Valio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee yritystä. Valio on myös etunimi.
Valio Oy
VALIO logo RGB53mm.png
Tunnuslause Rakkaudesta suomalaiseen maitoon
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1905
Toimitusjohtaja Annikka Hurme
Puheenjohtaja Vesa Kaunisto
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Venäjä, Yhdysvallat, Kiina
Toimiala elintarviketeollisuus
Tuotteet maitotuotteet
Liikevaihto Laskua 1 637 milj. € (2016)[1]
Liikevoitto Nousua 29,4 milj. € (2016)[1]
Tilikauden tulos Nousua 17,9 milj. € (2016)[1]
Henkilökuntaa Laskua 4 096 (keskim. 2016)[1]
Tytäryhtiöt Nordic Dairy Holding Oy, Valio Sverige AB, Valio Danmark ApS, SIA Valio International, UAB Valio International, Finlandia Cheese Inc., Valio Shanghai Ltd[1]
Omistaja ItäMaito, Tuottajain Maito + 15 muuta osuuskuntaa
Kotisivu www.valio.fi

Valio Oy on suomalainen elintarvikeyritys, joka jalostaa ja markkinoi pääasiassa maitotuotteita. Sen omistavat 17 suomalaista maidontuottajaosuuskuntaa.[2] Omistajaosuuskunnista kahdeksan toimittaa 6 400 omistajansa tuottaman maidon Valiolle[3]. Yhtiön päätuoteryhmiä ovat tuoremeijerituotteet, juustot, rasvat, mehut, maitojauheet ja demineralisoidut herajauheet sekä suurkeittiötuotteet. Valio on Suomen suurin maidonjalostaja ja vastaanottaa 85 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valion ensimmäinen epävirallinen logo vuosina 1905–1955

Valion perusti vuonna 1905 seitsemäntoista osuusmeijeriä tavoitteenaan edistää ja valvoa vientivoin laatua. Yrityksen alkuperäinen nimi oli Voinvienti-osuusliike Valio r.l.[5] Toiminta alkoi Hangossa, ja tärkein vientimaa oli Englanti.

Toimiala laajeni voista muihin maitotuotteisiin 1909 ja vuonna 1916 Valion laboratorio, nykyinen Tutkimus- ja kehityslaitos, aloitti toimintansa. Vasta 1920-luvulla Valion kotimaankauppa oli laajempaa kuin ulkomaankauppa. Valio on Suomen suurin elintarvikkeiden viejä. Tuotteiden vienti kattaa nykyään noin 30 % Suomen elintarvikeviennistä.[6] Valio vie tuotteitaan lähes 60 maahan.[7]

Nobelin kemianpalkinnon ainoa suomalainen saaja Artturi Ilmari Virtanen aloitti laboratorion johtajana 1921 ja ehti toimia Valion laboratorion johtajana noin 50 vuotta. Hän oli Valion tutkimuksen ja tuotekehitysperinteen luoja. Professori Virtanen palkittiin Nobel-palkinnolla vuonna 1945, aiheena erityisesti AIV-rehun valmistusmenetelmä ja sen pH-periaate. Säilörehun merkitys karjataloudelle ja sitä kautta koko kansanravitsemukselle pulavuosina tiedostettiin laajalti.

Osuusliikkeen nimi muutettiin vuonna 1955 muotoon Valio Meijerien Keskus­osuus­liike.[8] Se oli osuuskunta vuoteen 1992 saakka, jolloin se muutettiin Valio Oy -nimiseksi osakeyhtiöksi.[9]

Valio myi jäätelöliiketoimintansa vuonna 2004 sveitsiläiselle elintarvikealan yritykselle Nestlélle. Nestlé sai samalla pitkäaikaisen sopimuksen Valiojäätelö-nimen käyttämiseen. Samana vuonna Valio myi lastenruokaliiketoimintansa hollantilaiselle Royal Numicolle. Valio kuitenkin palasi jäätelömarkkinoille maaliskuussa 2018 ja vie jäätelötuotteitaan myös Venäjälle.[10]

Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valiota syytettiin vuonna 2012, että se olisi pyrkinyt vuodesta 2010 hävittämään maitoalan kilpailijansa Suomen markkinoilta niin sanotuilla "saalistushinnoilla". Alihinnoittelulla pyrittiin estämään etenkin Arla Ingmanin toiminta Suomen markkinoilla.[11] Kilpailuvirasto esitti joulukuussa 2012 Valiolle 70 miljoonan euron seuraamusmaksua määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.[12] Valio valitti Kilpailuviraston päätöksestä markkinaoikeuteen, joka kuitenkin yhtyi vuonna 2014 päätöksessään Kilpailu- ja kuluttajaviraston näkemykseen.

Kilpailuvirasto luonnehti Valion monopoliaseman tavoittelua Suomen siihen asti laajamittaisimmaksi määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi. Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen kritisoi päätöstä väittäen sen estävän aidon kilpailun maitomarkkinoilla. Hänen mukaansa maailmalla ei tunneta vastaava tapausta, jossa yritys olisi tuomittu liian alhaisesta hinnoittelusta.[13] Valio valittikin markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen,[14] joka yhtyi asiaa aiemmin käsitelleiden KKV:n ja markkinaoikeuden kantaan, pitäen tuomion ennallaan joulukuussa 2016 annetussa päätöksessä. Kolme vuotta kestäneestä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä langennut 70 miljoonan euron sakkotuomio oli tuolloin historian suurin yksittäiselle yritykselle Suomessa määrätty kilpailuoikeudellinen seuraamusmaksu.[15]

Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio Oy:n omistajina on 17 osuuskuntaa (tilanne 31.12.2014), joista suurimmat ovat ItäMaito (27,0 %), Tuottajain Maito (25,5 %), Pohjolan Maito (17,4 %), Maitosuomi (15,4 %) ja Länsi-Maito (13,0 %). Näiden viiden yhteenlaskettu omistusosuus Valiosta on 98,2 %. Omistajista kahdeksan kuuluu ”Valio-ryhmään” toimittaen kaiken hankkimansa raakamaidon Valion jalostettavaksi.[4] Osuuskuntien jäsenet ovat maitotilayrittäjiä, minkä myötä maitotilayrittäjät pääsevät vaikuttamaan Valion toimintaan. Valion omistajahallinnon muodostavat yhtiökokous, hallintoneuvosto ja hallitus.[1] Korkein päätösvaltaa kuuluu hallintoneuvostolle ja hallitukselle, ja ne muodostuvat osuuskuntien hallituksissa toimivista maitotilayrittäjistä.[16] Lisäksi hallintoneuvostoon kuuluu neljä edustajaa Valion henkilöstöstä.[16] Valion hallituksen muodostaa neljä maitotilayrittäjää, jotka valitsee hallintoneuvosto.[17]

Pienomistajina Valiossa on myös yhtiön suoria kilpailijoita kuten Maitokolmio, Maitomaa ja Satamaito.[4]

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valion pääkonttori Helsingin Pitäjänmäessä

Valio pyrkii luomaan maidolle parhaan mahdollisen arvon, maitotuoton, joka maksetaan Valio-ryhmän maidontuottajille osuuskuntien kautta tilityshintana.[18] Vuonna 2014 Valio-konsernin liikevaihto oli 1 950 miljoonaa euroa, josta ulkomaantoimintojen osuus oli 686 miljoonaa euroa. Vuoteen 2013 verrattuna laski kokonaisliikevaihto 4 % ja ulkomaan liikevaihto 9 %.[4]

