Valio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee yritystä. Valio on myös etunimi.
Valio Oy
VALIO logo RGB53mm.png
Tunnuslause Rakkaudesta suomalaiseen maitoon
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1905
Toimitusjohtaja Annikka Hurme
Puheenjohtaja Vesa Kaunisto
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Yhdysvallat, Kiina
Toimiala elintarviketeollisuus
Tuotteet maitotuotteet
Liikevaihto Nousua 1 918 milj. euroa (2021)[1]
Liikevoitto Nousua 66,3 milj. € (2021)[1]
Tilikauden tulos Laskua 36,9 milj. € (2021)[1]
Henkilöstö Nousua 4 518 (keskim. 2021)[1]
Tytäryhtiöt muun muassa Valio USA Inc., SIA Valio International, UAB Valio International, Nordic Dairy Holding Oy, Valio Shanghai Ltd, Valio Sverige AB, Oddlygood Global Oy,[1], Finlandia Cheese, Valio Eesti, Võru Juust
Omistaja

Evijärven Osuusmeijeri, Länsi-Maito, Maitosuomi, Pohjolan Maito ja

Tuottajain Maito, yhteensä yli 99 prosenttia (2022)[2]
Kotisivu www.valio.fi

Valio Oy on suomalainen elintarvikeyritys, joka jalostaa ja markkinoi pääasiassa maitotuotteita. Sen omistavat 13 suomalaista maidontuottajaosuuskuntaa. Vuonna 2022 omistajaosuuskunnista viisi toimitti omistajiensa tuottaman maidon Valiolle.[2] Valio on Suomen suurin elintarvikkeiden viejä.[3] Tuotteiden vienti kattoi vuonna 2021 neljänneksen Suomen elintarvikeviennistä.[4]

Vuonna 2021 Valion toimialoja olivat tuoremeijerituotteet, ravintorasvat, juustot, jauheet ja muut tuotteet.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voinvienti-osuusliike Valio (1905–1954)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valion ensimmäinen epävirallinen logo vuosina 1905–1955

Voinvienti-osuusliike Valio perustettiin vuonna 1905 edistämään ja valvomaan vientivoin laatua.[5][6]

Pellervo-Seuran sihteeri Philip Suuronen ehdotti osuusliikkeen nimeksi Valiota, koska sana viittaa korkeaan laatuun.[6] Nimi sopisi osuuskunnalle, koska sen periaatteena oli hyväksyä jäsenikseen vain hyvälaatuista voita tuottavat meijerit.[7] Tähän kategoriaan pääsi Valion perustamiskokouksessa seitsemäntoista osuusmeijeriä. Aluksi kaikki Valion tuottama voi meni vientiin.[7] Toiminta alkoi Hangossa, ja tärkein vientimaa oli Englanti.[8]

1910-luvulla toimiala laajeni voista muihin maitotuotteisiin.[8] Vuonna 1916 perustettiin Valion kemiallis-bakteriologinen laboratorio.[9] Ensimmäinen maailmansota katkaisi voin viennin kultakauden ja Suomen sisällissodan myötä elintarviketuotanto ajautui kaaokseen. Voin vienti käynnistettiin uudelleen vuonna 1921, jolloin kilpailu oli aiempaa kovempaa ja suomalaista voita saattoi ostajien mukaan käyttää vain konerasvaksi sen huonon laadun ja kestävyyden vuoksi. Esimerkiksi tärkein vientimaa Englanti korvasi suomalaisen voin siirtomaavoilla, jota se osti Australiasta tai Uudesta-Seelannista. Suomalaiset valmistivat hapatetusta kermasta hapanta voita ja tuoreesta imelää voita. Hapan voi ei kestänyt pitkiä kuljetuksia. Valio oli huolissaan viennin romahtamisesta ja halusi ratkaista kestävyysongelman.[9]

1920-luvulla Suomi sai kymmenesosan vientituloistaan voin ja juuston viennistä.[9] Vasta 1920-luvulla Valion kotimaankauppa oli laajempaa kuin ulkomaankauppa.[8]

Juuri tohtoriksi väitellyt Artturi Ilmari Virtanen aloitti 24-vuotiaana Valion laboratoriossa vuonna 1919. Kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli laboratorion johtaja. Virtanen teki Ruotsiin ja Sveitsiin kolme puolen vuoden tutkimusmatkaa. Matkoiltaan hän toi Valion laboratorioon kansainvälisiä vaikutteita. Virtanen huomasi, että suomalainen, melko hapan voi oli altis makuvirheille. Virheet hävisivät, kun pH nostettiin puskuroivan suolan avulla tasolle 6,5–7.[10] AIV-voisuola patentoitiin vuonna 1926[9] [9] ja suomalainen voi alkoi taas menestyä Englannin markkinoilla.[10] Voisuolan koostumus onnistuttiin pitämään salassa jopa meijereiltä, jotka käyttivät sitä.[9]

Virtasen saavutusten myötä Valio halusi panostaa kemiaan ja se perusti osuustoimintaliikkeen ja pankkien tuella Kemiantutkimus-Säätiön. Säätiölle perustettiin Biokemiallinen tutkimuslaitos, jota Virtanen johti vuosina 1929–1973.[10]

Virtanen toimi Valion laboratorion johtajana yhteensä noin 50 vuoden ajan. Samanaikaisesti hän toimi myös biokemian professorina Teknillisessä korkeakoulussa ja sen jälkeen Helsingin yliopiston kemian professorina. Hän tutki erityisesti käymisilmiöitä, ravitsemusta, biologista typen sidontaa ja happamuuden vaikutusta biologisiin ilmiöihin. Hänen mukaansa nimettiin kaksi merkittävää keksintöä, AIV-voisuola ja vuonna 1928 kehitetty AIV-rehu, josta hänet palkittiin Nobel-palkinnolla vuonna 1945.[10] [9]

