St1 Nordic

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
St1 Nordic Oy
St1 Logo.png
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2006[1]
Perustaja Mika Anttonen
Toimitusjohtaja Henrikki Talvitie[2]
Puheenjohtaja Mika Anttonen[2]
Kotipaikka Helsinki, Suomi [1]
Toimiala Tuotantoyhtiöitä (päätoimiala), rahoitus ja luottotoiminta[1]
Liikevaihto 6,4 miljardia euroa (2021)[2]
Tilikauden tulos 149 milj. euroa (2021)[2]
Henkilöstö noin 1050 (2021)[2]
Tytäryhtiöt St1 Oy, St1 Norge AS, St1 Sverige AB, St1 Lähienergia Oy, St1 Finance Oy, Brocklesby Ltd (31.1.2022)[2]
Omistaja suurin omistaja Mika Anttonen, yli 80 % osakkeista (2019)[3]
Kotisivu www.st1.eu/fi

St1 Nordic Oy on pohjoismainen energiakonserni, joka on keskittynyt polttonesteiden markkinointiin, öljynjalostukseen sekä uusiutuvaan energiaan: biopolttoaineisiin, teolliseen tuulivoimaan, geotermiseen lämmöntuotantoon ja maalämpöjärjestelmiin.[4][5][6] St1-konserni on pa­ris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä kas­va­nut Mika Ant­to­sen joh­dol­la lähes tyh­jäs­tä Poh­jois­mai­den suu­rim­pien polt­to­ai­neen­ja­ke­li­joi­den ja -jalos­ta­jien jouk­koon. Konsernilla on yhteensä 1300 St1- ja Shell-huoltoasemaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, yksityis- ja yritysasiakkaille se myy polttonesteitä[7]. St1:n pääkonttori on Helsingissä ja vuonna 2021 St1 Nordic työllisti noin 1050 henkilöä.[2]

Konserni tutkii ja kehittää taloudellisesti kannattavia ja ympäristön kannalta kestäviä energiaratkaisuja.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: St1:n historia

Johtoryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 Henrikki Talvitie toimi St1 Nordic Oy:n ja St1 Oy:n toimitusjohtajana. Hänen lisäkseen yhtiön johtoryhmään kuuluivat[9]:

  • Miika Eerola, joka johtaa St1 Refinery AB:tä
  • Hilde Wahl, joka johtaa St1 Sverige AB:tä
  • Kristine Vergli Grant–Carlsen, joka johtaa St1 Norge AS:ää
  • CFO Kati Ylä-Autio
  • Sampsa Halinen
  • Henri Halmelahti
  • Timo Huhtisaari
  • Miika Johansson

Mika Anttonen johtaa konsernin hallitusta, jonka muita jäseniä ovat Kati Ihamäki, Mikko Koskimies ja Kim Wiio.[2]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2022 St1 Nordic -konserniin kuuluivat[2]:

  • Suomessa St1 Oy ja sen tytäryhtiö Lämpöpuisto Oy
  • Norjassa St1 Norge AS
  • Ruotsissa St1 Sverige AB ja sen tytäryhtiöt St1 Refinery AB, St1 BioGas AB ja Gothenburg Biorefinery AB
  • St1 Lähienergia Oy
  • St1 Finance Oy
  • Brocklesby Ltd

Yhteisyritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

St1 Nordic Oy:llä on S-ryhmän kanssa yhteisyritys North European Oil Trade Oy, NEOT (toinen omistaja SOK omistaa 51 %), joka hankkii vuosittain noin 6 miljardia litraa öljytuotteita, jotka se toimittaa jakeluasemille, koteihin ja yrityksiin.[2][2]

St1 Nordic omistaa Aviation Fuelling Services Norway AS yhdessä Shellin kanssa.[2]

Keväällä 2022 perustettiin Valion kanssa yhteisyritys Suomen Lantakaasu, joka valmistaa liikenteen käyttöön nesteytettyä biokaasua erilaisista maatilojen sivuvirroista kuten lannasta.[10]