Valion pääkonttori sijaitsee Helsingin Pitäjänmäessä. Toimitusjohtajana on toiminut Annikka Hurme lokakuusta 2014 alkaen.[19] Vuonna 2015 Valio työllisti keskimäärin 4 272 työntekijää, joista Suomessa oli 3 437 ja ulkomaisissa tytäryhtiöissä 835 henkilöä. Vuoden 2015 päättyessä henkilökunnan lukumäärä oli 3942.[1] Vuonna 2014 Valio työllisti keskimäärin 4 662 työntekijää, joista Suomessa 3 734 ja ulkomailla 928 henkilöä.[4]

Suomessa yhtiöllä on 15 tuotantolaitosta. Lisäksi Virossa on kaksi tuotantolaitosta ja Moskovassa on jakeluterminaali ja sulatejuustola.[20]

Tytäryhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio-konsernilla on ulkomailla yhteensä yksitoista tytäryhtiötä kahdeksassa maassa; Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Valion henkilöstöstä noin 900 työskentelee ulkomailla.

SIA Valio International (Latvia)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SIA Valio International on Valion Riiassa sijaitseva latvialainen tytäryhtiö. Latviaan tuotavat Gefilus-jogurtit valmistaa Valio Eestiin kuuluva Laeva Meierei Virossa, kun taas paikallinen Rigas Piena Kombinats valmistaa Gefilus-kefiirin.[21]

Valion ja riikalaisen Rigas Piena Kombinats -meijerin yhteisyritys RPK Valio aloitti vuoden 2003 alusta toimintansa Latviassa. Yhteisyrityksen tärkein tehtävä oli markkinoida terveysvaikutteisia elintarvikkeita Latviassa. Valion Gefilus-tuotteet lanseerattiin maassa vuonna 2003. Valion tytäryhtiö SIA Valio International aloitti toimintansa helmikuussa 2004, kun Valio osti Rigas Piena Kombinatsin osuuden RPK Valiosta.[21]

UAB Valio International (Liettua)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UAB Valio International on Valion Kaunasissa sijaitseva liettualainen tytäryhtiö. Yhtiössä työskentelee neljä työntekijää. Maassa myytävät Gefilus-jogurtit ja -juusto tuodaan Suomesta, kun taas Valion yhteistyömeijeri Rigas Piena Kombinats valmistaa Gefilus-kefiirin Latviassa.[22]

Vuonna 1993 Valio aloitti tuoretuotteiden viennin Liettuaan. Tytäryhtiö UAB Valio International perustettiin vuoden 1998 lopulla. Syksyllä 2003 Liettuan markkinoille tuotiin Gefilus-tuoretuotteet. Paikallisen meijeriteollisuuden kehittyessä Liettuassa jäätelön ja tuoretuotteiden maahantuonti on vähentynyt huomattavasti.[22]

Edunvalvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio erosi vuoden 2012 alusta Elintarviketeollisuusliitosta ja perusti itse uuden etujärjestön, Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liiton. Muutoksen tavoitteena on hakea parempia vaihtoehtoja Valion etujen ajamiseksi.[23] Elokuun lopulla 2015 Valio palasi Elintarviketeollisuusliiton jäseneksi. Yhtiö on liiton suurin yritys.[24]

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotekehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valiolla on valikoimissaan noin 1000 tuotetta.[25] Valion tuotekehitys on aktiivista, ja yhtiö julkistaa vuosittain toista sataa uutta tuotetta (vuonna 2014 136 kpl, vuonna 2013 120 kpl).[4]

1990-luvun lopulla Valio tutki ja kehitti laktoosittomien tuotteiden valmistusmenetelmää. Ensimmäinen laktoositon tuote, kevytmaitojuoma, tuli myyntiin 2001. Koska laktoosi on maidon merkittävä aineisosa, EU-lainsäädäntöä on tulkittu niin että laktoositonta maitoa tulee kutsua maidon sijaan laktoosittomaksi maitojuomaksi. Seuraavina vuosina laktoositon tuoteperhe laajeni sisältämään muun muassa ruuanvalmistustuotteita ja välipaloja.

