St1 Nordic

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
St1 Nordic Oy
St1 Logo.png
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2006 [1]
Perustaja Mika Anttonen
Toimitusjohtaja Henrikki Talvitie[2]
Puheenjohtaja Mika Anttonen [3]
Kotipaikka Helsinki, Suomi [1]
Toimiala Tuotantoyhtiöitä (päätoimiala), energian myyntiä ja jakelua [4]
Liikevaihto 6885 milj. euroa (2018)[5]
Liikevoitto 63 milj. euroa (2018)[5]
Nettotulos 55 milj. euroa (2018)[5]
Tilikauden tulos 55 milj. euroa (2018)[5]
Henkilöstö noin 770 (2019)[6]
Tytäryhtiöt St1 Oy, St1 Norge AS, Ruotsissa St1 Sverige AB, St1 Lähienergia Oy, St1 Finance Oy (1.1.2019)[7]
Omistaja suurin omistaja Mika Anttonen, yli 80 % osakkeista (2019)[8]
Kotisivu www.st1.eu/fi

St1 Nordic Oy on pohjoismainen energiakonserni, joka on keskittynyt polttonesteiden markkinointiin, öljynjalostukseen sekä uusiutuvaan energiaan: biopolttoaineisiin, teolliseen tuulivoimaan, geotermiseen lämmöntuotantoon ja maalämpöjärjestelmiin.[9][3][10] St1-konserni on pa­ris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä kas­va­nut Mika Ant­to­sen joh­dol­la lähes tyh­jäs­tä Poh­jois­mai­den suu­rim­pien polt­to­ai­neen­ja­ke­li­joi­den ja -jalos­ta­jien jouk­koon. Konsernilla on yhteensä 1300 St1- ja Shell-huoltoasemaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, yksityis- ja yritysasiakkaille se myy polttonesteitä[11]. St1:n pääkonttori on Helsingissä ja vuonna 2019 St1 Nordic työllisti noin 770 henkilöä[6]. Konserni tutkii ja kehittää taloudellisesti kannattavia ja ympäristön kannalta kestäviä energiaratkaisuja.[12]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: St1:n historia

Johtoryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henrikki Talvitie toimii St1 Nordic Oy:n toimitusjohtajana. Hänen lisäkseen yhtiön johtoryhmään kuuluvat[13]:

  • Mika Wiljanen, joka johtaa St1 Oy:tä ja St1 Finance Oy:tä
  • Hilde Wahl, joka johtaa St1 Sverige AB:tä
  • Kristine Vergli Grant–Carlsen, joka johtaa St1 Norge AS:ää,
  • Bo-Erik Svensson, joka johtaa St1 Refinery AB:tä sekä
  • CFO Kati Ylä-Autio
  • Mika Aho, Director, Public Affairs
  • Timo Jokinen, Director, Supply & Logistics

Mika Anttonen johtaa konsernin hallitusta, jonka muita jäseniä ovat Mikko Koskimies ja Kim Wiio.[13]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2019 St1 Nordic -konserniin kuuluivat[7]:

  • St1-jakeluketjut:
    • Suomessa St1 Oy ja sen tytäryhtiö Lämpöpuisto Oy
    • Norjassa St1 Norge AS ja sen tytäryhtiö St1 Norge Marine AS
    • Ruotsissa St1 Sverige AB ja sen tytäryhtiö St1 Refinery AB
  • St1 Lähienergia Oy, joka tuottaa kiinteistöille maalämpöjärjestelmiä sekä niihin liittyviä palveluita.[14]
  • St1 Finance Oy, joka toimii rahoitusalan maksupalveluissa. Syksyllä 2017 se toi suomalaisille ja ruotsalaisille St1-jakeluasemille mobiilitankkauksen, joka toimii Apple Payta tukevalla "St1 Mastercardilla". St1 ja Nordea olivat ensimmäiset Apple Payn hyödyntäjät Suomessa.[15]

Yhteisyritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

St1 Nordic Oy:llä on S-ryhmän kanssa kaksi yhteisyritystä:[7]

Konsernin kolmas yhteisyritys on Aviation Fuelling Services Norway AS, jonka se omistaa yhdessä Shellin kanssa.[7]

Liiketoiminta-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

St1 Nordic harjoittaa liiketoimintaa neljällä eri alueella[9][17]:

  1. asematoiminnoissa,
  2. hankinnassa ja logistiikassa
  3. suoramyynnissä ja
  4. uusiutuvassa energiassa.

Vuonna 2017 konsernin liikevoitto oli 263 miljoonaa euroa ja sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 30.[18] Vuonna 2018 liikevaihdosta 23 prosenttia tuli Suomesta, 50 prosenttia Ruotsista ja 27 prosenttia Norjasta, joissa on yhteensä yli 1 300 aseman ketjut St1- ja Shell-brändeillä. Yhtiön voitot tulivat pääosin liikenne- ja lämmityspolttonesteiden myynnistä kuluttajille ja yrityksille.[5]

Asematoiminnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

St1-automaattiasema Jyväskylässä

St1 Nordic -konsernin asemastrategiaan kuuluu vahva verkosto, johon kuuluu automaatti- ja palveluasemia sekä raskaan kaluston pisteitä. Yhtiö tarjoaa kortteja yksityis- ja yrityskäyttöön.[9]

Vuonna 2018 konserniin kuului 1310 asemaa, joista:

  • Suomessa oli 218 Shell-asemaa ja 255 St1-asemaa,
  • Ruotsissa oli 190 Shell-asemaa ja 285 St1-asemaa
  • ja Norjassa 362 Shell-asemaa.[19]

Tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

St1 on kehittänyt uusia polttoaineita, kuten dieselpolttoaineet S1 Diesel plus ja St1 Diesel Max. Diesel plus on suunniteltu henkilöautoille ja korkean setaanilukunsa ansiosta se parantaa auton moottorin vääntö- ja kiihtyvyysominaisuuksia. Raskaalle kalustolle tarkoitettu Diesel Max taas sisältää lisäaineita, jotka pitävät moottorin suuttimet ja palotilat puhtaina karstasta. [20] Flexifuel-autoihin tarkoitettua RE85-polttoainetta valmistetaan biojätteistä tehdystä etanolista.[21]

Suomen Shell-asemille myydään Shellin ja Ferrarin yhteistyössä kehittämää Shell V-Power Nitro+ -bensiiniä. Siinä käytetään Friction Modification -teknologiaa, joka vähentää kitkaa männän ja sylinterin seinämän välissä muodostamalla siihen suojaavan kalvon. Kun moottorissa on vähemmän kitkaa, se toimii tehokkaammin.[22]

Markkinaosuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 St1:n markkinaosuus Suomessa myytävästä bensiinistä oli 23 %, dieselistä 19 % ja kevyestä polttoöljystä 21 %. Ruotsissa markkinaosuudet olivat bensiinissä 19 %, dieselissä 15 % ja kevyessä polttoöljyssä 22 %. Norjassa myytyjen tuotteiden markkinaosuudet olivat bensiinillä 23 %, dieselillä 20 % ja meriliikenteen polttoaineista 22 %.[19]

Hankinta ja logistiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

St1:n ja SOK:n yhteisyritys North European Oil Trade Group (NEOT) hankkii vuosittain noin 7 miljardia litraa öljytuotteita, jakeluasemille, koteihin ja yrityksiin.[17]

Suoramyynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suoramyynti toimittaa yksityis- ja yritysasiakkaille lämmitysöljyä ja polttonesteitä koneisiin ja laivaliikenteeseen.[3]