Liiketoiminta-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 St1 Nordicin liiketoiminta-alueita olivat:[2]

  1. Pohjoismainen jakeluasemaverkosto
  2. Fiksut polttoaineet
  3. Suoramyynti
  4. Uusiutuva energia
  5. Jalostamo
  6. Hankinta ja logistiikka
  7. Tutkimus ja tuotekehitys ja
  8. Maksupalvelut ja mobiilitankkaus

Asematoiminnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

St1-automaattiasema Jyväskylässä

Vuonna 2021 konserniin kuului 1290 asemaa, joista[2]:

  • 35 prosenttia Suomessa
  • 41 prosenttia Ruotsissa
  • ja 24 prosenttia Norjassa

St1 on kehittänyt uusia polttoaineita, kuten dieselpolttoaineet S1 Diesel plus ja St1 Diesel Max. Diesel plus on suunniteltu henkilöautoille ja korkean setaanilukunsa ansiosta se parantaa auton moottorin vääntö- ja kiihtyvyysominaisuuksia. Raskaalle kalustolle tarkoitettu Diesel Max taas sisältää lisäaineita, jotka pitävät moottorin suuttimet ja palotilat puhtaina karstasta.[11] Flexifuel-autoihin tarkoitettua RE85-polttoainetta valmistetaan biojätteistä tehdystä etanolista.[12]

Suomen Shell-asemille myydään Shellin ja Ferrarin yhteistyössä kehittämää Shell V-Power Nitro+ -bensiiniä. Siinä käytetään Friction Modification -teknologiaa, joka vähentää kitkaa männän ja sylinterin seinämän välissä muodostamalla siihen suojaavan kalvon. Kun moottorissa on vähemmän kitkaa, se toimii tehokkaammin.[13]

Vuonna 2021 St1:n markkinaosuus Suomessa myytävästä petrolista oli 23 % ja dieselistä 19 %. Ruotsissa markkinaosuudet olivat petrolista 20 % ja dieselissä 16 %. Norjassa myytyjen tuotteiden markkinaosuudet olivat petrolilla 17 % ja dieselillä 17&.[2]

Uusiutuva energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

St1 kehittää aktiivisesti fossiilista energiaa korvaavia kotimaisia energiatuotteita, joihin kuuluvat liikenteen edistyneet biopolttoaineet, puhtaan tuulisähkön tuotanto, uusiutuva, saasteeton geoterminen lämmöntuotanto ja maalämpöjärjestelmät.[5]

Etanolia St1:n tehtailta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 St1 tuotti etanolia viidessä tehtaassa: Lahdessa, Vantaalla, Haminassa, Jokioisissa ja Hämeenlinnassa. Valmistukseen käytetään kotitalouksien biojätteitä ja teollisuuden ylijäämiä (esim. taikinajäämät leipomoista, kaupan jätteet kuten vanhentunut leipä, olut- ja makeistuotannon jätteet, elintarviketeollisuuden sokeri- ja tärkkelyspitoiset jätteet), joista tehtyä bioetanolia käytetään polttonesteiden biokomponenttina. Yhtiön käyttämällä Etanolix-teknologialla tehdyn etanolin fossiiliset elinkaaripäästöt ovat hyvin pienet. Etanolista valmistetaan flexifuel-autoihin tarkoitettua RE85-korkeaseosetanoli-polttoainetta, mutta siitä saadaan myös biokomponentti bensiiniin.[14]

Yhtiö on kehittänyt myös Cellunolix-tekniikan, jossa etanolin valmistamiseen käytetään erilaisia metsäteollisuuden tai -talouden tähteitä.[15]

Biojalostamo Göteborgissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

St1 on perustanut uuden biojalostamon Göteborgiin, joka aloittaa toimintansa vuonna 2023 ja keskittyy uusiutuvaan dieseliin ja uusiutuviin lentopolttoaineisiin. Jalostamon vuosittaisen kapasiteetin kerrotaan olevan noin 200 000 tonnia.[16]