Virtanen tutki myös emmentaljuuston käymistä. Juuston laatu oli romahtanut, eikä parannuskeinoa tuntunut löytyvän. Vuosikymmenten tutkimusten jälkeen emmentaljuuston laatuongelmat ratkaistiin ja suomalaista emmantalia alettiin arvostaa maailmalla. Suomesta tuli yksi harvoja maita, joissa kyettiin emmental-juuston suurtuotantoon.[10] [9]

1950-luvulla Suomessa oli ensimmäistä kertaa runsasta maidon ylitarjontaa, mikä vaikeutti Valion toimintaa. Viennin osuutta piti kasvattaa. Helsingissä ja muissa suurissa kaupangeissa Valio kilpaili Osuusliike Elannon ja Osuustukkukaupan kanssa. Valio-kentässä oli sisäisiä ristiriitoja, ja Valion hajoamista pelättiin. Vuonna 1954 toimitusjohtajaksi valittiin Jouko Juuramo, joka oli vuotta aiemmin saanut maanviljelysneuvoksen arvonimen.[11]

Valio Meijerien Keskus­osuus­liike (1955–1991)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

50-vuotias osuusliike muutti nimensä muotoon Valio Meijerien Keskus­osuus­liike vuonna 1955.[12] Vuonna 1956 Valio solmi ensimmäisen idänkauppasopimuksensa.[13]

Jouko Juuramo toimi Valion toimitusjohtajana kuolemaansa eli vuoteen 1960 asti.[11] Hänen seuraajakseen valittiin Pellervo Saarinen.[14]

Vuonna 1963 Valion Kotimaan kauppaosaston johtajana aloitti Iikka Haka, joka alkoi uudistaa kotimaankaupan organisoitia. Kaupallista toimintaa tehostettiin ja tuotantokeskeisyyden tilalle tuli markkinahenkinen ja kuluttajalähtöinen ajattelu.[15] 1960-luvulla maitotuotteiden kysyntä alkoi heiketä. Kilpailun kiristyessä markkinointiin jouduttiin panostamaan entistä enemmän.[13]

1970-luvulle tultaessa myynti oli muuttunut tilausten passiivisesta vastaanottamisesta tuotteiden aktiiviseksi tarjonnaksi ja Valiosta oli tullut suomalaisten maidontuottajien markkinointijärjestö.[13] Vuonna 1972 Valio ja helsinkiläinen Elanto tekivät sopimuksen, jonka myötä ne lakkasivat kilpailemasta keskenään. Valio sai Elannon kahdeksan meijeriä. Valio luopui Elannon toimialueella olleesta vähittäiskaupasta ja luovutti tälle 34 baaria, 44 vähittäismyymälää ja kaksi ravintolaa. Myös muualla Suomessa tehtiin vastaavanlaisia vaihtokauppoja E-liikkeiden kanssa.[13]

Juustoloiden yhteydessä pidettiin usein sikaloita ja sioille syötettiin juustonvalmistuksen sivutuotteena syntynyttä proteiinipitoista heraa. Kun sikaloiden pitäminen muuttui epäkannattavaksi muun muassa lakimuutoksen vuoksi, heralle piti keksiä uutta käyttöä. Vuonna 1975[16] Valio aloitti tuotekehitysprojektin heran hyödyntämiseksi. Hera sisältää paljon laktoosia ja sitä käytetään esimerkiksi elintarvike- ja lääketeollisuudessa. Kokeiluissa herasta pystytiin poistamaan laktoosi. Sen jälkeen samaa menetelmää kokeiltiin maitoon. Syntynyt tuote, vähälaktoosinen maito, kuivattiin maitojauheeksi. Testiryhmässa toimineet laktoosi-intolerantikot pitivät maitojauheesta vedellä ennallistetusta maidosta. Vuonna 1978 koemarkkinoille saatiin vähälaktoosinen Hyla-maitojauhe, jota alettiin kaksi vuotta myöhemmin jaella kaupoissa laajemmin.[17]

Valion pääjohtajana vuosina 1960–1975 toimineen Pellervo Saarisen aikana Valion rooli kansallisena maidon tuottajana ja jalostajana kasvoi.[14] Saarinen saneerasi meijerikenttää ja rationalisoi sitä teknis-taloudellisesti. Käytännössä pienimpiä meijereitä suljettiin ja maidonjalostus siirrettiin aiempaa huomattavasti suurempiin yksikköihin. Marylandin yliopistossa meijerien rationalisointia professorina tutkineen Saarisen mukaan Suomen laskennallinen ihanne meijerien kokonaismäärälle oli 20. Hänen kaudellaan Valion meijerien kokonaismäärä puolittui 318:sta 161:een. Maitomäärien kasvaessa meijerit panostivat tekniikan kehittämiseen ja uusien tuotantotilojen rakentamiseen. Pienillä meijeriosuuskunnilla ei ollut varaa investointeihin, joten ne fuusioituivat ja alkoi syntyä maakunnallisia keskusmeijeriosuuskuntia. Valio panosti tuotekehitykseen ja esitteli uusia tuotteita kuten jäätelöä, jogurttia, pakasteita ja mehuja. Saarisen aloitteesta alettiin valmistaa raejuustoa, johon tämä oli ihastunut Yhdysvaltain vuosinaan. Valion tuotteiden vienti vahvistui muissakin maissa kuin Neuvostoliitossa, jossa sen markkina oli suurin.[14]

