Valio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee yritystä. Valio on myös etunimi.
Valio Oy
VALIO logo RGB53mm.png
Tunnuslause Rakkaudesta suomalaiseen maitoon
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1905
Toimitusjohtaja Annikka Hurme
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Venäjä, Yhdysvallat, Kiina
Toimiala elintarviketeollisuus
Tuotteet maitotuotteet
Liikevaihto Laskua1 950 milj. (2014)[1]
Henkilökuntaa Laskua4 272 (keskim. 2015)
Tytäryhtiöt Nordic Dairy Holding Oy, Valio Sverige AB, Valio Danmark ApS, SIA Valio International, UAB Valio International, Finlandia Cheese Inc., Valio Shanghai Ltd[1]
Omistaja ItäMaito, Tuottajain Maito + 15 muuta osuuskuntaa
Kotisivu www.valio.fi

Valio Oy on suomalainen elintarvikeyritys, joka jalostaa ja markkinoi pääasiassa maitotuotteita. Sen omistavat 17 suomalaista maidontuottajaosuuskuntaa.[2] Omistajaosuuskunnista kahdeksan toimittaa 6 400 omistajansa tuottaman maidon Valiolle[3]. Yhtiön päätuoteryhmiä ovat tuoremeijerituotteet, juustot, rasvat, mehut, maitojauheet ja demineralisoidut herajauheet sekä suurkeittiötuotteet. Valio on Suomen suurin maidonjalostaja ja vastaanottaa 85 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valion ensimmäinen epävirallinen logo vuodesta 1905 vuoteen 1955.

Valion perusti vuonna 1905 seitsemäntoista osuusmeijeriä tavoitteenaan edistää ja valvoa vientivoin laatua. Yrityksen alkuperäinen nimi oli Voivienti-osuusliike Valio r.l.[4] Toiminta alkoi Hangossa, ja tärkein vientimaa oli Englanti.

Toimiala laajeni voista muihin maitotuotteisiin 1909, ja vasta 1920-luvulla Valion kotimaankauppa oli laajempaa kuin ulkomaankauppa. Nykyään tuotteita on noin 1 100.

Valion pääkonttori Helsingin Pitäjänmäessä.

Nobelin kemianpalkinnon ainoa suomalainen saaja Artturi Ilmari Virtanen oli Valion laboratorion johtaja noin 50 vuotta ja Valion tutkimuksen ja tuotekehitysperinteen luoja. Professori Virtanen palkittiin Nobel-palkinnolla vuonna 1945, aiheena erityisesti AIV-rehun valmistusmenetelmä ja sen pH-periaate. Säilörehun merkitys karjataloudelle ja sitä kautta koko kansanravitsemukselle pulavuosina tiedostettiin laajalti.

Osuusliikkeen nimi muutettiin vuonna 1955 muotoon Valio Meijerien Keskus­osuus­liike.[5] Se oli osuuskunta vuoteen 1992 saakka, jolloin se muutettiin Valio Oy -nimiseksi osakeyhtiöksi.[6]

Liiketoimintakaupat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio myi jäätelöliiketoimintansa vuonna 2004 sveitsiläiselle elintarvikealan yritykselle Nestlélle. Nestlé sai samalla pitkäaikaisen sopimuksen Valiojäätelö-nimen käyttämiseen. Samana vuonna Valio myi lastenruokaliiketoimintansa hollantilaiselle Royal Numicolle.

Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio Oy:n omistajina on 17 osuuskuntaa (tilanne 31.12.2014), joista suurimmat ovat ItäMaito (27,0 %), Tuottajain Maito (25,5 %), Pohjolan Maito (17,4 %), Maitosuomi (15,4 %) ja Länsi-Maito (13,0 %). Näiden viiden yhteenlaskettu omistusosuus Valiosta on 98,2 %. Omistajista kahdeksan kuuluu ”Valio-ryhmään” toimittaen kaiken hankkimansa raakamaidon Valion jalostettavaksi.[1] Osuuskuntien jäsenet ovat maitotilayrittäjiä, minkä myötä maitotilayrittäjät pääsevät vaikuttamaan Valion toimintaan. [7] Valion omistajahallinnon muodostavat yhtiökokous, hallintoneuvosto ja hallitus.[7] Korkein päätösvaltaa kuuluu hallintoneuvostolle ja hallitukselle, ja ne muodostuvat osuuskuntien hallituksissa toimivista maitotilayrittäjistä.[8] Lisäksi hallintoneuvostoon kuuluu neljä edustajaa Valion henkilöstöstä.[8] Valion hallituksen muodostaa neljä maitotilayrittäjää, jotka valitsee hallintoneuvosto.[9]

Pienomistajina Valiossa on myös yhtiön suoria kilpailijoita kuten Maitokolmio, Maitomaa ja Satamaito.[1]