Biokaasua lannasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valion ja St1:n yhdessä omistama Suomen Lantakaasu aikoo rakentaa 8–10 biokaasu- ja nesteytyslaitosta vuoteen 2030 mennessä. Laitokset muuttavat maitotilojen lannan ja muut sivuvirrat uusiutuvaksi biokaasuksi, jota hyödynnetään liikenteen polttoaineena. Ensimmäinen laitos avataan Pohjois-Savoon. Nesteytettyä biometaania tuottava laitos ja sen viereen sijoittuva biokaasumädättämö otetaan käyttöön vuonna 2026. Laitoksen vuosittainen kapasiteetti on noin 125 gigawattituntia ja sen avulla maatalouden ja liikenteen päästöjä voidaan vähentää vuosittain 71 000 tonnia. Yritys aikoo hajauttaa biokaasutoimintaansa jopa yksittäisille maatiloille.[10] Laitoksella on tarkoitus tuottaa myös kiertolannoitetta, jolla voidaan korvata fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvat lannoitteet.[17] Biokaasua on tarkoitus myydä St1:n raskaan liikenteen tankkauspisteillä. Valio ja St1 aikovat käyttää lantabiokaasua myös omiin tarpeisiinsa.[18]

Muita uusiutuvia energiatuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Otaniemen syväreiät

St1 Deep Heat rakentaa yhdessä Fortumin kanssa Suomen ensimmäisen geotermisellä energialla toimivan teollisen mittakaavan lämpölaitoksen.[19]

Marraskuussa 2014 uutisoitiin, että yhtiöt alkavat rakentaa Espooseen Suomen ensimmäistä geotermisellä energialla toimivaa teollisen mittakaavan lämpölaitosta. Tuotantolaitoksen suunnittelee St1 Deep Heat Oy ja se tulee sijaitsemaan Fortumin lämpölaitoksen alueella Otaniemessä.[20]

Huhtikuussa 2018 ensimmäinen voimalassa hyödynnettävästä reiästä ylsi 6,4 kilometrin syvyyteen. Otaniemessä on kymmenen kilometrin säteellä kaksi reikää, joista toisen syvyys oli 3,3 kilometriä. Ensimmäiseen reikään pumpattavan veden on tarkoitus siirtyä naapurireikään maassa olevien säröjen kautta noin 6,4 kilometrin syvyydessä. Maan läpi kulkiessaan vesi lämpenee noin 120-asteiseksi. Toukokuussa 2018 alkaneessa kuukauden kestäneessä koepumppauksessa kerättiin tietoa säröistä niin, että naapurireikä osataan kohdentaa oikein. Lämmin vesi pumpataan lämmönvaihtimien kautta Espoon kaukolämpöverkkoon, Fortumin lämpölaitokselle ja sillä voidaan kattaa noin kymmenes Espoon kaukolämmön tarpeesta. Reikä on St1:n mukaan maailman neljänneksi syvin.[21]

Heinäkuussa 2019 kerrottiin, että ensimmäinen noin 6,5 kilometrin syvyinen reikä on valmis ja toisen kaivon porausta jatketaan elokuussa 2019. Kaivon syvyydestä puuttuu kolmisen kilometriä ja porauksen odotetaan valmistuvan puolessa vuodessa. St1 Deep Heatin tavoite on koekäyttää laitosta kesällä 2020.päivitettävä[22]