Valion pääjohtajana vuosina 1975–1977 toimi Åke Virkola[13] ja vuosina 1977–1982 Erkki Ahola. Valion osakasmeijerit olivat suhteellisen pieniä, joten ne eivät vielä juurikaan haastaneet keskusliikettä.[18]

Pastöroitu Hyla-maito tuotiin markkinoille vuonna 1982. Hyla-sana on johdettu sanoista hydrolysoitu laktoosi. Hydrolyysissä laktoosi pilkotaan glukoosiksi ja galaktoosiksi laktaasientsyymiä hyödyntämällä. Prosessissa maidon maku muuttuu makeammaksi. Seuraavaksi Valio kokeili laktoosin poistamista maidosta kokonaan. Kromatografian ja hydrolyysin jälkeen saatu maito ei ollut tavallista maitoa makeampaa, eikä valmistamismenetelmä ollut kovin kallis.[17]

Vuonna 1985 Valion pääjohtajana aloitti Iikka Haka. Hänen suurimpana saavutuksena pidetään sitä, että hän toteutti osuusmeijerikentässä suuren rakennemuutoksen, yhden yrityksen mallin, vaikka sitä vastutettiin kovasti. Mallin kanssa kilpaili vaihtoehto, jossa olisi ollut 7–8 alueosuuskuntaa.[15]

Idänkauppa hallitsi Valion vientiä vuoteen 1991 asti, jolloin Neuvostoliitto romahti.[13]

Valio Oy (1992–2012)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haka eläköityi vuonna 1992. Hänen seuraajakseen valittiin Valion ulkopuolinen toimitusjohtaja, Matti Kavetvuo, joka jatkoi Hakan aloittaman rakennemuutoksen toteutusta.[19] Valio muuttui koko maan kattavasta osuusmeijeristä Valio Oy -nimiseksi osakeyhtiöksi.[15] Omat haasteensa toivat myös uusi kilpailulainsäädäntö ja kauppapolitiikan uudistus Euroopan unionin jäsenyyden vuoksi. Kavetvuon aikana (1992–1999) Valio sulki yli 20 tuotantolaitosta ja tuhansia työntekijöitä irtisanottiin. Vuonna 1999 Kavetvuo päätti yllättäen jäädä osaeläkkeelle 56-vuotiaana. Päätöstään hän perusteli sillä, että Valio tarvitsee uuden johtajan raskaan rakennemuutoksen ja saneerausten jälkeen.[19]

Tammikuussa 2000 toimitusjohtaja Kavetvuon seuraajana aloitti Olavi Kuusela.[20] Vuosituhannen lopussa sekä Valion liikevaihto että tulos olivat laskussa. Kilpailu oli Suomessa kovaa ja ruotsalaisen Arlan kanssa suunniteltu fuusio oli peruuntunut.[19]

Vuonna 2001 Valio toi markkinoille laktoosittoman kevytmaitojuoman. Tuotteen menekkiin ei uskottu, joten sitä ei myöskään mainostettu. Kysyntä osoittautui kuitenkin kovaksi ja ensimmäiset miljoona litraa myytiin kahdessa kuukaudessa.[17]

Toukokuussa 2004 kerrottiin, että Valio myy jäätelöliiketoimintansa sveitsiläiselle elintarvikealan yritykselle Nestlélle. Nestlé sai samalla pitkäaikaisen sopimuksen Valiojäätelö-nimen käyttämiseen. Hollantilaisen Royal Numicon kanssa tehtiin aiesopimus Valion lastenruokaliiketoiminnasta, esimerkiksi Tutteli-brändistä. Lastenruokia ja lastenruokajauheita valmistava Valion Turengin UHT-tehdas ei kuulunut kauppaan.[21] Toimitusjohtaja Olavi Kuuselan seuraajana aloitti Harry Salonaho.[22]

Vuonna 2005 avattiin Kampin keskukseen Valion baari. Toinen Valion baari avattiin Helsingissä Linnanmäellä vuonna 2007. Baarit suljettiin vuonna 2010.[23]

Elokuussa 2007 toimitusjohtaja Harry Salonahon seuraajana aloitti Pekka Laaksonen.[22]

Alkuvuonna 2012 Valio erosi Elintarviketeollisuusliitosta ja perusti itse uuden etujärjestön, Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liiton. Muutoksen tavoitteena oli hakea parempia vaihtoehtoja Valion etujen ajamiseksi.[24]

Oikeudenkäynnit määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä (2012–2016)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 Valiota syytettiin siitä, että se olisi pyrkinyt vuodesta 2010 lähtien hävittämään maitoalan kilpailijansa Suomen markkinoilta niin sanotuilla "saalistushinnoilla". Alihinnoittelulla pyrittiin estämään etenkin Arla Ingmanin toiminta Suomen markkinoilla.[25] Kilpailuvirasto esitti joulukuussa 2012 Valiolle 70 miljoonan euron seuraamusmaksua määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.[26] Valio valitti Kilpailuviraston päätöksestä markkinaoikeuteen.[27] Kilpailuvirasto luonnehti Valion monopoliaseman tavoittelua Suomen siihen asti laajamittaisimmaksi määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi. Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen kritisoi päätöstä väittäen sen estävän aidon kilpailun maitomarkkinoilla. Hänen mukaansa maailmalla ei tunnettu tapausta, jossa yritys olisi tuomittu liian alhaisesta hinnoittelusta.[28] Markkinaoikeus yhtyi vuonna 2014 päätöksessään Kilpailu- ja kuluttajaviraston näkemykseen.[27] Valio valitti markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka piti tuomion ennallaan joulukuussa 2016 annetussa päätöksessään.[27]