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio pyrkii luomaan maidolle parhaan mahdollisen arvon, maitotuoton, joka maksetaan Valio-ryhmän maidontuottajille osuuskuntien kautta tilityshintana. [10] Vuonna 2014 Valio-konsernin liikevaihto oli 1 950 miljoonaa euroa, josta ulkomaantoimintojen osuus oli 686 miljoonaa euroa. Vuoteen 2013 verrattuna laski kokonaisliikevaihto 4 % ja ulkomaan liikevaihto 9 %.[1]

Valion pääkonttori sijaitsee Helsingin Pitäjänmäessä. Toimitusjohtajana on toiminut Annikka Hurme lokakuusta 2014 alkaen.[11] Vuonna 2015 Valio työllisti keskimäärin 4 272 työntekijää, joista Suomessa oli 3 437 ja ulkomaisissa tytäryhtiöissä 835 henkilöä.[7] Vuoden 2015 päättyessä henkilökunnan lukumäärä oli 3942.[7] Vuonna 2014 Valio työllisti keskimäärin 4 662 työntekijää, joista Suomessa 3 734 ja ulkomailla 928 henkilöä.[1]

Suomessa yhtiöllä on 15 tuotantolaitosta. Lisäksi Virossa on kaksi tuotantolaitosta ja Moskovassa on jakeluterminaali ja sulatejuustola.[12]

Tytäryhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio-konsernilla on ulkomailla yhteensä yksitoista tytäryhtiötä kahdeksassa maassa; Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Valion henkilöstöstä noin 900 työskentelee ulkomailla.

Edunvalvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio erosi vuoden 2012 alusta Elintarviketeollisuusliitosta ja perusti itse uuden etujärjestön, Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liiton. Muutoksen tavoitteena on hakea parempia vaihtoehtoja Valion etujen ajamiseksi.[13] Elokuun lopulla 2015 Valio palasi Elintarviketeollisuusliiton jäseneksi. Yhtiö on liiton suurin yritys.[14]

Kilpailu markkinoilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valiota syytettiin vuonna 2012, että se olisi pyrkinyt vuodesta 2010 hävittämään maitoalan kilpailijansa Suomen markkinoilta niin sanotuilla "saalistushinnoilla". Alihinnoittelulla olisi pyritty estämään etenkin Arla Ingmanin toiminta Suomen markkinoilla.[15] Joulukuussa 2012 Kilpailuvirasto esitti Valiolle 70 miljoonan euron seuraamusmaksua määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.[16] Valio valitti Kilpailuviraston päätöksestä markkinaoikeuteen, joka kuitenkin yhtyi vuonna 2014 päätöksessään Kilpailu- ja kuluttajaviraston näkemykseen. Kilpailuvirasto on luonnehtinut Valion monopoliaseman tavoittelua Suomen siihen asti laajamittaisimmaksi määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi.[17] Valio valitti markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja sakkojen maksu on jäädytetty asian ratkaisun ajaksi.[18]

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotekehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valion tuotekehitys on aktiivista, ja yhtiö julkistaa vuosittain toista sataa uutta tuotetta (vuonna 2014 136 kpl, vuonna 2013 120 kpl).[1]

1990-luvun lopulla Valio tutki ja kehitti laktoosittomien tuotteiden valmistusmenetelmää. Ensimmäinen laktoositon tuote, kevytmaitojuoma, tuli myyntiin 2001. Koska laktoosi on maidon merkittävä aineisosa, EU-lainsäädäntöä on tulkittu niin että laktoositonta maitoa tulee kutsua maidon sijaan laktoosittomaksi maitojuomaksi. Seuraavina vuosina laktoositon tuoteperhe laajeni sisältämään muun muassa ruuanvalmistustuotteita ja välipaloja.

Tutkimuksessa tehdään yhteistyötä yliopistojen kanssa maidon terveysvaikutusten selvittämiseksi. Valion terveysvaikutteinen maitohappobakteeri on lisensoitu LGG-brändillä kymmeniin maihin. Suomessa tätä probioottia käytetään Valio Gefilus -tuotteissa.

Vuonna 2005 avattiin Kampin keskukseen Valion baari. Toinen Valion baari avattiin Helsingissä Linnanmäellä vuonna 2007. Baareissa käytettävän Kukkamaito-kuosin on suunnitellut Paola Suhonen. Molemmat Valion baarit suljettiin myöhemmin.lähde?

Lisenssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valio lisensoi eli myy teknologiaosaamistaan ympäri maailmaa meijeriyrityksille. Vuonna 2015 Valiolla oli yhteensä 17 lisenssiasiakasta. Lisensoinnissa Valio antaa ostajalle käyttöoikeuden Valion tietotaitoon ja patentteihin määräajaksi, minkä lisäksi Valio toimii tarvittavan ainesosan toimittajana.[19]

Eniten myydyt lisenssit koskevat LGG-maitohappobakteeria, jota on myyty vuodesta 1990 alkaen yhteensä 60 maahan. Laktoosittoman maidon valmistusmenetelmä on lisensoitu viidelle asiakkaalle kuuteen maahan maassa.[19]

Valion tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valion vanhoja ja perinteisiä tuotteita ovat muun muassa juustot kuten Koskenlaskija (myyty vuodesta 1933), Viola (1934), Aura (1935) ja Oltermanni (1981) sekä muut tuotteet Grandi (1971), HYLA (1978) ja Gefilus (1990).

