla.

Edunvalvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio erosi vuoden 2012 alusta Elintarviketeollisuusliitosta ja perusti itse uuden etujärjestön, Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liiton. Muutoksen tavoitteena on hakea parempia vaihtoehtoja Valion etujen ajamiseksi.[8]

Kilpailu markkinoilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valiota syytettiin vuonna 2012, että se olisi pyrkinyt vuodesta 2010 hävittämään maitoalan kilpailijansa Suomen markkinoilta niin sanotuilla "saalistushinnoilla". Alihinnoittelulla olisi pyritty etenkin estämään Arlan tulo Suomen markkinoille ruotsalaisella maidolla.[9] Kilpailuvirasto esitti Valiolle 70 miljoonan euron seuraamusmaksua määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.[10] Valio valitti Kilpailuviraston päätöksestä markkinaoikeuteen, joka kuitenkin yhtyi vuonna 2014 päätöksessään Kilpailu- ja kuluttajaviraston näkemykseen. Kilpailuvirasto on luonnehtinut Valion monopoliaseman tavoittelua Suomen siihen asti laajamittaisimmaksi määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi.[11] Valio on valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja jutun ratkaisu on kesken.

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotekehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valion tuotekehitys on aktiivista, ja yhtiö julkistaa vuosittain toista sataa uutta tuotetta (vuonna 2014 136 kpl, vuonna 2013 120 kpl).[2]

1990-luvun lopulla Valio tutki ja kehitti laktoosittomien tuotteiden valmistusmenetelmää. Ensimmäinen laktoositon tuote, kevytmaitojuoma, tuli myyntiin 2001. Koska laktoosi on maidon merkittävä aineisosa, EU-lainsäädäntöä on tulkittu niin että laktoositonta maitoa tulee kutsua maidon sijaan laktoosittomaksi maitojuomaksi. Seuraavina vuosina laktoositon tuoteperhe laajeni sisältämään muun muassa ruuanvalmistustuotteita ja välipaloja.

Tutkimuksessa tehdään yhteistyötä yliopistojen kanssa maidon terveysvaikutusten selvittämiseksi. Valion terveysvaikutteinen maitohappobakteeri on lisensoitu LGG-brändillä kymmeniin maihin. Suomessa tätä probioottia käytetään Valio Gefilus -tuotteissa.

Vuonna 2005 avattiin Kampin keskukseen Valion baari. Toinen Valion baari avattiin Helsingissä Linnanmäellä vuonna 2007. Baareissa käytettävän Kukkamaito-kuosin on suunnitellut Paola Suhonen. Molemmat Valion baarit suljettiin myöhemmin.lähde?

Valion tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valion vanhoja ja perinteisiä tuotteita ovat muun muassa juustot kuten Koskenlaskija (myyty vuodesta 1933), Viola (1934), Aura (1935) ja Oltermanni (1981) sekä muut tuotteet Grandi (1971), HYLA (1978) ja Gefilus (1990).

Valion levitteitä ovat Valio Oivariini ja Valio KevytLevi. KevytLeviä on valmistettu vuodesta 1987 lähtien[12]. Vuonna 1999 Voilevin nimi muutettiin KevytLeviksi voimaan tulleen EU-säädöksen takia, joka kielsi rasvatuotteiden harhaanjohtavan markkinoinnin. Esimerkiksi voin kaltainen tuote, joka ei ole tehty kokonaan maidosta, ei saa olla nimetty siten, että sitä voisi luulla voiksi. Koska Voimariini ja VoiLevi eivät ole voita, vaan maitorasva-kasviöljyseoksia Valio muutti niiden nimet Oivariiniksi ja KevytLeviksi.

Vuonna 2010 markkinoille tuli enemmän proteiinia, kalsiumia ja D-vitamiinia sisältävä Valio Plus Maito sekä Valio Olo -jogurtti. Vuonna 2012 Valio aloitti jälleen imeväisikäisten tuotteiden valmistuksen Turengin tehtaassaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]