Tutkimuksessa tehdään yhteistyötä yliopistojen kanssa maidon terveysvaikutusten selvittämiseksi. Valion terveysvaikutteinen maitohappobakteeri on lisensoitu LGG-brändillä kymmeniin maihin. Suomessa tätä probioottia käytetään Valio Gefilus -tuotteissa.

Vuonna 2005 avattiin Kampin keskukseen Valion baari. Toinen Valion baari avattiin Helsingissä Linnanmäellä vuonna 2007. Baareissa käytettävän Kukkamaito-kuosin on suunnitellut Paola Suhonen. Molemmat Valion baarit suljettiin myöhemmin.[26]

Lisenssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio lisensoi eli myy teknologiaosaamistaan ympäri maailmaa meijeriyrityksille. Vuonna 2015 Valiolla oli yhteensä 17 lisenssiasiakasta. Lisensoinnissa Valio antaa ostajalle käyttöoikeuden Valion tietotaitoon ja patentteihin määräajaksi, minkä lisäksi Valio toimii tarvittavan ainesosan toimittajana.[27]

Eniten myydyt lisenssit koskevat LGG-maitohappobakteeria, jota on myyty vuodesta 1990 alkaen yhteensä 60 maahan. Laktoosittoman maidon valmistusmenetelmä on lisensoitu viidelle asiakkaalle kuuteen maahan.[27]

Valion tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valion vanhoja ja perinteisiä tuotteita ovat muun muassa juustot kuten Koskenlaskija (myyty vuodesta 1933), Viola (1934), Aura (1935) ja Oltermanni (1981) sekä muut tuotteet Grandi (1971), HYLA (1978) ja Gefilus (1990).

Valion levitteitä ovat Valio Oivariini ja Valio KevytLevi. KevytLeviä on valmistettu vuodesta 1987 lähtien[28]. Vuonna 1999 Voilevin nimi muutettiin KevytLeviksi voimaan tulleen EU-säädöksen takia, joka kielsi rasvatuotteiden harhaanjohtavan markkinoinnin. Esimerkiksi voin kaltainen tuote, joka ei ole tehty kokonaan maidosta, ei saa olla nimetty siten, että sitä voisi luulla voiksi. Koska Voimariini ja VoiLevi eivät ole voita, vaan maitorasva-kasviöljyseoksia Valio muutti niiden nimet Oivariiniksi ja KevytLeviksi.

Vuonna 2010 markkinoille tuli enemmän proteiinia, kalsiumia ja D-vitamiinia sisältävä Valio Plus Maito sekä Valio Olo -jogurtti. Vuonna 2012 Valio aloitti jälleen imeväisikäisten tuotteiden valmistuksen Turengin tehtaassaan.

Merkittävimmät palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Valio valittiin Suomen vastuullisimmaksi brändiksi suomalaisten kuluttajien toimesta Sustainable Brand Index -tutkimuksessa. Tämä oli Valiolle kolmas kerta peräkkäin.[29]

Valio Oltermanni ja Valio Oivariini valittiin luotetuimmiksi merkeiksi omissa juusto- ja voikategorioissaan vuonna 2016 Valittujen Palojen järjestämässä Luotetuin Merkki -tutkimuksessa. Nämä tuotemerkit ovat saaneet kyseisiä palkintoja myös aikaisempina vuosina.[30]

Valio voitti Grand One -palkinnon vuonna 2015 parhaasta käyttäjäkokemuksesta valio.fi -verkkopalvelussa. Kategoriassa palkitaan mobiili- ja verkkopalveluita, joiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kokonaisvaltaiseen käyttäjäkokemukseen.[31]