Fortum vetäytyi St1:n geotermisestä pilottiprojektista keväällä 2022. Lämpökaivot oli porattu tavoitesyvyyteen, mutta vettä ei saatu virtaamaan riittävästi kaivosta toiseen. St1 kertoi jatkavansa tuotekehittelyä. Pilotin avulla on kehitetty uutta liiketoimintaa, jota hyödynnetään taloyhtiöiden lämmityksessä.[23]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuonna 2009 St1:n biopolttoaine RE85 voitti Euroopan ympäristöpalkinnot yrityksille -kilpailun Suomen osakilpailun tuotesarjan. Se koostuu 80-85 -prosenttisesti biojätteestä tuotetusta bioetanolista ja sitä voidaan käyttää flexifuel-autoissa. RE85:n etuina pidettiin kotimaisuutta ja paikallista tuotantoa.[24]
  • Helsingin kaupungin ja helsinkiläisten yritysten Ilmastokumppanit-verkosto valitsivat viideksi parhaaksi ympäristöteon tekijöiksi CGI:n, Keskon, Gaia Oy:n, Lassila&Tikanojan ja St1:n vuonna 2016. St1 lähienergialaitos-konseptissa hyödynnetään paikallista energiaa maasta ja poistoilmasta käyttämällä tuulisähköllä toimivia lämpökaivoja, lämpöpumppuja ja lämmön talteenottolaitteita.[25]
  • St1 Lähienergiapalvelu voitti Lähienergialiiton ensimmäistä kertaa järjestämän Vuoden lähienergiaratkaisu 2017 -kilpailun.[26]

Yhteiskuntavastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2016 St1 julkaisi ”St1 Energy Outlook” –keskusteluasiakirjan, jossa se kertoi näkemyksensä energiamarkkinoiden haasteista ja muutoksesta ja lukijat saivat kommentoida asiakirjaa. Julkistustilaisuudessa Mika Anttonen tuomitsi päästökaupan: se ei ole saanut aikaiseksi mitään hyvää. Anttosen mukaan tehokkain tapa päästä eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä on asettaa energiayrityksille pakottavia velvoitteita ja pakottaa Shell, Exxon ja muut öljyjätit tuottamaan biopolttoaineita. Bensiinin tarpeen väheneminen ei vähennä raakaöljyn kulutusta niin kauan kuin maailmassa tarvitaan nykyiseen malliin muita öljyjalosteita kuten polttoöljyä, öljypohjaisia muoveja ja asfalttiteitä.[27][28] Vuonna 2017 asiakirjasta julkaistiin uusi versio: "St1 Nordic Energy Outlook". Anttosen mukaan ilmastopolitiikan ratkaisu on tutkimuksessa ja teknologiassa.[29] Tammikuussa 2019 St1 alkoi testata Marokossa eri puulajien selviämistä autiomaassa. Pilottihankkeessa kivikkoiseen hiekkaan istutetaan muun muassa johanneksenleipäpuuta, eukalyptusta, akaasiaa ja pistaasia. St1 toivoo, että hiilen sitominen metsityksen avulla olisi yrityksille yksi hyväksyttävä keino päästöjen kompensointiin. Polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla ei ole realistista, sillä raaka-aineet eivät riitä sen tuottamiseen.[30]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c St1 Nordic Oy www.finder.fi. Viitattu 3.5.2022.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o St1 Integrated report 2021 2022. St1. Viitattu 3.5.2022.
  3. Antti Järvenpää: St1 teki Mika Anttosesta miljardöörin – Tästä päivästä lähtien kuka tahansa voi ostaa yhtiön osakkeita Arvopaperi. Viitattu 1.7.2019.
  4. Vuosikertomus 2013 15.05.2014. St1. Arkistoitu 10.11.2014. Viitattu 30.06.2014.
  5. a b Vuosikertomus 2015 St1. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 04.07.2016.
  6. Polttoainekauppiaan tavoite on tehdä bensiini tarpeettomaksi 9.04.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.7.2016. [vanhentunut linkki]
  7. Pohjoismainen jakeluasemaverkosto www.st1.eu. Viitattu 19.6.2019.
  8. Puhdasta voimaa Suomesta – St1 Finnish. Viitattu 4.6.2018.
  9. Company information & Key Figures www.st1.com. Viitattu 19.5.2022.
  10. a b Valio ja energiayhtiö St1 suunnittelevat Pohjoismaiden suurinta biokaasulaitosta Savoon – sota Ukrainassa teki hankkeesta entistä tärkeämmän Yle Uutiset. 9.3.2022. Viitattu 19.5.2022.
  11. St1 tuo uusia diesellaatuja. Turun Sanomat, 24.6.2013.
  12. Etanolipolttoaineen myynti laajenee Yle Uutiset. Viitattu 5.7.2019.
  13. Tavallista kalliimpi erikoisbensiini tuli myyntiin Shell-asemille – "Vaikuttaa välittömästi" 26.10.2012. Iltasanomat. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 4.7.2014.
  14. St1 suunnittelee Kajaaniin biojalostamoa – tuottaa sahanpurusta 10 miljoonaa litraa etanolia vuodessa 18.6.2014. Tekniikka & Talous. Arkistoitu 20.6.2014. Viitattu 30.6.2014.
  15. Yle: Sahanpurusta bensiinille korvaaja yle.fi. 05.02.2013. Viitattu 15.07.2014.
  16. Perttu Räisänen: St1 ostaa elintarvikejätteiden kierrättäjän Britanniasta Kauppalehti. Viitattu 19.5.2022.
  17. Valio ja ST1 suunnittelevat Suomen suurinta biokaasulaitosta Pohjois-Savoon – vähentäisi dieselin käyttöä 11,7 miljoonaa litraa vuodessa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 19.5.2022.
  18. Martina Ahola Ubis: Valio ja St1 perustavat yhteisyrityksen joka tuottaa biokaasua lehmänlannasta Ilta-Sanomat. 16.6.2021. Viitattu 19.5.2022.
  19. Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120-asteista vettä kilometrien syvyydestä 28.11.2014. Yle. Viitattu 28.1.2015.
  20. Geotermisen lämpövoimalan poraukset alkavat Espoossa – tavoitteena tuottaa kymmenen prosenttia kaupungin lämmöstä 05.08.2015. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 26.6.2015. Viitattu 25.6.2015.
  21. Otaniemessä porattiin Suomen syvin reikä 6,4 kilometrin syvyyteen – ja se saattaa ratkaista energiaongelmamme Helsingin Sanomat. 26.4.2018. Viitattu 10.6.2019.
  22. Kilometrien syvyyteen yltävät poraukset jatkuvat elokuussa Espoon Otaniemessä – Geolämpölaitos ensi vuonna koekäyttöön Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2019.
  23. Puhtaan energian jättilaitos kariutui, kun luonto päihitti insinöörit – Fortum vetäytyi St1:n geotermisestä pilotista Espoossa Yle Uutiset. 22.4.2022. Viitattu 19.5.2022.
  24. Mikko Piiroinen: St1, Biolan ja Sitra palkittiin ympäristökilpailussa Tekniikkatalous. Viitattu 16.7.2019.
  25. Ympäristökeskus: Ilmastotekojen TOP5 Ympäristötalolta – Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden blogi. 18.11.2016. Viitattu 16.7.2019.
  26. Vuoden lähienergiaratkaisu 2017 kilpailu keräsi ison joukon kiinnostavia osallistujia, jotka keskittyivät ratkomaan lämmityksessä käytettävän energian puhdistamista Lähienergia. 3.2.2018. Viitattu 16.7.2019.
  27. St1:n Mika Anttonen ei usko päästökauppaan Päästökaupalle madonluvut 14.06.2016. Energiauutiset. Arkistoitu 23.9.2016. Viitattu 12.08.2016.
  28. St1: Sähköautot eivät vähennä öljyn kulutusta 15.06.2016. Maaseudun Tulevaisuus. Arkistoitu 20.8.2016. Viitattu 12.08.2016.
  29. Helena Raunio: Kulutus kasvaa 2 miljoonaa barrelia päivässä - "Öljyvapaa maailma on utopiaa" Tekniikkatalous. Viitattu 16.7.2019.
  30. Autiomaan hiekasta metsää – St1:n kokeilu alkaa tammikuussa Marokossa Yle Uutiset. Viitattu 18.7.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]