Kolme vuotta kestäneestä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä langennut 70 miljoonan euron sakkotuomio oli tuolloin Suomen historian suurin yksittäiselle yritykselle määrätty kilpailuoikeudellinen seuraamusmaksu.[29]

Valio (2013–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2014 Valio toi markkinoille uuden maitojuoman. Arki-brändin juomia ei luokitella perusmaidoiksi, sillä van rasvan määrää vakioitaessa puhutaan maidoista, kun taas Arki-tuotteissa vakioidaan proteiinia.[30] Heinäkuussa toimitusjohtaja Pekka Laaksonen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle. Hänen seuraajakseen nimitettiin lokakuussa nimitettiin 25 vuotta yhtiössä työskennellyt Annikka Hurme.[31]

Elokuussa 2015 Valio liittyi uudelleen Elintarviketeollisuusliiton jäseneksi. Yhtiö oli liiton suurin yritys.[32]

Syyskuussa 2016 Valio kertoi myyvänsä Tikkurilassa sijaitsevan hapatetuotannon, LGG-tavaramerkin ja siihen liittyvän liiketoiminnan tanskalaiselle Chr. Hansenille, joka kehitti ja valmisti hapatteita ja entsyymejä.[33]

Vuonna 2018 Valio toi markkinoille ensimmäiset kasvipohjaiset Oddlygood-tuotteensa.[34] Yhtiö alkoi myös myydä jäätelöä yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Oulun meijerissä valmistettiin kalliimman hintaluokan erikoisjäätelöitä Jäätelöfabriikki-brändillä.[35]

Huhtikuussa 2021 Valio kertoi ostavansa Heinon Tukun.[36] Toukokuussa Valio yhtiöitti kasvipohjaiset Oddlygood-tuotteensa Oddlygood Global Oy:hyn.[34]

Tammikuussa 2022 Heinon Tukun nimeksi vaihdettiin Valio Aimo.[37] Maaliskuussa Valio ja St1 kertoivat perustaneensa Suomen Lantakaasu -yhteisyrityksen.[38] Samassa kuussa Pauligilta ostettiin Gold & Green -liiketoiminta.[39] Valio myi Venäjän liiketoimintansa Velkom Groupille huhtikuussa.[40] Toukokuussa Valio kertoi laajentavansa Aura-sinihomejuuston tuotantoa rakentamalla Äänekoskelle muun muassa homekypsytyskellarit, yhteensä 1400 neliötä uutta tilaa.[3]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valion pääkonttori Helsingin Pitäjänmäessä kuvattuna vuonna 2009

Valion pääkonttori sijaitsee Helsingin Pitäjänmäessä. Annikka Hurme on toiminut Valion toimitusjohtajana lokakuusta 2014 alkaen.[41]

Vuonna 2022 Valiolla oli Suomessa noin 4150 työntekijää ja tuotantolaitoksia 12 paikkakunnalla.[4] Valiolla on kaksi tehdasta myös Virossa. Valiolla on tytäryhtiöitä Kiinassa, Ruotsissa, Virossa ja Yhdysvalloissa.[42]

Yhtiön liikevaihto vuonna 2021 oli 1918 miljoonaa euroa, josta ulkomaantoimintojen osuus oli 740 miljoonaa euroa.[1]

Valio Aimo on Valion omistama tukku, jolla on myös omaa valmistusta ja jakeluverkosto. Tukun asiakkaita ovat esimerkiksi ravintolat, hotellit, pitopalvelut, leipomot ja julkishallinnon ja teollisuuden asiakkaat.[43]

Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 noin 4 000 suomalaista maitotilayrittäjää omisti Valion osuuskuntien kautta. Valio maksaa maidontuottajilleen kaikki tuotot maidon hinnan kautta.[3]

Vuonna 2022 Valio Oy:n omistajina oli 13 osuuskuntaa. Osuuskunnista yhdeksän on Valion kilpailijoita, ja ne omistavat osakkeista yhteensä alle prosentin. Loput viisi omistajaa ovat niin kutsuttuja Valioryhmän hankintaosuuskuntia. Niillä on hankintasopimus Valion kanssa eli niihin kuuluvat tilat toimittavat maitonsa Valiolle. Näitä ovat[2]

Osuuskuntien jäsenet ovat maitotilayrittäjiä, minkä myötä maitotilayrittäjät pääsevät vaikuttamaan Valion toimintaan. Valion omistajahallinnon muodostavat yhtiökokous, hallintoneuvosto ja hallitus.[2] Korkein päätösvalta kuuluu yhtiökokoukselle. Hallintoneuvosto ja hallitus muodostuvat osuuskuntien hallituksissa toimivista maitotilayrittäjistä.[2] Lisäksi hallintoneuvostoon voi kuulua neljä Valion henkilöstön valitsemaa edustajaa.[2] Valion hallituksessa on neljä hallintoneuvoston valitsemaa Valioryhmän hankintaosuuskuntaan kuuluvaa maitotilayrittäjää.[2]

Valion tuotantolaitokset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valiolla on tuotantolaitoksia kahdellatoista paikkakunnalla.[44]

Yhteistyökumppaneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valiolla on yhteisyritys St1:n knassa. Suomen Lantakaasu aikoo rakentaa 8–10 biokaasu- ja nesteytyslaitosta vuoteen 2030 mennessä. Laitokset tuottavat maitotilojen lannasta ja muista sivuvirroista uusiutuvaa biokaasua, jota hyödynnetään liikenteen polttoaineena. Ensimmäinen laitos rakennetaan Pohjois-Savoon. Nesteytettyä biometaania tuottava laitos ja sen viereen sijoittuva biokaasumädättämö on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2026. Laitoksen vuosittainen kapasiteetti on noin 125 gigawattituntia ja sen avulla maatalouden ja liikenteen päästöjä voidaan vähentää vuosittain 71 000 tonnia. Yritys aikoo hajauttaa biokaasutoimintaansa jopa yksittäisille maatiloille.[38] Laitoksella on tarkoitus tuottaa myös kiertolannoitetta, jolla voidaan korvata fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia lannoitteita.[58] Biokaasua on tarkoitus myydä St1:n raskaan liikenteen tankkauspisteillä. Valio ja St1 aikovat käyttää lantabiokaasua myös omiin tarpeisiinsa.[59]
  • Valio tutkii hiilensidontaa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.[60]
  • Valiolla on yhteinen tutkimus- ja kehitysyhteistyö biotekniikkayritys Eniferbion kanssa Pekilo-mykoproteiinin hyödyntämisestä. Projektin tavoite on hyödyntää maitotuotteiden valmistuksen sivuvirtana syntyviä raaka-aineita Pekilon tuotantoon.[61]

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio pyrkii luomaan maidolle parhaan mahdollisen arvon, maitotuoton, joka maksetaan Valio-ryhmän maidontuottajille osuuskuntien kautta tilityshintana.[62]

Vuonna 2022 Valiolla oli valikoimissaan noin 950 suoraan kuluttajille suunnattua tuotetta.[63] Tukkukauppansa kautta Valio tarjosi ammattilaisostajille 30 000 nimikettä, esimerkiksi elintarvikkeita, päivittäistavaroita ja toimistotarvikkeita. Tuotteet hankittiin yli 800 tavarantoimittajalta. Tuotteista yli 4000 tuli ulkomailta yli sadalta tavarantoimittajalta.[64]

Lisenssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio lisensoi eli myy teknologiaosaamistaan meijeriyrityksille. Lisensoinnissa Valio antaa ostajalle käyttöoikeuden Valion tietotaitoon ja patentteihin määräajaksi, minkä lisäksi Valio toimii tarvittavan ainesosan toimittajana.[65] Esimerkiksi laktoosittomuuteen liittyviä lisenssejä myydään ympäri maailmaa.[17]

Valion tuotemerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 Valion valikoimissa oli esimerkiksi seuraavia brändejä:[63]

  • Profeel
  • Valio Jäätelö Fabriikki
  • Valio Hyvä Suomalainen Arki
  • ValSa

Valion maitopohjaisia tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valion vanhoja ja perinteisiä tuotteita ovat muun muassa juustot kuten Koskenlaskija, Viola (1934),[66] Aura[3] ja Oltermanni sekä muut tuotteet Grandi (1971), HYLA (1978) ja Gefilus.[33] Aura on Suomessa sinihomejuustojen markkinajohtaja.[3]

1970-luvulla Valio alkoi tutkia ja kehittää ensin vähälaktoosisten tuotteiden valmistusmenetelmiä, 1990-luvulta lähtien laktoosittomien tuotteiden valmistusmenetelmiä. Ensimmäinen vähälaktoosinen Hyla-tuote tuli myyntiin vuonna 1978 ja ensimmäinen laktoositon tuote, kevytmaitojuoma vuonna 2001.[17] Koska laktoosi on maidon merkittävä aineisosa, EU-lainsäädäntöä on tulkittu niin että laktoositonta maitoa tulee kutsua maidon sijaan laktoosittomaksi maitojuomaksi.[17]

Valio myy voitaan yli 30 maahan. Sitä ostavat esimerkiksi teollisuusasiakkaat Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Valion voita käytetään esimerkiksi leipomoissa, valmisruokateollisuudessa, meijereissä ja jäätelönvalmistuksessa.[55] Voin lisäksi Valion rasvatuotteita ovat Valio Oivariini ja Valio KevytLevi.[67] Vajaat kymmenen vuotta markkinoidun Voilevin nimi muutettiin KevytLeviksi syyskuussa 1999. Nimenmuutoksen syy oli EU:n rasva-asetuksessa, joka kielsi voi-sanan käytön tuotteissa, jotka sisälsivät kasvirasvaa.[68] 25-vuotias Voimariini taas muuttui Oivariiniksi tammikuussa 2005.[69]

Valion kasvipohjaiset tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 Valion kasvipohjaisten tuotteiden pääraaka-aine oli kaura. Valio nosti niiden proteiinipitoisuutta esimerkiksi herneillä ja pavuilla. Oddlygood-tuotteitaan se vei esimerkiksi Ruotsiin, Baltian maihin ja Yhdysvaltoihin. Valio toi markkinoille ensimmäiset Oddlgood-tuotteet vuonna 2018. Valikoimiin kuuluu esimerkiksi gurtti-välipaloja, kaurajuomia, kahviin tarkoitettuja barista-juomia sekä juustonkaltaisia valmisteita.[34]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yli 50 vuotta Valion laboratoriossa työskennellyt Artturi Ilmari Virtanen on ainoa suomalainen Nobelin kemianpalkinnon saaja[10]
  • Valion pääjohtajista vuorineuvoksen arvonimen ovat saaneet Pellervo Saarinen vuonna 1966[14], Åke Virkola vuonna 1976,[13] Erkki Ahola vuonna 1980[18], Iikka Haka vuonna 1990[15] ja Matti Kavetvuo vuonna 1998.[19]
  • Valio voitti Grand One -palkinnon vuonna 2015 parhaasta käyttäjäkokemuksesta valio.fi -verkkopalvelussa. Kategoriassa palkitaan mobiili- ja verkkopalveluita, joiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kokonaisvaltaiseen käyttäjäkokemukseen.[70]
  • Vuonna 2018 Valion voi voitti suolaamattomien voiden maailmanmestaruuden Yhdysvalloissa järjestetyssä kilpailussa.[55]
  • Valio Oltermanni ja Valio Oivariini on valittu luotetuimmiksi merkeiksi omissa juusto- ja voikategorioissaan esimerkiksi vuonna 2016 Valittujen Palojen järjestämässä Luotetuin Merkki -tutkimuksessa.[71]

Yhteiskuntavastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 suomalaiset kuluttajat valitsivat Valion Suomen vastuullisimmaksi brändiksi Sustainable Brand Index -tutkimuksessa kahdeksatta kertaa peräkkäin.[72]

Valio haluaa nollata tuottamansa maidon hiilijalanjäljen vuoteen 2035 mennessä.[73]

Vuonna 2015 Valio otti käyttöön sataprosenttisesti uusiutuvan maitotölkin ensimmäisenä maailmassa. Tölkkien kartonki valmistettiin puukuidusta ja muoviosat sokeriruokoteollisuuden sivuvirrasta saatavasta kasvietanolista.[74] Vuodesta 2018 lähtien kaikki Valion harjakattoiset maito-, piimä-, jogurtti- ja kermapakkaukset on valmistettu kokonaan kasvipohjaisista materiaaleista.[75]

Valio käynnisti vuonna 2018 vastuullisuusohjelman[76] [73], jonka sisältöä täydennettiin vuonna 2022.[73] Ohjelma kannustaa maitotilallisia tekemään eläinten hyvinvointiin liittyvää vastuullisuustyötä, joka ylittää lainsäädännön vaatimukset. Valio maksaa tiloille vastuullisuuslisää.[76] [73] Tuottajille tarjotaan muun muassa hiiliviljelykoulutuksia ja Valio Carbo -laskuri, jolla voidaan laskea tilalla tuotetun maidon hiilijalanjälki. Lisiä maksettiin aluksi eläinten hyvinvointia parantavista toimista ja toukokuusta 2023 lähtien myös esimerkiksi laiduntamisen lisäämisestä, luonnon monimuotoisuuden edistämisestä ja hiilijalanjäljen pienentämistä edistävistä toimenpiteistä. Parsinavetoista halutaan siirtyä pihattoihin ja lisätä laiduntamista.[73] Vuonna 2022 vastuullisuusohjelman piiriin kuuluivat kaikki Valion maitotilat, eli noin 80 prosenttia suomalaisesta maidosta.[76]

Vuonna 2019 Valio kertoi kehittäneensä ensimmäiset suomalaisiin viljelyolosuhteisiin tarkoitetut peltojen hiilensidontaa parantavat nurmisiemenseokset. Valio Carbo -seokseen kuuluu timoteitä, valko- ja puna-apilaa, ruoko- ja nurminataa. Monilajisuuden avulla peltomaa monimuotoistuu, sitoo typpeä ja lisää hiilensidontaa.[60] Valio-maidon tuotannosta tuli täysin soijatonta.[77] Joulukuussa Valio sitoutui Science Based Targets -organisaation asettamiin ilmastotavoitteisiin.[78]