Valion tuotantolaitokset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valiolla on kahdellatoista paikkakunnalla tuotantolaitoksia, joista Oulun tehdas on pohjoisin.[32] Vuonna 1965 aloittaneessa Haapaveden tehtaalla valmistetaan pääasiassa Oltermanni-juustoa.[33] Oulun tehtaalla, Maikkulassa valmistetaan tuoremaitotuotteita kuten viilejä, piimää ja jogurttia.[32] Vuonna 1971 perustetussa Helsingin mehutehtaalla, Pitäjänmäellä valmistetaan yrityksen kaikki mehut, marjakeitot ja glögi.[34]

Turengin tehtaassa on valmistettu lastenruokia 1970-luvulta lähtien ja tehtaalla valmistetaan myös UHT-käsittelymenetelmällä eli iskukuumennuksella valmistetut tuotteet[35] Jyväskylässä valmistetaan erikoismaitoja kuten laktoositonta maitoa.[36] Vantaan tehtaalla valmistetaan sulatejuustoja.[37] Äänekoskella valmistetaan muun muassa sinihome- ja salaattijuustoja.[38] Lapinlahden tehtaalla valmistetaan Valion lastenruokia ja juustoja kuten edam- ja emmentaljuustoja.[37] Myös Joensuun tehdas valmistaa juustoja, joista se valmistaa kolmanneksen kaikista Valion juustoista.[39]