Valion levitteitä ovat Valio Oivariini ja Valio KevytLevi. KevytLeviä on valmistettu vuodesta 1987 lähtien[20]. Vuonna 1999 Voilevin nimi muutettiin KevytLeviksi voimaan tulleen EU-säädöksen takia, joka kielsi rasvatuotteiden harhaanjohtavan markkinoinnin. Esimerkiksi voin kaltainen tuote, joka ei ole tehty kokonaan maidosta, ei saa olla nimetty siten, että sitä voisi luulla voiksi. Koska Voimariini ja VoiLevi eivät ole voita, vaan maitorasva-kasviöljyseoksia Valio muutti niiden nimet Oivariiniksi ja KevytLeviksi.

Vuonna 2010 markkinoille tuli enemmän proteiinia, kalsiumia ja D-vitamiinia sisältävä Valio Plus Maito sekä Valio Olo -jogurtti. Vuonna 2012 Valio aloitti jälleen imeväisikäisten tuotteiden valmistuksen Turengin tehtaassaan.

Merkittävimmät palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Valio valittiin Suomen vastuullisimmaksi brändiksi suomalaisten kuluttajien toimesta Sustainable Brand Index -tutkimuksessa. Tämä oli Valiolle kolmas kerta peräkkäin.[21]

Valio Oltermanni ja Valio Oivariini valittiin luotetuimmiksi merkeiksi omissa juusto- ja voikategorioissaan vuonna 2016 Valittujen Palojen järjestämässä Luotetuin merkki -tutkimuksessa. Nämä tuotemerkit ovat saaneet kyseisiä palkintoja myös aikaisempina vuosina.[22]

Valio voitti Grand One -palkinnon vuonna 2015 parhaasta käyttäjäkokemuksesta valio.fi -verkkopalvelussa. Kategoriassa palkitaan mobiili- ja verkkopalveluita, joiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kokonaisvaltaiseen käyttäjäkokemukseen.[23]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Vuosikertomus 2014 Valio. Viitattu 31.5.2015.
  2. Valio yrityksenä Valio. Viitattu 16.8.2015.
  3. Valio Yritysvastuuraportti 2015 Taloudellinen vastuu Valio.fi. Viitattu 10.6.2016.
  4. Voinvientiosuusliike Valio Valio. Viitattu 11.10.2011.
  5. Valio Meijerien keskusosuusliike Valio. Viitattu 11.10.2011.
  6. Valio Oy Valio. Viitattu 11.10.2011.
  7. a b c d Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2015 Viitattu 15.4.2016.
  8. a b Osuustoiminta – maidontuotannon kasvava voima Maito ja me. Valio Oy. Viitattu 29.5.2016.
  9. Valion johto ja organisaatio Valio.fi. Viitattu 10.6.2016.
  10. Valion strategia Valio.fi. Viitattu 10.6.2016.
  11. Annikka Hurmeesta Valion uusi toimitusjohtaja 6.10.2014. Iltalehti. Viitattu 8.10.2014.
  12. Valio Oy Valio. Viitattu 6.6.2013.
  13. Kauppalehti, 3.10.2011, Valio erosi Elintarvikeliitosta
  14. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/valio-palasi-noyrana-etlaan/RKutSGJT www.kauppalehti.fi. Viitattu 11.6.2016.
  15. Mojova sakkopotti Valiolle – halusi monopoliksi saalistushinnoilla Taloussanomat.fi. 20.12.2012. Viitattu 16.8.2015.
  16. Markkinaoikeus määräsi Valiolle jättisakot Taloussanomat.fi. 26.6.2014. Viitattu 16.8.2015.
  17. http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/valiolle-70-miljoonan-sakko-maitojen-hintakiistassa/668205/
  18. Rantanen, Esko: Saalistus kielletty - Arlan ja Valion maitosota jatkuu Korkeimmassa hallinto-oikeudessa Talouselämä.fi. 26.10.2014. Viitattu 16.8.2015.
  19. a b Valion osaamisella kysyntää kansainvälisestikin Valio.fi. Viitattu 10.6.2016.
  20. Valio KevytLevi Valio. Viitattu 12.5.2010.
  21. Sustainable Brand Index Official report Viitattu Viitattu 29.4.2016.
  22. Luotetuin Merkki Luotetuin Merkki. Viitattu 11.6.2016. fi-FI
  23. Grand One 2015 2015.grandone.fi. Viitattu 11.6.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]