Uusiutuva energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

St1 kehittää aktiivisesti fossiilista energiaa korvaavia kotimaisia energiatuotteita, joihin kuuluvat liikenteen edistyneet biopolttoaineet, puhtaan tuulisähkön tuotanto, uusiutuva, saasteeton geoterminen lämmöntuotanto ja maalämpöjärjestelmät.[3]

Etanolia St1:n tehtailta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 St1 tuotti etanolia viidessä tehtaassa: Lahdessa, Vantaalla, Haminassa, Jokioisissa ja Hämeenlinnassa. Valmistukseen käytetään kotitalouksien biojätteitä ja teollisuuden ylijäämiä (esim. taikinajäämät leipomoista, kaupan jätteet kuten vanhentunut leipä, olut- ja makeistuotannon jätteet, elintarviketeollisuuden sokeri- ja tärkkelyspitoiset jätteet), joista tehtyä bioetanolia käytetään polttonesteiden biokomponenttina. Yhtiön käyttämällä Etanolix-teknologialla tehdyn etanolin fossiiliset elinkaaripäästöt ovat hyvin pienet. Etanolista valmistetaan flexifuel-autoihin tarkoitettua RE85-korkeaseosetanoli-polttoainetta, mutta siitä saadaan myös biokomponentti bensiiniin.[9] [23]

Yhtiö on kehittänyt myös Cellunolix-tekniikan, jossa etanolin valmistamiseen käytetään erilaisia metsäteollisuuden tai -talouden tähteitä.[24]

Muita uusiutuvia energiatuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Otaniemen syväreiät

St1 Deep Heat rakentaa yhdessä Fortumin kanssa Suomen ensimmäisen geotermisellä energialla toimivan teollisen mittakaavan lämpölaitoksen.[25]

Marraskuussa 2014 uutisoitiin, että yhtiöt alkavat rakentaa Espooseen Suomen ensimmäistä geotermisellä energialla toimivaa teollisen mittakaavan lämpölaitosta. Tuotantolaitoksen suunnittelee St1 Deep Heat Oy ja se tulee sijaitsemaan Fortumin lämpölaitoksen alueella Otaniemessä.[26]

Huhtikuussa 2018 ensimmäinen voimalassa hyödynnettävästä reiästä ylsi 6,4 kilometrin syvyyteen. Otaniemessä on kymmenen kilometrin säteellä kaksi reikää, joista toisen syvyys oli 3,3 kilometriä. Ensimmäiseen reikään pumpattavan veden on tarkoitus siirtyä naapurireikään maassa olevien säröjen kautta noin 6,4 kilometrin syvyydessä. Maan läpi kulkiessaan vesi lämpenee noin 120-asteiseksi. Toukokuussa 2018 alkaneessa kuukauden kestäneessä koepumppauksessa kerättiin tietoa säröistä niin, että naapurireikä osataan kohdentaa oikein. Lämmin vesi pumpataan lämmönvaihtimien kautta Espoon kaukolämpöverkkoon, Fortumin lämpölaitokselle ja sillä voidaan kattaa noin kymmenes Espoon kaukolämmön tarpeesta. Reikä on St1:n mukaan maailman neljänneksi syvin.[27]