Riihimäen tehtaalla on valmistettu Valiojogurtti tuotemerkin tuotteita 1960-luvun lopulta lähtien.[40] Vuonna 2017 valmistui uusi moderni välipalatehdas nykyisen Riihimäen vanhan tehtaan rinnalle.[41] Seinäjoen tehtaalla valmistetaan raejuustoa, Oivariini-levitteet ja maitojauhetta.[42] Vuonna 1974 perustetussa ja vuonna 1984 Valion omistukseen siirtyneessä Suonenjoen tehtaassa valmistetaan hilloja.[43]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Yritystieto: Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2016 Valio. Viitattu 26.11.2017.
  2. Valio yrityksenä Valio. Viitattu 16.8.2015.
  3. Valio Yritysvastuuraportti 2015 Taloudellinen vastuu Valio.fi. Viitattu 10.6.2016.
  4. a b c d e f Vuosikertomus 2014 Valio. Viitattu 31.5.2015.
  5. Voinvientiosuusliike Valio Valio. Viitattu 11.10.2011.
  6. Valio Group key figures Valio.fi. Viitattu 5.7.2017.
  7. Valion tuotteita jo lähes 60 maahan Valio.fi. Viitattu 5.7.2017.
  8. Valio Meijerien keskusosuusliike Valio. Viitattu 11.10.2011.
  9. Valio Oy Valio. Viitattu 11.10.2011.
  10. Valio palaa jäätelömarkkinoille Valio.fi. Viitattu 27.1.2018.
  11. Mojova sakkopotti Valiolle – halusi monopoliksi saalistushinnoilla Taloussanomat. 20.12.2012. Viitattu 16.8.2015.
  12. Markkinaoikeus määräsi Valiolle jättisakot Taloussanomat. 26.6.2014. Viitattu 16.8.2015.
  13. http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/valiolle-70-miljoonan-sakko-maitojen-hintakiistassa/668205/
  14. Rantanen, Esko: Saalistus kielletty – Arlan ja Valion maitosota jatkuu Korkeimmassa hallinto-oikeudessa Talouselämä. 26.10.2014. Viitattu 16.8.2015.
  15. Juvonen, Anna: Valio: Seuraamusmaksu ei vaikuta tuottajahintoihin – "Vahva oma pääoma ja kassavarat puskurina" Kauppalehti. 29.12.2016. Viitattu 30.12.2016.
  16. a b Osuustoiminta – maidontuotannon kasvava voima Maito ja me. Valio Oy. Viitattu 29.5.2016.
  17. Valion johto ja organisaatio Valio.fi. Viitattu 10.6.2016.
  18. Valion strategia Valio. Viitattu 6.10.2016.
  19. Annikka Hurmeesta Valion uusi toimitusjohtaja Iltalehti. 6.10.2014. Viitattu 8.10.2014.
  20. Yritys: Valio Oy Valio. Viitattu 6.6.2013.
  21. a b SIA Valio International, Latvia Valio. Viitattu 21.3.2008.
  22. a b UAB Valio International, Liettua Valio. Viitattu 21.3.2008.
  23. Kauppalehti, 3.10.2011, Valio erosi Elintarvikeliitosta
  24. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/valio-palasi-noyrana-etlaan/RKutSGJT Kauppalehti. Viitattu 11.6.2016.
  25. Tuotehaku - haku Valio.fi. Viitattu 5.7.2017.
  26. Salo, Irmeli: Valion baarissa viimeinen valomerkki Markkinointi & Mainonta. 21.5.2010. Viitattu 22.11.2017.
  27. a b Valion osaamisella kysyntää kansainvälisestikin Valio.fi. Viitattu 10.6.2016.
  28. Valio KevytLevi Valio. Viitattu 12.5.2010.
  29. Sustainable Brand Index Official Report (PDF) static1.squarespace.com. Viitattu 29.4.2016. (englanniksi)
  30. Luotetuin Merkki Valitut Palat. Viitattu 11.6.2016.
  31. Grand One 2015 2015.grandone.fi. Viitattu 11.6.2016.
  32. a b Sipola, Timo: Valiosta tulee Oulussa isompi kuin Nokia Yle Uutiset. 10.8.2012. Yleisradio. Viitattu 19.2.2018.
  33. Valio ja Informa uudistivat Oltermannit Pakkaus. 4.9.2017. Suomen Pakkausyhdistys ry. Viitattu 19.2.2018.
  34. Honkanen, Veera: Mehutehtaan arkea: ”Pahimmillaan päivässä juodaan 120 näytettä, kaikkia ei onneksi tarvitse nielaista” Kauppalehti. 4.1.2018. Suomen Pakkausyhdistys ry. Viitattu 19.2.2018.
  35. Honkanen, Veera: Valio vähentää 14 työntekijää Turengin uht-tehtaaltaan Yle Uutiset. 4.6.2015. Yleisradio. Viitattu 19.2.2018.
  36. Hyvälaatuinen vesi on meijeritoiminnan perusedellytys Jyväskylän Energia. 03.2016. Jyväskylän Energia -yhtiöt. Viitattu 19.2.2018.
  37. a b Suojanen, Armi: Viennin tyrehtyminen Venäjälle teki Valion toimintaan ison loven – Vaaralassa pakataan juustoa myös jenkeille Vantaan Sanomat. 3.12.2017. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 19.2.2018.
  38. Valion Äänekosken tehtaalle uusi johtaja Yle Uutiset. 26.9.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 19.2.2018.
  39. Honkanen, Veera: Valio -paikallista herkkua Pohjois-Karjalasta S-kanava. 25.4.2014. SOK. Viitattu 19.2.2018.
  40. Leponiemi, Timo: Miljoonia jogurttipurkkeja liukuhihnalta – Valion uusi välipalatehdas starttaa syksyllä Yle Uutiset. 4.7.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 19.2.2018.
  41. Lyy, Petri: Valion suurinvestointi valmistui – Jättimäinen tehdas käyntiin Riihimäellä Aamuposti. 17.8.2017. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 19.2.2018.
  42. Riitakorpi, Matti: Valion Seinäjoen tehdas täytti 50 vuotta Maaseudun Tulevaisuus. 20.8.2015. Viestilehdet Oy. Viitattu 19.2.2018.
  43. Tikkanen, Seppo: Suonenjoen hillotehdas laajenee jatkuvasti: ”Uskomme, että saamme palkattua myös lisää väkeä” Yle Uutiset. 1.10.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 19.2.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]