Valio Akatemia -ohjelmalla yhtiö tukee lasten ja nuorten liikuntaa.[79]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Yritystieto: Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2021 Valio. Viitattu 5.7.2022.
  2. a b c d e f g Valion omistajat ja hallinto www.valio.fi. Viitattu 5.7.2022.
  3. a b c d e f g Jorma Rahkonen: Valio laajentaa Äänekoskella – investoi Aura-juuston kypsytyskellareihin miljoonia euroja Keskisuomalainen. 2.5.2022. Viitattu 29.6.2022.
  4. a b Valio yrityksenä www.valio.fi. Viitattu 5.7.2022.
  5. Matleena Lahti: Joitko sinäkin 80-luvulla maitoa lehmäpurkista? Näin maitopurkit muuttuivat Ilta-Sanomat. 25.4.2015. Viitattu 29.6.2022.
  6. a b Valio, Ingman, Saarioinen ja Atria – tiesitkö, mistä tutut tuotenimet ovat saaneet alkunsa? mtvuutiset.fi. 26.10.2016. Viitattu 29.6.2022.
  7. a b Karismo Anna: Yrityksen nimi kertoo historiasta, perustajien ideologiasta ja tavoitteista Olvi tarkoittaa savon murteessa olutta; Amer on ristitty Amerikan , Merita ansion mukaan Helsingin Sanomat. 30.11.1996. Viitattu 29.6.2022.
  8. a b c Valio juhlii 100-vuotista taivaltaan | Ruokatieto Yhdistys www.ruokatieto.fi. Viitattu 27.7.2022.
  9. a b c d e f g h Helena Raunio: Nobelisti A.I Virtanen hallitsi myös sotatekniikan – Molotovin cocktail koitui monen neuvostotankin tuhoksi Tekniikka&Talous. Viitattu 29.6.2022.
  10. a b c d e f Virtanen, Artturi Ilmari (1895 -1973) kansallisbiografia.fi. Viitattu 29.6.2022.
  11. a b Maanviljelysneuvos Jouko Juuramo (1903–1960) kansallisbiografia.fi. Viitattu 12.7.2022.
  12. Presidenttejä ja ruokakulttuuria www.valio.fi. Viitattu 27.7.2022.
  13. a b c d e f g Vuorineuvos Åke Virkola (1911–1989) kansallisbiografia.fi. Viitattu 12.7.2022.
  14. a b c d Vuorineuvos Pellervo Saarinen (1910–2010) kansallisbiografia.fi. Viitattu 12.7.2022.
  15. a b c d Vuorineuvos Iikka Haka (1930–) kansallisbiografia.fi. Viitattu 12.7.2022.
  16. Kuinka hera muuttui hylkiöstä halutuksi? www.valio.fi. Viitattu 27.7.2022.
  17. a b c d e f Laktoosittomista tuli valtavirtaa, mutta menetelmä niiden valmistamiseksi syntyi sattumalta Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 4.7.2022.
  18. a b Vuorineuvos Erkki Ahola (1922–2017) kansallisbiografia.fi. Viitattu 12.7.2022.
  19. a b c d Vuorineuvos Matti Kavetvuo (1944–) kansallisbiografia.fi. Viitattu 12.7.2022.
  20. Jyrki Alkio: Olavi Kuuselasta Valion toimitusjohtaja Helsingin Sanomat. 15.10.1999. Viitattu 28.7.2022.
  21. Valio myy jäätelöt ja lastenruoat Yle Uutiset. 24.5.2004. Viitattu 27.7.2022.
  22. a b Stora Enson Pekka Laaksonen Valion toimitusjohtajaksi Yle Uutiset. 20.3.2007. Viitattu 28.7.2022.
  23. Salo, Irmeli: Valion baarissa viimeinen valomerkki Markkinointi & Mainonta. 21.5.2010. Viitattu 22.11.2017.
  24. Anneli Hertsi: Valio erosi Elintarvikeliitosta Kauppalehti. Viitattu 27.7.2022.
  25. Mojova sakkopotti Valiolle – halusi monopoliksi saalistushinnoilla Taloussanomat. 20.12.2012. Viitattu 16.8.2015.
  26. Markkinaoikeus määräsi Valiolle jättisakot Taloussanomat. 26.6.2014. Viitattu 16.8.2015.
  27. a b c Valiolle 70 miljoonan euron rapsut markkina-aseman väärinkäytöstä Yle Uutiset. 29.12.2016. Viitattu 27.7.2022.
  28. Valiolle 70 miljoonan sakko maitojen hintakiistassa Kaleva. Viitattu 27.7.2022.
  29. Juvonen, Anna: Valio: Seuraamusmaksu ei vaikuta tuottajahintoihin – "Vahva oma pääoma ja kassavarat puskurina" Kauppalehti. 29.12.2016. Viitattu 30.12.2016.
  30. Valio toi "halpamaidon" markkinoille Keskisuomalainen. 9.1.2014. Viitattu 29.6.2022.
  31. Laura Manninen: Valion johtoon ei haluttu nyt ulkopuolista Ilta-Sanomat. 6.10.2014. Viitattu 28.7.2022.
  32. Valio palasi nöyränä Etlaan Kauppalehti. Viitattu 11.6.2016.
  33. a b Valio myy hapateliiketoiminnan – Gefilus-brändi säilyy omistuksessa Yle Uutiset. 13.9.2016. Viitattu 27.7.2022.
  34. a b c Taru Rokka: Valio yhtiöittää kasvipohjaiset Oddlygood-tuotteet – tähtää kansainväliseen kasvuun Talouselämä. Viitattu 29.6.2022.
  35. Eeva Palojärvi HS: Valio palaa jäätelömarkkinoille haastamalla Ben & Jerry’sin – ”Tosissamme olemme” Helsingin Sanomat. 26.1.2018. Viitattu 27.7.2022.
  36. Heinon tukkua myydään nyt Valiolle – kaupan odotetaan toteutuvan kesän aikana Yle Uutiset. 27.4.2021. Viitattu 25.1.2022.
  37. Aimo annos kilpailua tukkukauppaan – Heinon Tukusta tuli Valio Aimo 19.1.2022. Turun Sanomat. Viitattu 25.1.2022.
  38. a b Valio ja energiayhtiö St1 suunnittelevat Pohjoismaiden suurinta biokaasulaitosta Savoon – sota Ukrainassa teki hankkeesta entistä tärkeämmän Yle Uutiset. 9.3.2022. Viitattu 19.5.2022.
  39. Yritykset | Paulig myy Gold & Green -brändin Valiolle – Gold & Green aloittaa 69 työsuhdetta koskevat yhteistoimintaneuvottelut Helsingin Sanomat. 1.3.2022. Viitattu 27.7.2022.
  40. Kangas, Laura: Valio lähtee Venäjältä välittömästi – tuotemerkki näkyy venäläiskaupoissa niin kauan kuin pakkauksia riittää Yle Uutiset. 26.4.2022. Viitattu 26.4.2022.
  41. Annikka Hurmeesta Valion uusi toimitusjohtaja Iltalehti. 6.10.2014. Viitattu 8.10.2014.
  42. Mistä Valion tuotteet tulevat ja mihin niitä viedään? www.valio.fi. Viitattu 5.7.2022.