Heinäkuussa 2019 kerrottiin, että ensimmäinen noin 6,5 kilometrin syvyinen reikä on valmis ja toisen kaivon porausta jatketaan elokuussa 2019. Kaivon syvyydestä puuttuu kolmisen kilometriä ja porauksen odotetaan valmistuvan puolessa vuodessa. St1 Deep Heatin tavoite on koekäyttää laitosta kesällä 2020.[28]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuonna 2009 St1:n biopolttoaine RE85 voitti Euroopan ympäristöpalkinnot yrityksille -kilpailun Suomen osakilpailun tuotesarjan. Se koostuu 80-85 -prosenttisesti biojätteestä tuotetusta bioetanolista ja sitä voidaan käyttää flexifuel-autoissa. RE85:n etuina pidettiin kotimaisuutta ja paikallista tuotantoa.[29]
  • Helsingin kaupungin ja helsinkiläisten yritysten Ilmastokumppanit-verkosto valitsivat viideksi parhaaksi ympäristöteon tekijöiksi CGI:n, Keskon, Gaia Oy:n, Lassila&Tikanojan ja St1:n vuonna 2016. St1 lähienergialaitos-konseptissa hyödynnetään paikallista energiaa maasta ja poistoilmasta käyttämällä tuulisähköllä toimivia lämpökaivoja, lämpöpumppuja ja lämmön talteenottolaitteita.[30]
  • St1 Lähienergiapalvelu voitti Lähienergialiiton ensimmäistä kertaa järjestämän Vuoden lähienergiaratkaisu 2017 -kilpailun.[31]

Yhteiskuntavastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2016 St1 julkaisi ”St1 Energy Outlook” –keskusteluasiakirjan, jossa se kertoi näkemyksensä energiamarkkinoiden haasteista ja muutoksesta ja lukijat saivat kommentoida asiakirjaa. Julkistustilaisuudessa Mika Anttonen tuomitsi päästökaupan: se ei ole saanut aikaiseksi mitään hyvää. Anttosen mukaan tehokkain tapa päästä eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä on asettaa energiayrityksille pakottavia velvoitteita ja pakottaa Shell, Exxon ja muut öljyjätit tuottamaan biopolttoaineita. Bensiinin tarpeen väheneminen ei vähennä raakaöljyn kulutusta niin kauan kuin maailmassa tarvitaan nykyiseen malliin muita öljyjalosteita kuten polttoöljyä, öljypohjaisia muoveja ja asfalttiteitä.[32][33] Vuonna 2017 asiakirjasta julkaistiin uusi versio: "St1 Nordic Energy Outlook". Anttosen mukaan ilmastopolitiikan ratkaisu on tutkimuksessa ja teknologiassa.[34] Tammikuussa 2019 St1 alkoi testata Marokossa eri puulajien selviämistä autiomaassa. Pilottihankkeessa kivikkoiseen hiekkaan istutetaan muun muassa johanneksenleipäpuuta, eukalyptusta, akaasiaa ja pistaasia. St1 toivoo, että hiilen sitominen metsityksen avulla olisi yrityksille yksi hyväksyttävä keino päästöjen kompensointiin. Polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla ei ole realistista, sillä raaka-aineet eivät riitä sen tuottamiseen.[35]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b St1 Nordic Oy - Y-tunnus: 2082259-7 - Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet www.finder.fi. Viitattu 1.7.2019.
  2. Perttu Räisänen: St1:n johtoon nouseva Henrikki Talvitie perää vastuuta ja realismia öljyalalle – "Ratkaisuja ilmastonmuutokseen ei tällä hetkellä ole" Kauppalehti. Viitattu 19.6.2019.
  3. a b c d Vuosikertomus 2015 St1. Viitattu 04.07.2016.
  4. St1 Nordic Oy Fonecta Finder. Viitattu 1.8.2016.
  5. a b c d e Antti Honkamaa: TE-analyysi: Kahden miljardin miehen heikompi vuosi – Mika Anttonen metsittää mielessään Saharaa, mutta voitot syntyvät perinteisissä polttoaineissa Talouselämä. Viitattu 19.6.2019.
  6. a b Company information & Key Figures www.st1.eu. Viitattu 19.6.2019.
  7. a b c d Company information & Key Figures www.st1.eu. Viitattu 24.6.2019.
  8. Antti Järvenpää: St1 teki Mika Anttosesta miljardöörin – Tästä päivästä lähtien kuka tahansa voi ostaa yhtiön osakkeita Arvopaperi. Viitattu 1.7.2019.
  9. a b c d Vuosikertomus 2013 15.05.2014. St1. Viitattu 30.06.2014.
  10. Polttoainekauppiaan tavoite on tehdä bensiini tarpeettomaksi 9.04.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.7.2016.
  11. Pohjoismainen jakeluasemaverkosto www.st1.eu. Viitattu 19.6.2019.
  12. Puhdasta voimaa Suomesta – St1 Finnish. Viitattu 4.6.2018.
  13. a b Annual report 2018 2019. St1 Nordic. Viitattu 19.6.2019.
  14. St1 Lähienergia www.st1.fi. Viitattu 15.7.2019.
  15. Kauppalehden toimitus: Nyt se varmistui: Apple Pay tuli Suomeen Kauppalehti. Viitattu 15.7.2019.
  16. St1:n kotisivut
  17. a b Hankinta ja logistiikka – St1 www.st1.eu. Viitattu 24.6.2019.
  18. Mika Anttonen rakensi ST1-yhtiönsä valtavalla velkavivulla – TE-arvosana: 9½ Talentum Summa. Viitattu 5.6.2018.
  19. a b Company information & Key Figures www.st1.eu. Viitattu 5.7.2019.
  20. St1 tuo uusia diesellaatuja. Turun Sanomat, 24.6.2013.
  21. Etanolipolttoaineen myynti laajenee Yle Uutiset. Viitattu 5.7.2019.
  22. Tavallista kalliimpi erikoisbensiini tuli myyntiin Shell-asemille – "Vaikuttaa välittömästi" 26.10.2012. Iltasanomat. Viitattu 4.7.2014.
  23. St1 suunnittelee Kajaaniin biojalostamoa – tuottaa sahanpurusta 10 miljoonaa litraa etanolia vuodessa 18.6.2014. Tekniikka & Talous. Viitattu 30.6.2014.
  24. Yle: Sahanpurusta bensiinille korvaaja yle.fi. 05.02.2013. Viitattu 15.07.2014.
  25. Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120-asteista vettä kilometrien syvyydestä 28.11.2014. Yle. Viitattu 28.1.2015.
  26. Geotermisen lämpövoimalan poraukset alkavat Espoossa – tavoitteena tuottaa kymmenen prosenttia kaupungin lämmöstä 05.08.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.6.2015.
  27. Otaniemessä porattiin Suomen syvin reikä 6,4 kilometrin syvyyteen – ja se saattaa ratkaista energiaongelmamme Helsingin Sanomat. 26.4.2018. Viitattu 10.6.2019.
  28. Kilometrien syvyyteen yltävät poraukset jatkuvat elokuussa Espoon Otaniemessä – Geolämpölaitos ensi vuonna koekäyttöön Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2019.
  29. Mikko Piiroinen: St1, Biolan ja Sitra palkittiin ympäristökilpailussa Tekniikkatalous. Viitattu 16.7.2019.
  30. Ympäristökeskus: Ilmastotekojen TOP5 Ympäristötalolta – Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden blogi. 18.11.2016. Viitattu 16.7.2019.
  31. Vuoden lähienergiaratkaisu 2017 kilpailu keräsi ison joukon kiinnostavia osallistujia, jotka keskittyivät ratkomaan lämmityksessä käytettävän energian puhdistamista Lähienergia. 3.2.2018. Viitattu 16.7.2019.
  32. St1:n Mika Anttonen ei usko päästökauppaan Päästökaupalle madonluvut 14.06.2016. Energiauutiset. Viitattu 12.08.2016.
  33. St1: Sähköautot eivät vähennä öljyn kulutusta 15.06.2016. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 12.08.2016.
  34. Helena Raunio: Kulutus kasvaa 2 miljoonaa barrelia päivässä - "Öljyvapaa maailma on utopiaa" Tekniikkatalous. Viitattu 16.7.2019.
  35. Autiomaan hiekasta metsää – St1:n kokeilu alkaa tammikuussa Marokossa Yle Uutiset. Viitattu 18.7.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]