  43. Uusi tukku sai nimekseen Valio Aimo® “Yhdistämme kokemuksen, asiakaspalvelun ja laajan jakeluverkoston” www.valio.fi. Viitattu 15.6.2022.
  44. a b Sipola, Timo: Valiosta tulee Oulussa isompi kuin Nokia Yle Uutiset. 10.8.2012. Yleisradio. Viitattu 19.2.2018.
  45. Suvi Hyttinen: Haapavesi-lehti 10 vuotta sitten: Valio kasvatti Oltermannin tuotantoa ja haapavetiset nimesivät Ahti Pekkalan sekä Timo Hannulan paikkakunnan tärkeimmiksi merkkihenkilöiksi KPK. 14.11.2021. Viitattu 27.7.2022.
  46. Honkanen, Veera: Mehutehtaan arkea: ”Pahimmillaan päivässä juodaan 120 näytettä, kaikkia ei onneksi tarvitse nielaista” Kauppalehti. 4.1.2018. Viitattu 19.2.2018.
  47. Juustonvalmistus on taidetta Yle Uutiset. 15.11.2010. Viitattu 27.7.2022.
  48. Valio kirnusi ennätystuloksen myös Joensuussa Yle Uutiset. 8.2.2012. Viitattu 27.7.2022.
  49. Valio keskittää erikoismaitotuotantonsa Jyväskylään Yle Uutiset. 3.8.2016. Viitattu 27.7.2022.
  50. a b Suojanen, Armi: Viennin tyrehtyminen Venäjälle teki Valion toimintaan ison loven – Vaaralassa pakataan juustoa myös jenkeille Vantaan Sanomat. 3.12.2017. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 19.2.2018.
  51. Leponiemi, Timo: Miljoonia jogurttipurkkeja liukuhihnalta – Valion uusi välipalatehdas starttaa syksyllä Yle Uutiset. 4.7.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 19.2.2018.
  52. Lyy, Petri: Valion suurinvestointi valmistui – Jättimäinen tehdas käyntiin Riihimäellä Aamuposti. 17.8.2017. Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 19.2.2018.
  53. a b Valiolta maidoton tuoteperhe - ”käytetään ennen kaikkea vaihtelunhalusta” www.iltalehti.fi. Viitattu 27.7.2022.
  54. Riitakorpi, Matti: Valion Seinäjoen tehdas täytti 50 vuotta Maaseudun Tulevaisuus. 20.8.2015. Viestilehdet Oy. Viitattu 19.2.2018.
  55. a b c Suomalainen voi voitti maailmanmestaruuden - meillä syödään erilaista voita kuin muualla maailmassa www.iltalehti.fi. Viitattu 27.7.2022.
  56. Tikkanen, Seppo: Suonenjoen hillotehdas laajenee jatkuvasti: ”Uskomme, että saamme palkattua myös lisää väkeä” Yle Uutiset. 1.10.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 19.2.2018.
  57. Honkanen, Veera: Valio vähentää 14 työntekijää Turengin uht-tehtaaltaan Yle Uutiset. 4.6.2015. Yleisradio. Viitattu 19.2.2018.
  58. Valio ja ST1 suunnittelevat Suomen suurinta biokaasulaitosta Pohjois-Savoon – vähentäisi dieselin käyttöä 11,7 miljoonaa litraa vuodessa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 19.5.2022.
  59. Martina Ahola Ubis: Valio ja St1 perustavat yhteisyrityksen joka tuottaa biokaasua lehmänlannasta Ilta-Sanomat. 16.6.2021. Viitattu 19.5.2022.
  60. a b Valio pyrkii kohti hiilineutraalia maitoa nyt myös omilla nurmiseoksilla Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 27.7.2022.
  61. Valio ja eniferBio yhdistävät voimansa: ”Tavoitteena uusi, kotimainen ja vastuullisesti tuotettu proteiini suomalaisten ruokapöytiin” Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 4.7.2022.
  62. Valion strategia Valio. Arkistoitu 28.9.2016. Viitattu 6.10.2016.
  63. a b Tuotteet - Valio | Valio www.valio.fi. Viitattu 12.7.2022.
  64. Tuotteet ammattilaisille www.valio.fi. Viitattu 12.7.2022.
  65. Valion osaamisella kysyntää kansainvälisestikin Valio.fi. Viitattu 10.6.2016.
  66. Riikka Kalmi: Valio vaihtaa Fetansa Violaksi Ilta-Sanomat. 2.4.2007. Viitattu 5.7.2022.
  67. Voi ja muut rasvat www.valio.fi. Viitattu 27.7.2022.
  68. Voilevi muuttuu Kevyt Leviksi | Ruokatieto Yhdistys www.ruokatieto.fi. Viitattu 27.7.2022.
  69. LYHYESTI | Voimariinista Oivariini Helsingin Sanomat. 18.11.2004. Viitattu 27.7.2022.
  70. Grand One 2015 2015.grandone.fi. Viitattu 11.6.2016.
  71. Luotetuin Merkki Valitut Palat. Viitattu 11.6.2016.
  72. Kuluttajat valitsivat Valion jälleen Suomen vastuullisimmaksi brändiksi Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 27.7.2022.
  73. a b c d e ”Valion ympäristöteot luovat toivoa tulevaisuuteen” ‒ Toukolan tilalla tehdään työtä yhdessä luonnon kanssa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 4.7.2022.
  74. Sofia Virtanen: Kukaan maailmassa ei ole tehnyt ennen tätä - Valio ottaa käyttöön 100 % uusiutuvan maitotölkin Tekniikka&Talous. Viitattu 27.7.2022.
  75. Valion harjakattoiset tölkit muuttuvat kasvipohjaisiksi Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 27.7.2022.
  76. a b c Valiolle uusi vastuullisuusohjelma ‒ kannustaa tuottajia pienentämään hiilijalanjälkeä Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 4.7.2022.
  77. Valiolainen maito tuotetaan jatkossa täysin ilman soijaa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 27.7.2022.
  78. Valio sitoutuu Pariisin sopimuksen mukaisiin ilmastotavoitteisiin – "Ilmastonmuutos on aikamme suurin globaali haaste" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 27.7.2022.
  79. Niittylahtelainen Eetu, 6, on nuorimpia Valion stipendin saajia - "Käytän rahan kilpailumatkoihin" Karjalainen. Viitattu 27.7.2022.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]